Mulla on täl hetkel aika ristiriitaset tunteet... ala-asteella yks jätkä kiusas mua... mulle jäi siitä pienet traumat, se meinaan sattus (ne haukkumiset yms.) Nyt on jo aikaa siitä kulunut, enkä ollu sen kiusaajan kans samalla luokalla..ja nyt se sitten kuoli! =( En tiedä mitä ajatella... oon tosi surullinen vaikka se kohteli mua joskus sillee..noh...kuitenkin...paha olla =(
kiusaaja kuoli=/
darq
111932
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
pistää miettiin...moni toivoo kuolemaa vihamiehelle...entä sit jos se toteutuuki?ei välttämättä hyvä fiilis...
elämä on sellasta...
Yks poika mun luokalt ala-asteelt oli mulle sillon tosi ilkee, ei se kyll nii kiusannu mutta mullaki jäi siitä kuitenkin traumoja, sen verran ilkee se oli mua kohtaan :(
Ja voitteko kuvitella, nyt se on sitten jossain nuorisovaltuustossa tääl meidän paikkakunnal.
Toivoin minäkin et se vois kuolla, tai sille sattus jotain todella pahaa, ni vielä mitä.
Enkä kyll usko että olisi yhtään surullinen olo kun sitten joku päivä näkisiki lehdessä sen kuolin ilmotuksen.
Tosin sen mä oon päättäny, kun tässä meidän luokkakokouskin lähestyy etten mä mene sinne.
Koska ei siel mulle oikeestaan ketään sellasta luokkakaveria ollu ketä haluisin enää nähdä.
En nyt ole ihan varma menenkö sitten sinne, mutta nyt on ajatus että en ole menossa siihen.
Samoin on sitten ylä asteen luokkakokouksen kohdal.
Tosin ne tottakai ajattelee varmaan sitten et ois se ollu kiva nähdä, mut en mä välitä.
Ei siel kukaan oikeestaan mun kaveri ollu.
Elämä on kovaa.. Osta kypärä...! no joo... siis toi oli vähä tyhmä kommentti tähä.. mut otan osaa... :)
No mutta.. niin kuuluukin! Kiusan tekijät ansaitsevatkin poismenon, etteivät levitä pahaa oloaan enää muille.
No joo, en nyt kyllä ihan tosissani sentään ollut :D
Onhan se ikävää, että nuori ihminen kuolee. Mutta ihan turhaa ulkopuolisten on sitä miettiä, varsinkin sellaisten, jotka eivät olleet edes läheisiä tuolle henkilölle!
Jatka vain (sinä ketjun aloittaja) elämääsi ihan entiseen tapaan, ilman että murehtisit asiaa. Ei ole kuitenkaan sinun vikasi, että näin kävi. Joka sekuntti kuolee ihmisiä, ei se kiusaajasi ollut yhtään sen ihmeempi. Hän on ollut menneisyydessä ihan yhtä ilkeä sinulle kuin silloin olikin, ei mikään kuolema poista sitä tosiasiaa. Älä ajattele koko henkilöä, se on minun neuvoni.
Ketä kiinnostaa ?
Sua ?
Hanki elämä.
En oo trolli, vieläkään.
Ei sinun tarvitse välittää sen nilkin kuolemasta. Näe asian positiivinen puoli. Ei sinun tarvitse tuntea syyllisyyttä.
(Anteeks et kävin tällä nuorisopuolella.)
Kiusaaja ei taitaisi surra yhtään kiusatun kuolemaa.
Kiusatut ovat inhimillistä ja empaattista väkeä ja siksi osaavat surra kiusaajankin kuolemaa.
Kiusattu on empaattinen elävääkin kiusaajaa kohtaan eikä ryhdy itseään puolustamaan, koska silloin loukkaisi toista.
Ympäristö odottaa kiusatun luonteiselta hyvää käytöstä ja syyllistää puolustautuvan kiusatun.
Kiusaajan ilkeä käytös taas hyväksytään hänen luonteensa mukaisena.
Moi 14 vuoden takaa
Onneks kuoli 🖕🏼
vaan sieluton voi kuolla *
Ei tuollaisten ääliöiden kuolemaa kyllä tarvitse surra - säästyy moni myöhemmin kiusaamisesta. Nämä jatkavat nimittäin sitä työpaikalla,naapureille,perheelleen. Mutta näin kiusaajani 30 v. myöhemmin ja hän haisi paskalle monen metrin päähän. Minulla menee hyvin,niin että terveisiä vaan Rauno Lempi....,Arto Roiva.....ja vielä Jari Makk...... Kiuruvedelle. Sellaisia,että haistakoot pitkän pask..