Jotkut puhuvat eksistentiaalisesta ahdistuksesta. Tarkoituksena pyrkiä syvimpään ja objektiviisimpaan mahdolliseen tarkasteluun koskien omaa itseä ja ulkomaailmaa. Moni pohtii vastauksia kysymyksiin "mikä on ihminen?", "mitä on elämä?", "entä olemassaolo?", "mikä on olemassaoloni tarkoitus?". Joillekin vastausten etsiminen näihin filosofisiin kysymyksiin on elintärkeä pyrkimys - ainoa edellytys itsensä suurimpaan toteuttamiseen. Vastaukset kysymyksiin saattavat ajaa syvään ahdistukseen tai mitä suurimpaan iloon.
Minä kysyn: auttaako mielestänne filosofian harrastaminen ihmistä saavuttamaan parhaimman mahdollisen henkisen hyvinvoinnin? Vai onko kyse päinvastaisesta ilmiöstä: filosofia muuttuu yhä monimutkaisemmaksi yhä syvemmälle mentäessä ja ihminen ahdistuu havaitessaan oman rajallisuutensa ja epätietoisuutensa?
Filosofia ja henkinen hyvinvointi?
9
583
Vastaukset
- Elohiiri
Onhan niitä kaikenasteisia mittatikkuilijoita (teoreetikkoja) aina filosofeja myöten.
Sanoisin mainitsemiasi elämänpohtijoita olevan kuitenkin aika harvassa. Vielä harvemmassa näyttää olevan niitä, jotka etsivät filosofeilta vastauksia noihin kysymyksiin.
Elämänahdistuksen yllättäessä syystä tai toisesta, ihminen joutuu turvautumaan maassamme pääsääntöisesti psykiatreihin ja psygologeihin.
Mitä tulee oman rajallisuutensa ja tietämättömyytensa tunnistamiseen, siihen ei tarvita filosofeja, siihen riittää maalaisjärjen käyttö; näinhän se ON.
Miksi normaali-ilmiön toteamisen pitäisi aiheuttaa ahdistusta?
Elämässä eläminen on aina subjektiivinen kokemus.
Voihan siihen ottaa rakennuspalikoita niin filosofeilta kuin muiltakin tieteentekijöiltä ns. hyvän elämän saavuttamiseksi, mitä sillä hyvällä elämällä itse kukin tarkoittaneekaan.
Mikäli mielenrauhaa. Uskontofilosofialla näyttää olevan parhaimpia keinoja tarjottavanaan sen saavuttamiseen, eli rakennuspalikoita oman mielensä hallintaan.
Puhutaan siis Elämässä Olemisen syvästä rauhasta ja ilosta.
Ei itsensä toteuttamisesta keinoja kaihtamatta, jotka keinot sinänsä aiheuttavat mielenmyrskyjä.- t.i.ruskeepaa
Vuodesta 1999 lähtien suomalaiset ovat pelänneet eksistentialismia kuin ruttoa. Itse koin eksistentialistista ahdistusta tuohon aikaan, ja maailmassa oli muutenkin vallalla jonkinlainen itsetuhoisuus. No se jäi päälle. Ihmiset eivät vieläkään pysty uskomaan hyviin asioihin. Kaikki on moraalisesti epäluotettavaa. Ajatellaan samantasoisesti kuin minäkin vuonna 1999: "Kaikki tunteet ja asiat ovat opittuja, josta syystä täytyy etsiä alkuperäistä identiteettiä". Siksi filosofinen ajattelu koetaan uhkana mielenterveydelle. Ajatellaan, että: "jos kerran ajatukset johtavat vaikeisiin eksistentialistisiin ongelmiin, niitä ei tule harrastaa ollenkaan". Tämä näkyy niin ajattelussa "se on sun mielipitees, älä pakota mua ajattelemaan samalla tavalla kertomalla mulle siitä" ja 55-vuotiaiden naisten elämänasenteessa, jossa haetaan post-depressiivistä virikkeellisyyttä materialistisesta vapaudesta (sosiaalisen vastuun kustannuksella). Tämän takia tämä henkilö nyt kysyy täällä, että kannattaako filosofinen ajattelu. Minä kävin läpi filosofisen ahdistuksen ja voitin sen. Nykyään filosofia on minulle tiedon rakkauden jatke. Ahdistus ja epävarmuus edeltävät rakkautta, joten silloin kun filosofia on liian vaikeaa, annan itselleni vapautuksen siitä. Minä hyväksyn itseni, en pakota itseäni vastaamaan elämän ja kuoleman kysymyksiin ja elän ja ajattelen pelkästään positiivisten virikkeiden myötä.
- Elohiiri
t.i.ruskeepaa kirjoitti:
Vuodesta 1999 lähtien suomalaiset ovat pelänneet eksistentialismia kuin ruttoa. Itse koin eksistentialistista ahdistusta tuohon aikaan, ja maailmassa oli muutenkin vallalla jonkinlainen itsetuhoisuus. No se jäi päälle. Ihmiset eivät vieläkään pysty uskomaan hyviin asioihin. Kaikki on moraalisesti epäluotettavaa. Ajatellaan samantasoisesti kuin minäkin vuonna 1999: "Kaikki tunteet ja asiat ovat opittuja, josta syystä täytyy etsiä alkuperäistä identiteettiä". Siksi filosofinen ajattelu koetaan uhkana mielenterveydelle. Ajatellaan, että: "jos kerran ajatukset johtavat vaikeisiin eksistentialistisiin ongelmiin, niitä ei tule harrastaa ollenkaan". Tämä näkyy niin ajattelussa "se on sun mielipitees, älä pakota mua ajattelemaan samalla tavalla kertomalla mulle siitä" ja 55-vuotiaiden naisten elämänasenteessa, jossa haetaan post-depressiivistä virikkeellisyyttä materialistisesta vapaudesta (sosiaalisen vastuun kustannuksella). Tämän takia tämä henkilö nyt kysyy täällä, että kannattaako filosofinen ajattelu. Minä kävin läpi filosofisen ahdistuksen ja voitin sen. Nykyään filosofia on minulle tiedon rakkauden jatke. Ahdistus ja epävarmuus edeltävät rakkautta, joten silloin kun filosofia on liian vaikeaa, annan itselleni vapautuksen siitä. Minä hyväksyn itseni, en pakota itseäni vastaamaan elämän ja kuoleman kysymyksiin ja elän ja ajattelen pelkästään positiivisten virikkeiden myötä.
Kuulin sanan eksistentialismi enmimmäistä kertaa tänä päivänä.
Mitä tarkoitat maailman itsetuhoisuudella?
Ihminen yksilönä/ kansana/kansakuntina on harjoittanut itsetuhoisuutta kaiken aikaa ja harjoittaa yhä.
Toisinkin voisi olla.
Ole onnellinen siitä kun olet saanut elämääsi rakennuspalikoita filosofien ajatuksista.
Kertoisitko ketkä näistä filosofian tuottajista ovat olleet oppaitasi ja minkäkaltaisin ajatuksin? - t.i.ruskeepaa
Elohiiri kirjoitti:
Kuulin sanan eksistentialismi enmimmäistä kertaa tänä päivänä.
Mitä tarkoitat maailman itsetuhoisuudella?
Ihminen yksilönä/ kansana/kansakuntina on harjoittanut itsetuhoisuutta kaiken aikaa ja harjoittaa yhä.
Toisinkin voisi olla.
Ole onnellinen siitä kun olet saanut elämääsi rakennuspalikoita filosofien ajatuksista.
Kertoisitko ketkä näistä filosofian tuottajista ovat olleet oppaitasi ja minkäkaltaisin ajatuksin?Filosofiaa tarvitse pelätä.
- Epätieteilijä
...fyysistä hyvinvointia? Esimerkiksi Aristoteles painotti ihmisen kokonaishyvinvointia, johon päästään harjoittamalla hyveitä ja kohtuullistamalla kaikkia aktiviteetteja. Lisäksi hän painotti ihmisolemuksen tärkeyttä. Hänen mukaansa hyvinvointi ja onnellisuus saavutetaan ja turvataan vain ja ainoastaan toteuttamalla omaa lajiolemusta. Tämän puolesta puhuu myös luonnontiede, joka periaatteessa on Aristoteleen alkuunsaattamaa ja näin ollen aristoteelista.
Filosofia on erittäin laaja tieteenala, sikäli kuin filosofian kohdalla tieteestä voidaan edes puhua. Oikeastaan filosofia alkaa vasta siitä, mihin tiede päättyy. Yksi filosofian suuntaus, esim. eksistentialismi ei pysty tyhjentämään koko hyvinvoinnin käsitettä, vaan siihen tarvitaan paljon muitakin oppisuuntauksia, varsinkin etiikan piiriin kuuluvia sellaisia. Mielestäni filosofian opettamisen ja sen harrastamisen määrä on melko suorassa suhteessa kansakunnan sivistykseen ja samalla hyvinvointiin. Jo pelkästään hyvinvointi käsitteenä edellyttää filosofista pohdiskelua. Tietenkin jos hyvinvoinniksi riittää nurkat täynnä halpatuontirojua, niin silloin ei tarvita sen enempää filosofiaa kuin mitään muutakaan pohdiskelua. - ------ ------- -------
Mikään ei ole niin tärkeätä, kuin puutarhan hoito, ja sekään ei ole niin kovin tärkeätä.
- animagus
...eivät tiettävästi kärsi masennuksesta niin tuskinpa filosofian syvällinenkään harrastaminen siihen välttämättä johtaa. Ja koska on todella vaikea keksiä lopullista vastausta esittämäsi kaltaisiin kysymyksiin, pohdiskelua voi aina jatkaa, jos ei ole tyytyväinen omaan senhetkiseen loppupäätelmäänsä. Näin vältytään masennukselta, koska aina riittää uutta kiinnostavaa pohdittavaa.
Henkinen hyvinvointi... Joku voi olla aivan onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä ilman filosofista pohdiskelua, joten tuskin voidaan väittää, että filosofian harrastaminen on henkisen hyvinvoinnin edellytys. Kaikilla ei ole edes mahdollisuuksia (kykyjä, taipumusta) sen harrastamiseen. Mutta paljon riippuu tietysti siitä, mitä tarkoitat henkisellä hyvinvoinnilla. En usko, että filosofian harrastaminen ainakaan huonontaa henkistä hyvinvointia, pikemminkin päinvastoin. Joillekin ihmisille filosofiset pohdiskelut ovat oman olemassaolon edellytys. On vaikea olla filosofoimatta, jos senkaltaiseen ajatteluun on yhtään taipumusta. - UlkosuomalainenOikealta
Lantinen filosofia (ainoa filosofia josta puhun, silla idan filosofiat vaikuttavat subjektiivisesta nakovinkkelistani taydellisen epa-filosofisilta) on alkanut kysymyksista jotka ovat jaaneet vastaamatta ihmisten maailmankuvassa. Kysymykset koostumuksista, perimmaisesta arvomaailmasta ja yksinkertaisesta luonnonymmarryksesta ovat johtaneet 'filosofisen' tieteen jakautumiseen aina uudelleen ja uudelleen, kun modernin tieteen vastausyritykset ovat monipuolistuneet. Meille on jaanyt sieluihimme (!) jarjen mentava aukko.... mutta kysymys kuuluu tayttyyko se positivistisella innoituksella.
Platon on mielestani erinomaisin osoitus filosofisesta itsetutkiskelusta. On ehka vaarin puhua 'henkisesta hyvinvoinnista', se kun kuulostaa niin pateettisen anakroniselta, mutta hanen tutkiskelunsa pohjana ovat aina todelliset kysymykset, joihin ihmiselama tahtoo vastauksia. Kysymyksia politiikasta, uskonnosta, rakkaudesta ja vaikkapa olemisen (ja olemuksemme) syvimmasta luonteesta. Tassa mielessa filosofeille tarkeinta tulisi olla hyva elama, ja sen paljastaminen ja seuraaminen filosofian keinoin. - karvakorva
Ahdistus syntyy, kun huomaa oman rajallisuutensa ja ratkaisemattomien kysymysten tulvan. Sen voittaa, kun hyväksyy epävarmuuden ja epätietouden. Kun on valmis muuttamaan jatkuvasti käsityksiään ahdistumatta, voi nauttia epätietoisuuden ja jatkuvasti tarttuvien tiedonmurusten sekä syntyvien uusien ajatusten aiheuttamasta mielenkiinnosta ja jännityksestä.
Filosofia on mielestän ikäänkuin talon rakentamista omista ja muiden virikkeistä. Välillä koko talo romahtaa ja joutuu aloittamaan alusta. Uudesta talosta tulee aina entistä ehompi, ei välttämättä suurempi tai komeampi, mutta tarkoituksenmukaisempi, talon idea kehittyy. Yksikään talo ei kuitenkaan tule ikinä valmiiksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1762099Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361741Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi101441Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2311228Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu601212Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas161060Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv58972- 60969