Herätys ihmiset!

Rakkautta ON

Ihmiset tuntuvat elävän ja olevan melko kuolleissakin suhteissa tämän palstan perusteella. Tiedän, että tämä ei ole suhteiden koko kuva. Mutta täällä näyttää siltä, että on valtavasti ihmisiä kärvistelemässä edes jonkun kanssa.

Minusta se on laiskuutta ja jopa raukkamaista itsekkyyttä, jos ajattelee tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen.

Miettikää haluatteko todella nyt mennä oman elämänne suhteen siitä mistä aita on matalin? Eikö kannattaisi yrittää tehdä kaikkensa, että löytää sen ihmisen jonka kanssa oikeasti on hyvä olla?

Tämän päivän laiskuus ja pelkonne olla yksin kostautuu kyllä tulevaisuudessa. Silloin vain tällä huonosti jo alkumetreillä synkkaavalla parilla voi olla liuta niitä lapsia, joille tulee isiä/äitiä ikävä.

Siis laitatte omat mahdolliset tulevat lapsenne kantamaan niitä elämään kuuluvia pettymyksiä kun teistä ei itse ole siihen.

Siinä vaiheessa kun heräätte keski-iän kriisissänne siihen, että mulla-on-vain-yksi-
ainoa-elämä-ja-mitä-olen-saanut-aikaan-ja-apua-mä-en-ole-onnellinen-ja-onpas-ruoho-vihreää-tuolla-muualla -kriisiinne, teillä on luultavasti lapsia.

Lapsille vanhempien avioero ja kodin rikkoutuminen on hurja kriisi. Siinä vaiheessa te ette edes kykene heitä tukemaan, koska olette itse eron silmäkkeessä. Lapset jäävät erossa henkisesti, tunnepuolella, helposti ihan yksin/keskenään.

Väitän kyllä, että vanhempien onneton parisuhde jossa ollaan yhdessä vain lasten takia, on yhtä paha. Tai pahempi - olen sen lapsena kokenut itse ja tiedän, että siihen liittyy lasten suunnatonta, joskin epäsuoraa, syyllistämistä.

Siis te parisuhteissa olevat ihmiset, te olisitte juuri nyt aikuisia. Teillä on tuhat kertaa paremmat eväät kaikella tavalla selvitä surustanne, määräaikaisesta yksinolosta ja hylätyksi tulemisen tunteista kuin lapsella.

Aikuisina te tiedätte, mistä kipu johtuu. Lapsi ei tiedä, vaan mm. syyttää itseään. Elämä ei ole aina kivaa ja mukavaa, mutta rehellinen kannattaa olla. Totuus tekee vapaiksi, ei työ, ei edes parisuhteen hyväksi tehty työ.

Suhteen eteenkö ei pidä tehdä työtä? Totta kai täytyy antaa toiselle aikaa, täytyy miettiä olenko itse hyvä puoliso hänelle, täytyy pohtia kommunikointia jne. Mutta nämä ovat aika päivänselviä asioita, mikäli rakastat toista ihmistä.

Ei parisuhde ole se kolmas siinä teidän elämässänne, ei parisuhdetta ole ontologisesti olemassa. Jos suhde voi huonosti, jos suhde on karilla, mitä se tarkoittaa? Olet vain sinä ja hän. (Tästä luin tänään jostakin muuten, harmi etten osaa nyt muistaa mistä.)

Voitko sinä huonosti? Odotatko, että kumppani taikoo elämästäsi jotenkin hohdokkaampaa kuin se muuten olisi? Onko hänellä vastuu siitä, että sinä olet onnellinen? Voitko itse toimia oman onnesi eteen?

En usko siihen yhteen oikeaan. Kuitenkin olen varma siitä, että onnettomassa parisuhteessa ei yksinkertaisesti kannata olla. Yksinkin on todella parempi. Tästä meillä monella on kokemusta.

Ja hyvin todennäköisesti rinnalle löytyy ajallaan paljon sopivampi ihminen. Se, jonka kanssa on ihan aikuisten oikeasti onnellinen. Joka ja jota rakastaa syvimpiä sopukoitaan myöten. Rakkaus kantaa myös elämänkriiseissä, joita jokaisen parin eteen tulee.

Minusta tuntuu, että me yleensä erehdymme luulemaan seksiä rakkaudeksi. Minäkään en nuorena vielä ymmärtänyt, että ne todella ovat kaksi täysin eri asiaa.

Toinen asia on pelko, että jäämme ihan yksin koko elämäksi. Ehkä meitä ei ole edes kasvatettu tunnistamaan ja tuomaan ilmi omia tunteitamme ja tarpeitamme. Ehkä se lähtee sieltä asti?

Muista, että ei se ole sinun vikasi, jos sinua pidetään helppona patjana. Mutta on toki jo omaa tyhmyyttäsi, jos et sen huomattuasi nouse ja kävele. Ellei sitten suunnitelmiisi kuulu olla patja (kuinka aktiivinen ja halukas tahansa :) ) - mutta silloinhan kyseessä ei ole parisuhde eikä näitä asioita tarvi pohtiakaan.

4

457

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • -e-

      Olen aivan samaa mieltä kanssasi. Kun on itselleen ja muille rehellinen niin elämäkin sujuu paljon paremmin eikä tarvitse vuodattaa suhteen kurjuutta keskustelupalstoilla.

      • minä vain

        Mielestäni pitää yrittää kaikkensa jos puoliso tuntuu oikealta, jos haluaa elämänpituisen suhteen on karikotkin hyvin tuttuja.
        Tärkeintä on tavat niistä selviytymiseen ja kuinka sen "peruspilarit" kestää elämänvaihtelut.
        Keskustelupalstat on hyvä tapa jakaa kokemuksia ja tuntemuksia koska monilla käy niin että jää ongelmiensa kanssa yksin, lähipiiristä ei löydä samassa tilanteessa olevia.
        Täysin väärä ihminenhän ei voi tuntua oikealta,
        täydellistä kumppania ei voi löytää mutta tärkeintä onkin kompromissit ja ongelmien selvittämisen kyvyt kummallakin puolisolla.
        Lapsia en lähtisi hankkimaan ennenkuin olisi täysin selvää kuinka suhde kestää kriisit ja vaihtelut.
        Ongelmahan ei ole se että ihmiset ovat parisuhteissa vaan se ettei ole tapoja selvittää ongelmia kommunikoida, pitää yllä suhdetta sen alkuihastusta tai sysäystä miksi on valinnut juuri tämän henkilön elämänkumppanikseen.
        Avioerolapsia syntyy enemmän ja enemmän aikuisten kyvyttömyydestä kohdata ongelmia ja elämän kriisejä. On helpompi luovuttaa ja etsiä vain nopeaa tyydytystä kuin tehdä työtä ja saada palkkio siitä.


    • Lilja -82

      löytänyt sen rakkauden, jonka kanssa tunnet haluavasi elää loppuun saakka, ja tehdä lapsiakin? Kerroit, että sulla on omakohtaista kokemusta, jos oikein ymmärsin vanhempien erosta. Mun vanhemmat on myös eronneet, eivät oikestaan edes yhdessä olleet alunperinkään, ja musta tuntuu, et olisin mä millasessa parisuhteessa tahansa, aina löytyy jostakin se mulle paljon sopivampi, jota kannattaisi odottaa. Nyt mä olen vaan sitten pysähtynyt tähän kohtaan ja olen kyllä onnellinen ja haluan rakentaa elämääni tämän miehen kanssa, mut oisko mun vielä pitänyt kokeilla seuraavan kanssa? Olisko se vielä jotain "onnellisempaa"?

      Tuossa sun kirjoituksessa oli kyllä montaa hyvää pointtia. Liian monet vanhemmat voivat hyvällä omallatunnolla jättää avioeron taaksensa, koska eihän 5 -vuotias lapsi osaa syyllistää vanhempiaan siitä, että he päättivät joskus aikoinaan jatkaa, ja eroavat nyt vasta kun on yksi enemmän joka kärsii. Monet varmasti luulevat, että asiat muuttuvat paremmaksi kunhan aikaa kuluu, ja ehkä jonkun kohdalla voi muuttuakin. Jotkut taas ajattelevat, että asiat muuttuvat, kunhan meille tulee lapsia...Paljon on myös näitä jotka oikeasti tietävät, että suhde ei ikinä paremmaksi muutu. Tyydytään "kohtaloon" joka olis ihan omin voimin muutettavissa.

      • Rakkautta ON

        Olen kyllä, olen. Olemme naimisissa olleet monta vuotta ja lapset ovat tilauksessa :)

        Puolisoni ei ole ensimmäiseni. Olen hyvin nuorena idealistina mennyt naimisiin ja myös eronnut, koska mies ryhtyi mitätöimään ja lopulta löi minua. Muitakin vaikeuksia on matkallani ollut.

        Minusta elämässä on niin suurista asioista kyse, että parhaansa kannattaa tehdä onnensa eteen. Kaikkea ei kukaan saa eikä kaikkeen voi vaikuttaa.

        Meille jokaiselle sattuu kohdalle myös kriisejä: työttömyyttä, sairautta, lapsettomuutta tai keskenmenoja, lapsen kehitysvammaisuutta, työpaikkakiusaamista, kuolemaa.

        Ajattele, jos jo nyt kun elämä on periaatteessa mallillaan, ihmiset kituuttavat hampaat irvessä toisiaan sietäen... Eihän siinä ole mitään järkeä. Yhdessä voitetut vaikeudet vahvistavat suhdetta, mutta ei niitä yhdessä voiteta ellei ole pohjalla vahva rakkaus ja tahto, yhteenkuuluvuuden tunne.

        Tai olen väärässä, sekin on varsin mahdollista ;) Tärkeintä, että pysähdyttäisiin miettimään tätä elämää eikä vain mentäis ainaisella kiireellä seuraavaan ja seuraavaan ja seuraavaan päivään.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      2005
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1706
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1345
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      224
      1164
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      59
      1161
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      15
      1020
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      60
      940
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      57
      926
    Aihe