Digita jaksaa selittää kuvaongelmia. Heidänkin kannattaisi lukea TM 15/05. Siinä on kerrottu mistä nuo kuvanhäiriöt todella johtuvat.
Lähettäkää kuvaongelmistanne postia Digitan viestintäpäällikölle:
[email protected]
Kotimaa KALEVA 22.10.2005
Digilähetykset pätkivät vielä
Digita asentaa kuumeisesti uusia täytelähettimiä, jotta digitaalisen tv-verkon kuvanlaatu paranisi. Viestintäpäällikkö Riitta Kontulan mukaan lähettimiä on tulossa peräti 50 paikkakunnalle.
"Esimerkiksi Raaheen asennetaan täytelähetin. Marraskuussa siellä alkavat Ylen digikanavien lähetykset. Ensi vuonna aloittaa viisi kaupallista kanavaa", Kontula kertoo. Täytelähetintä asennetaan myös muun muassa Vaalaan, jossa digikuva on ollut heikko.
Uudet lähettimet paitsi parantavat digivastaanottimien eli digiboksien kuvanlaatua, ne lisäävät usein myös kanavavalikoimaa. Ongelmia on yhä suurissakin kaupungeissa.
Kuva pysähtelee
Oululainen Juha Varjo osti digivastaanottimen uuden television hankinnan yhteydessä Tuiraan. Asentaja ähelsi boksia päivän paikoilleen, eikä härveli näyttänyt toimivan ensinkään.
"Sitten huomasimme, että hän oli yrittänyt liittää sitä vanhaan antennijohtoon, joka ei johtanutkaan mihinkään. Kun boksi oli lopulta asennettu, näkyi kuvakin hyvin", Varjo toteaa.
Aivan ongelmatonta kuvan seuraaminen ei ole. "Kuva pysähtelee muutamaksi sekunniksi silloin tällöin. Sitten kuva ja teksti saattavat hävitä", Varjo harmittelee.
Hän epäileekin syyn piilevän talon vanhassa analogisessa kaapeliverkossa.
Ilkka Äärelä asuu Heikkilänkankaalla. "Olen tyytyväinen. Joskus on pieniä häiriöitä, mutta eivät ne haittaa. Ajoittain kuva pysähtelee, mutta vain pariksi sekunniksi", Äärelä kertoo.
Hän seuraa digikanavilta urheilua, ja lapset Elias ja Oula Äärelä ovat riemuissaan digikanavien runsaasta lastenohjelmatarjonnasta.
Lähes miljoona boksia
Noin 33 prosenttia kotitalouksista on hankkinut digivastaanottimen. Suurin osa näistä on antennitalouksia. "Kaapelitelevision näkyvyysalueella laatikon hankinta ei ole niin yleistä", Digitan Riitta Kontula selvittää.
Finnpanelin tuoreen tutkimuksen mukaan vastaanottimia on lähes 800 000 taloudessa.
Laitteet maksavat 60 eurosta pariin sataan euroon. Perusboksissa näkyvät kaikki ilmaiskanavat, ja kalliimmissa malleissa mukana on kovalevy, johon lähetyksiä voidaan tallentaa.
"Viime vuoden lopussa digibokseja oli noin 400 000 taloudessa, joten tähän mennessä määrä on jo tuplaantunut. Joulun lähestyessä laitteita myydään yhä enemmän", Kontula arvioi.
Kysyntä kasvaa
Digiboksi ei vielä ole varsinainen hittituote, mutta vuoden 2007 lähestyessä sen myynti kiihtyy.
Viihde-elektroniikkaosaston osastopäällikkö Teuvo Ervasti Oulun Gigantista kertoo, että tällä hetkellä maanpäälliseen antenniin liitettäviä vastaanottimia myydään reippaasti enemmän kuin kaapeliverkkolaatikoita.
"Sekä korttipaikallisia että ilman sellaisia olevia antennibokseja myydään paljon. Lisäksi kovalevytallentimella varustetut laitteet ovat kysyttyä tavaraa", Ervasti toteaa.
Tänä vuonna hän arvioi digibokseja myydyn Oulun seudulla jo tuhansia kappaleita.
"Laitteita valmistetaan runsaasti Aasiassa. Esimerkiksi Nokia-merkkiset boksit tuleva Koreasta", Ervasti kertoo.
Tulevaisuudessa langaton yhteys digiboksin ja tietokoneen välillä tulee yleistymään.
Silloin digiboksista tulee eräänlainen tietokoneen jatke.
Lähettäkää kuvaongelmistanne postia Digitan viestintäpäällikölle:
[email protected]
Kotimaa KALEVA 22.10.2005
Digilähetykset pätkivät vielä
Digita asentaa kuumeisesti uusia täytelähettimiä, jotta digitaalisen tv-verkon kuvanlaatu paranisi. Viestintäpäällikkö Riitta Kontulan mukaan lähettimiä on tulossa peräti 50 paikkakunnalle.
"Esimerkiksi Raaheen asennetaan täytelähetin. Marraskuussa siellä alkavat Ylen digikanavien lähetykset. Ensi vuonna aloittaa viisi kaupallista kanavaa", Kontula kertoo. Täytelähetintä asennetaan myös muun muassa Vaalaan, jossa digikuva on ollut heikko.
Uudet lähettimet paitsi parantavat digivastaanottimien eli digiboksien kuvanlaatua, ne lisäävät usein myös kanavavalikoimaa. Ongelmia on yhä suurissakin kaupungeissa.
Kuva pysähtelee
Oululainen Juha Varjo osti digivastaanottimen uuden television hankinnan yhteydessä Tuiraan. Asentaja ähelsi boksia päivän paikoilleen, eikä härveli näyttänyt toimivan ensinkään.
"Sitten huomasimme, että hän oli yrittänyt liittää sitä vanhaan antennijohtoon, joka ei johtanutkaan mihinkään. Kun boksi oli lopulta asennettu, näkyi kuvakin hyvin", Varjo toteaa.
Aivan ongelmatonta kuvan seuraaminen ei ole. "Kuva pysähtelee muutamaksi sekunniksi silloin tällöin. Sitten kuva ja teksti saattavat hävitä", Varjo harmittelee.
Hän epäileekin syyn piilevän talon vanhassa analogisessa kaapeliverkossa.
Ilkka Äärelä asuu Heikkilänkankaalla. "Olen tyytyväinen. Joskus on pieniä häiriöitä, mutta eivät ne haittaa. Ajoittain kuva pysähtelee, mutta vain pariksi sekunniksi", Äärelä kertoo.
Hän seuraa digikanavilta urheilua, ja lapset Elias ja Oula Äärelä ovat riemuissaan digikanavien runsaasta lastenohjelmatarjonnasta.
Lähes miljoona boksia
Noin 33 prosenttia kotitalouksista on hankkinut digivastaanottimen. Suurin osa näistä on antennitalouksia. "Kaapelitelevision näkyvyysalueella laatikon hankinta ei ole niin yleistä", Digitan Riitta Kontula selvittää.
Finnpanelin tuoreen tutkimuksen mukaan vastaanottimia on lähes 800 000 taloudessa.
Laitteet maksavat 60 eurosta pariin sataan euroon. Perusboksissa näkyvät kaikki ilmaiskanavat, ja kalliimmissa malleissa mukana on kovalevy, johon lähetyksiä voidaan tallentaa.
"Viime vuoden lopussa digibokseja oli noin 400 000 taloudessa, joten tähän mennessä määrä on jo tuplaantunut. Joulun lähestyessä laitteita myydään yhä enemmän", Kontula arvioi.
Kysyntä kasvaa
Digiboksi ei vielä ole varsinainen hittituote, mutta vuoden 2007 lähestyessä sen myynti kiihtyy.
Viihde-elektroniikkaosaston osastopäällikkö Teuvo Ervasti Oulun Gigantista kertoo, että tällä hetkellä maanpäälliseen antenniin liitettäviä vastaanottimia myydään reippaasti enemmän kuin kaapeliverkkolaatikoita.
"Sekä korttipaikallisia että ilman sellaisia olevia antennibokseja myydään paljon. Lisäksi kovalevytallentimella varustetut laitteet ovat kysyttyä tavaraa", Ervasti toteaa.
Tänä vuonna hän arvioi digibokseja myydyn Oulun seudulla jo tuhansia kappaleita.
"Laitteita valmistetaan runsaasti Aasiassa. Esimerkiksi Nokia-merkkiset boksit tuleva Koreasta", Ervasti kertoo.
Tulevaisuudessa langaton yhteys digiboksin ja tietokoneen välillä tulee yleistymään.
Silloin digiboksista tulee eräänlainen tietokoneen jatke.
Vastaukset 8
Vanhimmat
*Kuva pysähtelee muutamaksi sekunniksi silloin tällöin.*
Tuo kuvan pysähtely on Ylen vika ei Digitan, Ylen sivuilla tästä oli juttua, tosin ongelma saattaa olla jo korjattu.
Kuvan pysähtely johtuu siitä, että kanavanippuihin on tungettu liikaa kanavia. Ja se vika ei tule katoamaan mihinkään koskaan. Lue se TM 15/05. Eli digi-idea on hyvä mutta nyt se on pilattu ikuisiksi ajoiksi väärällä toteutuksella. Ja koko homma lähti muutenkin päin vittua heti alusta lähtien: alettiin jakaa lähetyksiä keskeneräisellä tekniikalla keskeneräisessä verkossa, päivityksiä tippuu edelleen ja kuka sen kärsii nahoissaan? Vastaanottajat! Boxeja päivitetään; kuka kotona, kuka liikkeessä.
*Kuvan pysähtely johtuu siitä, että kanavanippuihin on tungettu liikaa kanavia.*
Ei johdu. sillä tuota pysähtelyä esiintyi vain Ylen kanavilla ja nehän ei ole ahdettu yhtä täyteen kuin maikkarin ja muidenkin muxit.
Itsekkin olen kyllä sitämieltä että digin toteutus olisi voitu tehdä paljon paremmin ja nopeemmin.
kun 2007 analoginen lähetys lopetetaan digilähetyksen myötä kasvavat kuva ongelmat.
Onko digitan, ylen vai koko digisysteemin vika, jos joku asentaja Tuirassa yrittää päivän kytkeä digiboxia kaapeliin, joka ei mene minnekkään ?
Mihinkähän kaapeliin se nyt on kytketty kun vielä silloin tällöin pätkii ?
Eiköhän sepissä ole paljon syytä, vaikka pätkimiset laitetaan digilähetysten piikkiin.
Järkeä valituksiinkin.
Tuo kuvan pysähteleminen YLE:n kanavilla (joka on onneksi jo loppunut) johtui siitä, että joilla tv boksi yhdistelmillä kun katsoi laajakuvatöllöstä 4:3 kuvaa OIKEILLA KUVASUHTEILLA eli ei siis venytettynä luonnottomaksi kuvan vasemmassa reunassa näkyi sininen viiva. YLE "korjasi" asian siten että se skaalasi lennosta kuvan muutaman prosentin suuremmaksi, jolloin viiva jäi pois mutta samalla laajakuvalähetyksissä pieni osa reunoista. Jostan syystä Digitan laitteisto ei pysynyt perässä tässä skaalausrumbassa vaan laitteet synkronoivan kuvan ja äänen uudelleen pysäyttämällä kuvan hetkeksi.
Se tulee väkisin, vaikka se on pilattu jo ennen jakelun aloittamista. Eli sit nautitaan sutta ja sekundaa hamaan loppuun asti.
sitten ollenkaan, eli ei lainkaan.