Oletko parisuhteessa, jossa asutte kumppanisi kanssa "erillään" opiskeluiden, töiden tai muun vastaavan vuoksi?
Olet siis tervetullut juttelemaan meidän muiden kanssa kaukosuhteen arjesta :)
Olisi kiva jos laittaisitte jotain tietoa itsestäsi ja paristasi. Kuten ikä, välimatka ja koska pyritte näkemään toisianne.
*
Itse olen kaukosuhteessa jossa välimatka on huikea 100 km. Molemmat opiskelemme eri paikkakunnilla ja pyrimme näkemään joka viikonloppu toisiamme.
*
Eli siis kaikki mukaan vaan =)
roffis~
kaukosuhde
13
997
Vastaukset
- mujer loca
no teilläpä vähän noita kilometriä kertyy, että voisko sitä edes sanoa kaukosuhteeksi. Kun taas mulla ja aviomiehelläni kertyy n.15000 km. Seuraavan kerran näemme jouluna ja ensi kesänä muutan kyseiseen maahan.
Ehkä pahinta täs suhtees on tuo jumalaton ikävä ja tunne et "nyt mun on pakko päästä sinne", mut onneks tuo ajatus kuitenkin laantuu, mut ei ikinä mee pois.
Miettiminen "kenen kans mieheni on nyt" ja "mitähän hän tekee parhaillaan", nämä ajatukset ei ikinä jätä rauhaan, mutta puhelimes ei kannata riidellä. Jos jotakin epäselvää on odotan siihen asti että pystyn jutella mieheni kanssa vastakkain.
Sulla kuiteski noin lyhyt välimatka että jos oikeen kauhee ikävä yllättää tai vastaavaa, sähän hyppäät junaan tai autoon, mutta mulla vähän vaikeempaa.
Hermot täs menee enkä pidemmän päälle jaksais, onneks kuitenkin tietää että pian ei tarvitse enää erota=)- roffis
Onpas matkaa teillekin kertynyt, tosi paljon. Verrattuna siis esim. minuun :) Mutta kuten sanoit niin riidellä ei kannata meidänkään vaikka onkin asiaa josta sanoa. Varsinkin puhelimet on vaikempia niissä asioissa.
*
Nyt ei olla mieheni kanssa nähty moniin viikkoihin, koska minun omat asiat vie aikaa ja ne osuu viikonloppuisin kohdalle. Jospa vaikka ensi viikonloppuna. On tää melkoinen kaukosuhde kuitenkin :D
- MsBubble
Hyvä kun löyty paikka jossa voi puhua kaukosuhteen arjesta. Kaverit ei oikein ymmärrä kun niillä on kuitenkin eri tilanne. Eikä omalle siipallekkaan viitsi koko ajan valittaa että miten hankalaa tämä oikeasti on. Siis onhan se ihan perseestä, että joutuu olemaan suurimman osan ajasta erossa.
Meillä välimatkaa on vähän yli 200 km. Sitä väliä mennään aina silloin kun on mahdollista eli n. joka toinen viikonloppu. Ennen asuttiin samalla paikkakunnalla ja silloin nähtiin melkein joka päivä joten tämä välimatka kyllä vaati totuttelua.
Joka sunnuntai-ilta kun toinen on sitten lähdössä pois niin menee tyynyliinaan itkeskeltäessä. Ei siihen totu ikinä, että joutuu sanomaan hei hei. Nyt on vielä sellanen tilanne, että ei luultavasti nähdä kuukauteen kun kummallakin on työasioita ja matkoja.
Kiva olisi myös kuulla muiden kokemuksia. Miten pidätte yhteyttä ja niin edelleen. Me ollaan pojan kanssa yhteyksissä melkein joka päivä puhelimessa ja satunnaisesti netissä ja tekstiviestein.- roffis
Tiedän tunteen kun pitää sanoa sitten se heipat. Itselläkin se jo totuttelemisenkin jälkeen illalla alkaa vasta kunnolla tuntemaan yksinäisyyden, onneksi on se sms keksitty. (: Muuten ei kyllä tulisi mitään.
Päivän mittaan on kyllä puhelin kuumana joskus jopa tietokoneen näppäimet savuaa, mutta tällainen on ihmisen elo joskus. Onneksi meillä menee nyt kaikki taas hyvin.
Viimeksi lähdin pois niin oli melkoinen riita ratkaisematta, mutta aika sai minut antamaan periksi, ikävän iskiessä. (: Perjantaita odotan kuin kuuta nousevaa. Joka ikinen viikko.
*
Minkälaiset välit toisen vanhempiin on?
Itse olen hyvissä väleissä, mutta joskus kyllä miehen äiti osaa ärsyttää. Ja jotkut viikonloput menee sitten taas miehen isän kuskaamiseen joka ei ole koskaan minun mieleen ollut. Mutta mies ei oikein osaa sanoa "ei".
Joka ärsyttää suunnattomasti. Vaikkakaan se ei ole maailman kamalin asia (: - MsBubble
roffis kirjoitti:
Tiedän tunteen kun pitää sanoa sitten se heipat. Itselläkin se jo totuttelemisenkin jälkeen illalla alkaa vasta kunnolla tuntemaan yksinäisyyden, onneksi on se sms keksitty. (: Muuten ei kyllä tulisi mitään.
Päivän mittaan on kyllä puhelin kuumana joskus jopa tietokoneen näppäimet savuaa, mutta tällainen on ihmisen elo joskus. Onneksi meillä menee nyt kaikki taas hyvin.
Viimeksi lähdin pois niin oli melkoinen riita ratkaisematta, mutta aika sai minut antamaan periksi, ikävän iskiessä. (: Perjantaita odotan kuin kuuta nousevaa. Joka ikinen viikko.
*
Minkälaiset välit toisen vanhempiin on?
Itse olen hyvissä väleissä, mutta joskus kyllä miehen äiti osaa ärsyttää. Ja jotkut viikonloput menee sitten taas miehen isän kuskaamiseen joka ei ole koskaan minun mieleen ollut. Mutta mies ei oikein osaa sanoa "ei".
Joka ärsyttää suunnattomasti. Vaikkakaan se ei ole maailman kamalin asia (:Kaikista rasittavinta on just sillon kun on joku riita kesken ja sitten kummatkin joutuu elää sen kanssa viikon. Joskus oon yrittänyt erimielisyyksiä koneella ratkaista, mutta kun on pelkästään ne sanat eikä näköyhteyttä niin siinä tulee helposti väärinkäsityksiä. Siinä sitten ratkotaan muutamaakin eri riitaa.
Ja sit toi välimatka on vielä niin turhauttavaakin että ainakin minulla tulee helposti välillä sanottua vähän liiankin kärkevästi asioita. Ns. Riidan haastamista. Tyhmää tietenkin, ja sitten ottaa itseäkin päähän kun käyttäytyy typerästi.
Mites teillä, kuinka mustasukkaisia olette? Siis kun siippanne puhuu uusista kavereistaan, varsinkin jos ne on eri sukupuolta. Minua ei poikani tyttöpuoliset ystävät hirmusti haittaa, sillä luotan häneen täysillä, mutta välillä pitää kyllä myöntää että olen mustis poikani uudesta elämästä. Siis ihan uudet ympyrät ja uusi koulu ja kaikki ilman minua. Sillä välin kun minä olen viellä siellä missä olin myös silloin kun poikaystäväni muutti pois.
Niin, kysyit väleistä vanhempiin. Osaan kyllä viettää aikaa hänen vanhempiensa kanssa mutta täytyy kyllä myöntää että ei hirveästi ole yhteisiä puheenaiheita, siis heidän poikaansa lukuunottamatta. Siis väleissä ollaan mutta toisinaan kyllä ei jaksaisi yhtään olla sitä mukavaa miniä-ehdokasta. - roffis
MsBubble kirjoitti:
Kaikista rasittavinta on just sillon kun on joku riita kesken ja sitten kummatkin joutuu elää sen kanssa viikon. Joskus oon yrittänyt erimielisyyksiä koneella ratkaista, mutta kun on pelkästään ne sanat eikä näköyhteyttä niin siinä tulee helposti väärinkäsityksiä. Siinä sitten ratkotaan muutamaakin eri riitaa.
Ja sit toi välimatka on vielä niin turhauttavaakin että ainakin minulla tulee helposti välillä sanottua vähän liiankin kärkevästi asioita. Ns. Riidan haastamista. Tyhmää tietenkin, ja sitten ottaa itseäkin päähän kun käyttäytyy typerästi.
Mites teillä, kuinka mustasukkaisia olette? Siis kun siippanne puhuu uusista kavereistaan, varsinkin jos ne on eri sukupuolta. Minua ei poikani tyttöpuoliset ystävät hirmusti haittaa, sillä luotan häneen täysillä, mutta välillä pitää kyllä myöntää että olen mustis poikani uudesta elämästä. Siis ihan uudet ympyrät ja uusi koulu ja kaikki ilman minua. Sillä välin kun minä olen viellä siellä missä olin myös silloin kun poikaystäväni muutti pois.
Niin, kysyit väleistä vanhempiin. Osaan kyllä viettää aikaa hänen vanhempiensa kanssa mutta täytyy kyllä myöntää että ei hirveästi ole yhteisiä puheenaiheita, siis heidän poikaansa lukuunottamatta. Siis väleissä ollaan mutta toisinaan kyllä ei jaksaisi yhtään olla sitä mukavaa miniä-ehdokasta.Iltaa :)
Mustasukkaisuus. No aikalailla molemmilta puolilta ollaan mustasukkaisia. Uudet kaverit ja tutut tuntuu alkuun omituiselta. Mutta tottuu..
Itse olen tosi mustasukkainen (: Myönnettäköön.
*
- neiti
Meilläkin on n. 100 km ja viikot menee viikonloppuja odotellessa... Suosittelen lämpimästi hankkimaan webkameran ja mikin niin sitten voi Messengerin kautta jutella melkein kuin livenä :)
- roffis
Sitä on harrastettu. Ja voin sanoa että toimii (:
Myös skype on mahtava keksintö.
- m...t
n 400km.Miesystävä opiskelee kaukana.Alettiin seurustelemaan vasta 2-3 viikkoa ennenku hän joutu sinne muuttamaan.Joitakin ongelmia ollu mutta kyl niistä selvitään.Rakastan sitä aivan täysillä ja ikävöin sairaasti.Kipeää tekee usein ja itkettää...miettii kaikenlaista..Tiedättehän ku ruoka ei maistu ja mikään ei oikee huvittais..Nähdään 2-3 kertaa kuussa.Ainaki yritetään.Mä lähen huomenna sen luo...Viime viikonloppuna oli pienimuotoinen kriisi jonka vuoksi tää viikko on ollu täyttä helvettiä..mut eiköhä se helpota kun nään rakkaan..mese on hyvä...eilen koklattiin ekaa kertaa..hienoa et joku keksi tän keskustelun..onha tuolla ihan oikee kaukosuhdepalstakin..
- leijonamieli
Välimatkaa meillä 150 km:ä. Me näemme tosiamme nykyään noin joka kolmas viikonloppu. Ihan alusta lähtien olemme asuneet eri paikkakunnilla, joten olemme olleet koko ajan etäsuhteessa. Mielialat vaihtelevat, mutta yritän - vaikka ei se aina onnistukaan - kuitenkin olla reipas ja kestää tilanteen enempiä valittamatta. Aluksi oli kyllä vaikeaa, kun päivät meni ikävöidessä, mutta nyt yritän vain hyväksyä tilanteen ja uskoa siihen, että tulevaisuudessa tilanne on toivottavasti toisin.
- MsBubble
Nii, ehkä eniten helpottaa just kun ajattelee tulevaisuutta ja sitä ettei tilanne aina välttämättä pysy samana. Ollaan poikani kanssa suunniteltu yhteen muuttoa kunhan olen kouluni selvittänyt. Vähän aikaa pitää vielä odotella.
Ja niinkuin 'Leijonamielikin' sanoi, yritän olla kanssa reipas ja yrittää pitää mielen korkealla. Juu, ja tekemistä tarttee kanssa paljon!
Kyl se tästä ;)
Tulevaisuutta odotellessa. - roffis
Olen samaa mieltä Leijonamielen kanssa (:
Ikävöidessä aika aluksi menikin, mutta nytkin siihen on tottunut. Mutta aina se itku tulee silmään kun toinen lähtee/jää. Ei vaan pysty sanomaan kunnolla heit.
Nytkin näemme tosi harvoin, mutta pyrimme joka viikonloppuun. Sulla hiukka eri tilanne. (: Joka kolmas viikko tuntuu varmasti raastavalta. Miten hoidatte yhteyden toisiinne? Netissä?
*
Itsekin aluksi nalkutin joka pikkuasiasta. Mutta ajan kanssa sitä osaa jo puntaroida asiat niin että molemmilla olisi kiva nähdä. Koska harvoinhan näkee kuitenkin.
Riitoja on ja pitääkin välissä olla, mutta ne vaan puhdistaa ilmaa. (:
* - roffis
MsBubble kirjoitti:
Nii, ehkä eniten helpottaa just kun ajattelee tulevaisuutta ja sitä ettei tilanne aina välttämättä pysy samana. Ollaan poikani kanssa suunniteltu yhteen muuttoa kunhan olen kouluni selvittänyt. Vähän aikaa pitää vielä odotella.
Ja niinkuin 'Leijonamielikin' sanoi, yritän olla kanssa reipas ja yrittää pitää mielen korkealla. Juu, ja tekemistä tarttee kanssa paljon!
Kyl se tästä ;)
Tulevaisuutta odotellessa.yhteenmuutto meilläkin tulevaisuudessa edessä. mies valmistuu ensi syksynä ja minä taas opiskelen täällä. puhuttu on että hän muuttaa pariksi vuodeksi minun kanssa minun opiskelupaikkakunnalle ja sitten minun valmistuttua lähdemme etelämmäksi. (:
*
tulevaisuus on vaan niin vaikea käsite alkaa sitten suunnittelemaan. mutta ainahan jotain pitää olla jota odottaa (:
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1762005Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361706Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi81345Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2241164Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu591161Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas151020- 60940
Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv57926