Teinihirviö

Juoksin kotiin kauhealla kiirellä. ”Piip piip” puhelimeni rämisevä soittoääni rämähteli käsilaukussani vähän väliä. Vihdoin olin kotona. Mutsi istui keittiönpöydän ääressä huolestuneen näköisenä. Vihasin sitä ilmettä. Pää kolmantena juoksin portaita ylös huoneeseeni ja pamautin oven kiinni. Tietysti heti sen jälkeen laitoin stereot täysille. Hetken kuluttua faijani karmiva ääni meni ylitse musiikin. ”Tajuuks sä kakara mitään?” Katsoin hölmistyneenä faijaani ja jatkoin musiikin kuuntelua. Yöllä havahduin mitä ihmeellisimpiin ääniin. Yhtäkkiä ikkunaluukut pamahtivat auki. Häkellyin hetkeksi ja laitoin sitten ikkunaluukut kiinni. Olin yksin pimeässä talossa. Vain tuuli vinkui ikkunoiden takana ja oksat raapivat ikkunaa. Päätin mennä suihkuun. Avasin oven varovasti. Hiivin suihkuun. Hetken ajan suihkusta tuli kylmää vettä. Ei se minua haitannut. Suljin silmäni etten näkisi enää mitään pelottavaa. Avasin silmäni, kiljaisin. Vesi oli muuttunut vereksi. Juoksin kiljuen pois suihkusta. Minua todellakin pelotti. Ryömin peiton alle. Aamulla heräsin herätyskellon kirkkaaseen metelöintiin. Aamuaurinko kurkki verhojen takaa. Nousin vaivautuneena ylös ja haukottelin. Vilkaisin itseäni peilistä. Karmiva näky. Siitä sain kuulla ihan tarpeeksi koulussakin. Rösähtelin portaita alas. Kuulin kun mutsini puhui opettajani kanssa. ”Jadesta on tullut hirveä kakara. Tuntuu siltä että 14 vuotiaan tyttäreni huoneessa asuisikin muukalainen ulkoavaruudesta. Tämä muukalainen ei osaa sanoja anteeksi tai kiitos, mutta haistattelu kyllä sujuu vähän liiankin hyvin.” Sitten minulle riitti, olin kuullut jo tarpeeksi mutsin paskapuheista. Kävelin keittiön poikki ja huudahdin mutsille ” tukehdu kahviis, lehmä!” Samalla ryntäsin ulos. Istahdin takapihalle ja kuulin ikkunasta taas heidän puheitaan. ”Uskot varmaan että meillä on ovien karmit kovilla ja kerrostalon äänieristys koetuksella. Raastavinta on se että olen äiti ja rakastan lastani. Äidinrakkaus on rakkauksista raain ja äitimyytti ylivoimainen kilpailija. Yleensä meitä vanhempia neuvotaan olemaan kärsivällisiä, odottamaan ajan kulumista. Mutta entä kun tilanne käy mahdottomaksi, suorastaan vaaralliseksi? Entä kun täällä meillä asuu kuriton teinihirviö, joka ei kunnioita yhtäkään pelisääntöä, eikä vanhemman sanan tehoa?” Opettajani vastasi vaisusti mutta tylyyn äänensävyyn ”Olet epäonnistunut kasvattajana.” Minua vitutti ajatuskin siitä että mutsini pitää minua kamalana teinihirviönä. Koska en ollut sitä. Aloin itse miettiä jo vähän aikaa sitten sitä että mutsini yritti olla teini ja minä aikuinen. JÄRJETÖNTÄ mutta totta. Nousin nurmikolta ja menin sisälle. Kaikki olivat onneksi lähteneet. Yhtäkkiä vastaajaan tuli viesti. En olisi saanut kuunnella sitä mutta kuuntelin kuitenkin. Kuulin terapeuttini äänen ” Arjen hyväksyminen saattaa olla nuorelle ylivoimaista. Kun elämän johtolause on ”mulle kaikki ja heti”, työnteko, tylsä arki ja jonkin tavoitteen eteen raataminen eivät yksinkertaisesti kiinnosta ollenkaan.” Sammutin vastaajan. En jaksanut kuunnella enää. Päätin soittaa parhaalle kaverilleni. Päätimme yhdessä lähteä kuukauden päästä mopoilla kiertelemään suomea. Sillä silloin olisin jo 15. Lähtisin kotoa pois, en halua enää palata. Toivottavasti mutsillekin alkaa pikkuhiljaa mennä jakeluun se että en ole enää mikään kakara. Illalla istusin sohvalla tekstaten poikaystäväni kanssa. Pikkuveljeni pelasi play stationia innokkaana. ”PUMPUMPUM” kuului jostain ammuntapelistä. Samaan aikaan mutsini ryntäsi takaovesta sisälle pelästyneen näköisenä sanoen ”Kakarat nukkumaan.” En jaksanut enää välittää joten lähdin kylmän rauhallisena kävelemään kohti yläkertaa. Kuulin vielä oman huoneeni ovelta pikkuveljeni kitinää. Nukahdin hetkeksi. Heräsin joskus kahden aikaan yöllä loppumattomaan kikatukseen. Kömmin portaita alas hiljaa, niin ettei ainutkaan porras räsähdellyt mitenkään. En tiedä näinkö taas omiani mutta mutsini istui jonkun vieraan miehen kanssa sohvalla. Siinä vaiheessa joku naksahti päässäni poikki. Mutsi oli eronnut isästäni jo vuosi sitten. Eron syy oli ollut alkoholiongelma. Mutta mitä.. uusi mies. Tämä oli jo liikaa minulle. Kävelin portaat loppuun asti ja hiipisin eteiseen kontaten. Huomasin naulakossa miehen takin. Tietysti pengoin heti kaikki taskut läpikotaisin. Toisessa taskussa oli tupakka-aski ja toisessa taskussa miehen ajokortti. Katsoin ajokorttia hetken. Menin suorastaan hetkelliseen shokkiin. Mies oli mutsia oli puolet nuorempi! Siinä sitten seisoin hetken melkein silmät päästä tippuen. En voinut käsittää, miksi mutsini seurusteli sellaisen kanssa. Ei heillä voinut olla mitään yhteistä, joten oli ilmiselvää, että kyseessä oli vain seksisuhde.
Menin takaisin yläkertaan. Suoraan nukkumaan. Ei, tämä ei voinut olla totta enää. Mikä muu ei voisi enää pahentaa tätä asiaa kun se että, mutsilla olisi uusi mies. En ollut tiennyt miehestä mitään. Aamuyöllä heräsin moottoripyörän käynnistykseen. Sujahdin aamutakkiini ja ryntäsin ikkunan luo. Vedin sälekaihtimet auki silmän räpäyksessä. Mutsini oli lähdössä töihin mutta mitä… Moottoripyörän kyydissä. No, eipä tuo mitään ajattelin naurahtaen. Tänään on perjantai ja viikonloppu tulee olemaan minulle aika vapaa. Juoksin alakertaan innoissani huutaen ”HOME NON DARRA.” se oli minun ja parhaan ystäväni salakieltä. Pikkuveljeni tukehtui samaan aikaan muroihinsa. ”Mikäs nyt on kun sitä noin hyvällä päällä ollaan?” hän sössötti murot suustaan tippuen. En edes ehtinyt vastata kun olin jo pukenut kuteet ylleni. Nappasin repun naulakosta ja lähdin pinkomaan huimaa vauhtia kaverini luo. Rämpytin ovikelloa hätääntyneenä. Vihdoin kaverini isoveli vaivautui avaamaan oven. Juoksin sisälle. Kaverini oli juuri meikkaamassa. Heitin oven auki ja kuiskasin hiljaiseen ääneen ”HOME NON DARRA.” Kaverini vastasi huvittuneena ” no mitäs nyt on tapahtunut?” Selitin kaiken alusta loppuun. Vihdoin hyppisimme molemmat hiekkatiellä iloisina kohti koulua. Siis eihän se koulu meitä kiinnostanut mutta olihan perjantaina vain 3 tuntia koulua. Koulupäivän loputtua menimme meille. Istuimme molemmat ihan hermona peilin edessä. ”Hei, kato vähän mikä finni!” ”Siis mulla on ihan hirveät kulmakarvat.” Pikkuveljeni kiehui vessan oven takana sillä olimmehan olleet vessassa jo reilut 2 tuntia. Vihdoin saimme itsemme jonkin näköisiksi. Kello oli kahdeksan illalla. Käväisimme vielä koirien kanssa lenkillä. Mutta kun tulimme takaisin meitä odotti yllätys. Mutsini ja sama vieras mies istuivat olohuoneessa. Kun menimme olohuoneeseen mutsini katsoi pelästyneenä. Hämmästyin kyllä aika tavalla, kun tajusin että mutsillani oli ollut jo suhde silloin kun isäni vielä asui kotona. Hän ei ollut kertonut miehestä meille lapsille – ei edes ystävilleen – mutta olin jo vähän aikaa sitten ymmärtänyt että kotonamme kävi joku, sillä kuulin usein kiherrystä mutsin makuhuoneesta. Tuo tyyppi mikä istui sohvallamme oli onnistunut hiippailemaan meille sellaisina aikoina, kun olin omassa huoneessani tai poissa kotoa, ja lähtemään niin, etten nähnyt hänestä vilaustakaan. Pikkukylässä huhu levisi nopeasti, ja pian myös kaverini saivat vihiä mutsini salasuhteesta. Oli tosi noloa selitellä heille, että en edes tiedä, kuka se tyyppi on! Ajan oloon mutsi ja tämä mies uskaltautuivat ulos makuhuoneesta, mutta mutsi ei koskaan varsinaisesti esitellyt miestä meille. He saunoivat, katselivat televisiota, söivät lämpiä voileipiä ja joivat kaljaa. Se oli mielestäni vielä ärsyttävämpää kuin makuhuoneessa nyhjääminen, sillä nyt olohuoneessamme pyöri jatkuvasti täysin vieras ihminen. Miehessä oli monia raivostuttavia piirteitä: hän mässytti ja maiskutti syödessään, haisi hieltä, puhui omituisesti sössöttämällä ja oli vakavasti tekemisissä viinan kanssa. Ärsyyntymistäni lisäsi se, että mutsi inhosi samoja piirteitä isässäni, mutta nyt hän oli niiden suhteen täysin sokea. Aina kun tämä mies oli tulossa kylään, mutsi alkoi välittömästi väsäämään voileipiä ja häärämään kuin kanaemo. Heidän suhteensa kesti seitsemän vuotta. En tiedä miten kestin sitä. Suhde lopahti heti kun muutimme toiselle paikkakunnalle. Hän ei tuntunut ottavan eroa kovinkaan raskaasti. Tämä juttu sai kyllä vielä yhden vastenmielisen käänteen: pari kuukautta myöhemmin heidän eronsa jälkeen mies soitti minulle. Luulin että hän käskisi onnitella mutsiani sillä olihan hänen syntymäpäivänsä. Mutta mies kehtasikin kysyä, että lähtisinkö minä hänen kanssaan ulos. En voinut olla miettimättä, oliko mies tuijotellut minua jo silloin , kun hän kävi meillä. Säälitti mutsin puolesta, joka oli kaikesta huolimatta ollut todella rakastunut mieheen. Sen vuoksi en ole kertonut hänelle tästä loppukäänteestä. No ei se mitään. Kun olimme saaneet taas elämämme jotenkin järjestykseen tuli siihen taas este. Mutsi oli löytänyt jostain baarista itselleen uuden miehen. Odotin kärsivällisenä. Mutta eräänä päivänä mutsi väläyttikin miehen kanssa heidän mielestään loistoidean: Että matkustaisimme nelistään Portugaliin. En todellakaan tukenut ehdotusta. Mutta minulla ei kuulemma ole siihen mitään sanottavaa. ”Olet vielä lapsi, me määräämme sinua, sinä et meitä.” Joten jouduin mukaan Portugaliin. Mies oli päättänyt viedä meidät golflomalle. Minä en todellakaan alistu moiseen golfaamiseen eikä lomakohteessa ollut muita ikäisiäni. Pikkuveljenikin oli kuolla tylsyyteen. Minua vitutti istuessani vieraan eläkeläismummun vieressä joka höpötti minulle jotain. Katselin vaan kun mutsi ja mies golfasivat. Olin niin vihainen siitä että ylipäätä jouduin mukaan koko lomalle. Kituisin mielelläni mielummin koulussa kuin täällä. Lopetin puhumisen kokonaan. Mies oli ilmeisesti päättänyt, ettei anna kiukutteluni pilata lomaa joten hän käyttäytyi kuin ei olisi huomannutkaan mykkäkouluani. Mutsini oli omahyväinen. Suhde kuitenkin jatkui vastustuksestani huolimatta. Mutsin uuden miehen vuoksi meille syntyi pikkuveljeni kanssa vahva liittouma puolesta ja vastaan. Mutsini ja hänen miehensä alkoivat suunnitella häitä. Joku asia meni taas yli ymmärryksen. Mutsin haaveet kuitenkin kariutuivat, kun mies jäi kiinni pettämisestä. Mutsi lopetti suhteen saman tien. Teki pahaa katsoa vierestä hänen suruaan, mutta samalla olin myös todella onnellinen siitä, että elämämme palaisi taas entiselleen. No ei sitä iloa tietenkään kauan kestänyt. Tiesin taas että jokin oli vialla. Mutsi ei halunnut tuoda uutta miestään kotiimme, joten he tapasivat yleensä miehen luona toisella paikkakunnalla. Siitä huolimatta olin jotenkin mustasukkainen. Se kuulosti todella lapselliselta mutta totta se oli. Jos satuin vastaamaan puhelimeen, kun mies soitti, puhuin hänelle kuitenkin samalla tavalla kuin mutsin muillekin ystäville, sillä en osannut tiuskia ihmiselle, jota en ollut koskaan edes tavannut. Pikkuveljeni ei taaskaan ollut tietoinen tilanteesta. Sen sijaan kiukuttelin mutsille ja pikkuveljelleni. En koskaan kertonut, miksi olin vihainen, mutta tuskin heidän oli vaikea arvata syytä. En tiedä vieläkään, oliko se hyvä vai huono asia, että mutsi piilotteli miestä niin pitkään. Toisaalta tuntui hyvältä, ettei mies käynyt kotonamme eikä häntä tarvinnut sen vuoksi ajatella tai katsella sen enempää. Ja toisaalta taas minua kauhistutti ajatus, että perheeseen olisi kuitenkin tulossa uusi jäsen, jota en ollut edes koskaan vilaukselta nähnyt.
Mutta se oli vaan yksi haale. Mutsillahan niitä miehiä riitti vaikka muille jakaa. Tiedän että mutsini toimii niin kuin toimii, koska halusi helpottaa oloani. Se ei kyllä helpottunut. Kaikki asiat muuttuivat vaikeimmiksi. Kiukutteluni vähentyi hieman, kun mutsi vakuutti, etteivät he ikinä mene naimisiin ja ettei mies tule ikinä viemään isän paikkaa. Mutsi toi miehen kotiimme näytille vasta monen vuoden seurustelun jälkeen. Siinä vaiheessa minulla oli jo paljon muuta ajateltavaa, ja mutsin suhteiden murehtiminen loppui. Pikkuhiljaa aloin jopa iloita mutsin seurustelusta, sillä sehän tarkoitti sitä, että mutsi lähti välillä viikonlopuksi toiselle paikkakunnalle ja sain itse mennä ihan vapaasti. Nyt olen jo pelkästään onnellinen siitä, että mutsillani on joku, jonka kanssa hän voi matkustella viettää aikaa. Noniin, olimme kaverini kanssa molemmat käyneet elämämme alkuvaiheita läpi. ”Kyllä sulla on ollut raskasta kaverini totesi.”
”Hei eks meijän pitäny lähtee sinne?”
”Joo, HOME NON DARRA.”