Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Matkalla

    On pitkä matka, raskaskin lie,
    kuinka voimat riittää ja perille vie.
    Yksin ei selviä kukaan,
    jos onni käy, saa ystävän matkalle mukaan.
    Vierellä kulkee, matkalla tukee,
    syvimmät mietteet sanoiksi pukee.

    Siis mitä mä huolin , surua kannan,
    päivien verkkaan kulua annan.
    Matkalla opin, taitoa kerään,
    joskus katson kulkumme perään.

    Kauneimmat muistot kimpuksi kerään,
    ne Sinulle annan,
    nöyrästi eteesi kannan!

    Jos arvostat tuota ja ystävään luotat,
    niin varmaankin joskus hitaampaa vuotat.

    Niin matkamme jatkuu,
    vaan joskus voimamme uupuu.
    Mikä etehen silloin, lapsetko auttavat meitä?
    No, saattaahan olla , mutta ehkäpä sittenkin,
    kulkevat silloin omia teitä.

    Kuitenkin - mielessä ajatus,kaivaten heitä,
    he matkalla omalla muistavat meitä.
    5265
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 5

    Vanhimmat

    kun pitkän matkan kulkee osaa jo toisenkin ajatuksiakin lukee...:=))
    yhdessä vanheneminen kaunis kaunis ajatus ja toisen odottaminen..
    hyvin olet kirjoittanut

    Äänestä

    vain unelmoida!

    Äänestä

    lukea tälläistä
    oikea rakkausruno

    Äänestä

    Niitä ei ole elämässämme koskaan liikaa.
    Pettymyksien vuoren alta saattaa joskus olla vaikea nousta,
    mutta siitä huolimatta toivo ei saa koskaan kuolla.

    Äänestä

    • runoja kirjoitat.

      Auringolle ei kannata kääntää selkäänsä,
      sillä silloin olisi
      epäoikeudenmukainen itselleen ja
      näkisi vain oman varjonsa maassa.

      unelmat ja toivo
      kantavat kuitenkin - vaikka niidenkin
      käsivoimat joskus väsyvät.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Walker* kirjoitti:

    On pitkä matka, raskaskin lie,
    kuinka voimat riittää ja perille vie.
    Yksin ei selviä kukaan,
    jos onni käy, saa ystävän matkalle mukaan.
    Vierellä kulkee, matkalla tukee,
    syvimmät mietteet sanoiksi pukee.

    Siis mitä mä huolin , surua kannan,
    päivien verkkaan kulua annan.
    Matkalla opin, taitoa kerään,
    joskus katson kulkumme perään.

    Kauneimmat muistot kimpuksi kerään,
    ne Sinulle annan,
    nöyrästi eteesi kannan!

    Jos arvostat tuota ja ystävään luotat,
    niin varmaankin joskus hitaampaa vuotat.

    Niin matkamme jatkuu,
    vaan joskus voimamme uupuu.
    Mikä etehen silloin, lapsetko auttavat meitä?
    No, saattaahan olla , mutta ehkäpä sittenkin,
    kulkevat silloin omia teitä.

    Kuitenkin - mielessä ajatus,kaivaten heitä,
    he matkalla omalla muistavat meitä.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu