ÄLÄ LIPUTA 6.11

Suuri bluffi!

SUOMEN JA RUOTSIN KIELILAIT
HARMONISOITAVA
Suomessa on jo yli kymmenen vuotta käyty ajoin kiivastakin kielikeskustelua pakkoruotsista. Toinen kestoteema ovat olleet ruotsinkielisten kiintiöt Helsingin yliopistoon. Kolmas vähemmälle huomiolle jäänyt aihe on ollut Suomen ja Ruotsin hyvin epäsymmetriset kielisuhteet. Niiden selitykseksi Ruotsalaisen Suomen kansankäräjien (Svenska Finlands Folkting) puheenjohtaja, RKP:n kansanedustaja Henrik Lax katsoi aikanaan riittävän sen, että Ruotsi valloitti Suomen. Selitys on perusteena yhtä hyvä kuin se, että naisille sanottaisiin, ettei heille kuulu tasa-arvo miesten rinnalla, koska he ovat historiallisesti olleet miehille alistettuja.

Miksi Suomen ja Ruotsin väliset kielisuhteet sitten ovat keskeinen osa kielikeskustelua? Tähän on useita perustavaa laatua olevia syitä.


RUOTSALAISTEN KILPAILUETU

Ensinnäkin Suomi ja Ruotsi ovat vuodesta 1995 lukien olleet osa Euroopan unionin yhteismarkkinoita, joilla tulisi vallita yhtenäiset kilpailuedellytykset. Näin ei kuitenkaan ole, koska ruotsi on Suomessa virallinen kieli, muttei suomenkieli Ruotsissa.

Tämä epäsymmetrisyys antaa ruotsalaisyrityksille huomattavan kilpailuedun Suomen markkinoilla. Suomen lait ja asetukset, lomakkeet jne. ovat niiden käytössä valmiina ruotsiksi. Virkamiehet ovat velvollisia osaamaan ruotsia. Ruotsinmaalaisille ei koidu kuluja ja vaivaa kielen opettelemisesta, käännöksistä, tulkkauksista ym. Ruotsin markkinoille pyrkivillä suomenkielisillä yrittäjillä ei ole vastaavia kielietuja Ruotsissa. Sanalla sanoen suomalainen veronmaksaja kustantaa ruotsinmaalaisille palvelut Suomessa ruotsiksi, mutta suomenkielisten on itse maksettava kulunsa Ruotsissa. Eipä ole ihme, että Ruotsilta on näppärästi sujunut Suomen markkinoiden valtaus ja suomalaisten yritysten ostot.


KIELILAKIEN HARMONISOINTI AUTTAISI

Epäsymmetrinen kielitilanne voitaisiin poistaa harmonisoimalla kielilait tasa-arvoisuuden ja vastavuoroisuuden pohjalta, jotka ovat EU:n johtavia toimintaperiaatteita. Harmonisoidaanhan EU:ssa direktiiveillä paljon vähäpätöisempiäkin asioita.

Harmonisoinnista voitaisiin sopia historiallisten kumppaneiden Suomen ja Ruotsin kesken pitäen silmällä Euroopan Neuvoston vuonna 1995 annetun vähemmistösopimuksen 18. artiklaa. Sen mukaan jäsenmaiden tulisi tehdä kaksipuolisia sopimuksia molemminpuolisten vähemmistöjen (kielellisten, uskonnollisten jne.) tasa-arvoisesta ja vastavuoroisesta kohtelusta. Ruotsi ei kuitenkaan ole tätä sopimusta allekirjoittanut, eivätkä Suomen ruotsalaisetkaan harmonisointia halua.


RUOTSINMAALAISTEN HYVÄ ASEMA SUOMESSA

Toinen ongelma liittyy maahanmuuttajien kohteluun jopa kahdella eri tapaa. Koska Suomi on hoitanut ruotsinkielisen vähemmistön asiat hyvin, nämä edut koituvat automaattisesti Suomeen muuttavien tai täällä pidemmän tai lyhyen aikaa oleskelevien riikinruotsalaisten henkilöiden hyväksi.

Harvinaisia eivät olekaan ne tilanteet, jossa ruotsinmaalainen on äänekkäästi vaatimassa itselleen palvelua ruotsinkielellä, koska se on ”maan virallinen kieli”. Heidän päähänsä ei juolahdakaan, ettei Suomi ole ”kaksikielinen” heitä varten. Suomenkielisen on yhä kohteliaisuuden nimissä puhuttava Tukholmassa isäntäväelle ruotsia. Mutta kun ruotsalaisia sattuu tulemaan Suomeen, niin nyt kohteliaisuus vaatiikin puhumaan vieraille ruotsia. Edes kysymystä siitä, koska ruotsalaiset ovat kohteliaita suomenkielisille, ei saa esittää, puhumattakaan siitä, että suomenkielisillä olisi periaatteessa Ruotsissa samanlaiset kielioikeudet kuin mistä ruotsalaiset nauttivat henkilöinä Suomessa.


MAAHANMUUTTAJARYHMIEN KESKINÄINEN EPÄTASA-ARVOISUUS

Lähinnä 1990-luvulla syntynyt ongelma on se, että kun Suomestakin on tullut laajamittaisen siirtolaisuuden kohde, eri maista tulevat maahanmuuttajat joutuvat kielellisesti hyvin eriarvoiseen asemaan. Ruotsista muuttavien ja heidän lastensa mahdollisuudet äidinkielellä tapahtuvaan koulutukseen peruskoulusta yliopistoihin saakka (jopa helpotetuin sisäänpääsyvaatimuksin) ovat näet aivan toista luokkaa kuin muiden Suomeen muuttaneiden muunkielisten.

Ruotsalaiset olivat toki suurin maahanmuuttajaryhmä 1980-luvulle saakka vuodesta 1809 lukien, jolloin Ruotsi menetti Suomen Venäjälle. Kohtuullista kuitenkin olisi, että eri maista tulevien siirtolaisten mahdollisuudet äidinkielensä säilyttämiseen olisivat samanlaiset.

Yhtä ryhmää – Ruotsista muuttavia – ei saisi asettaa selkeästi erilaiseen asemaan kuin muunkielisiä. Niin paljon muita parempia ihmisiä he eivät ole. Jos kielellisesti erotteleva kohtelu hyväksytään, niin joku voi vaatia sen hyväksymistä myös esim. rodun suhteen. Ja tätähän emme toivo. On vain ajan kysymys, että muut kuin Ruotsista muuttaneet alkavat vaatia täysiä koulutusmahdollisuuksia äidinkielellään. Venäläiset voivat lisäksi viitata Suomen ja Venäjän välisiin historiallisiin yhteyksiin. Venäjä oli autonomian aikana jopa Suomen virallinen kieli, vaikka suomalaiset tätä asiantilaa vihasivatkin. Venäjää opiskeltiin yhtä vastentahtoisesti kuin nykyään pakkoruotsia.


EI LISÄÄ VIRALLISIA KIELIÄ

Yllä olevalla en esitä, että venäjästä tai muista siirtolaiskielistä tulisi tehdä Suomen virallisia kieliä, jotta maahanmuuttajat viihtyisivät nykyistä paremmin Suomessa. Tuon vain esiin eri siirtolaisryhmien keskenään perin epätasa-arvoisen kohtelun. Se voidaan tulkita jopa kielirasismiksi ruotsalaisten maahanmuuttajien hyväksi.

Suomenkielisten maahanmuuttajien kohdalla yllä olevaa ongelmaa ei ole, sillä he ovat paluumuuttajia, jotka kansainvälisen käytännön mukaan saavat eri kohtelun kuin maahan tulevat ventovieraat. Suomenruotsalainenkin voi olla paluumuuttaja, mutta että riikinruotsalaisetkin olisivat Suomessa paluumuuttajia on aika outo ajatus.


SUOMEN JA RUOTSIN KIELISOPIMUS POISTAISI ONGELMAN

Millä yllä mainitusta ongelmasta sitten selvitään? Siitä selvitään sopimalla Suomen ja Ruotsin kesken maahanmuuttajien vastavuoroisesti samanlaisesta kielellisestä kohtelusta ennen kaikkea koulutuksessa. On siis jälleen kyse Suomen ja Ruotsin kielilakien harmonisoimisesta. Suuttumus suomen ja ruotsin kielten eriarvoisuudesta Suomen ja Ruotsin välisissä kielisuhteissa kasvaa koko ajan Euroopassa 1990-luvulla tapahtuneiden olosuhteiden muutosten myötä. Toivottavasti ruotsinkieliset suhtautuvat maasta riippumatta myötämielisesti nykyisen epäsymmetrian poistamiseen.

8

2302

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • voi vittu

      Voi Vittu JUST NÄIT SÄÄLITTÄVII PASKAPÄITÄ.

      • voi vitulle

        Voisitko tarkentaa "paskapäitä"?Tämä taisi sattua sinuun kun noin reagoit.Eikö siellä Turun puolessa osata puhua niinkuin asiat on!


    • ainakin

      tulen liputtamaan silloin, koska

      a)minulla on syntymäpäivät

      b)vaikka sukuni on Suomesta, olisin paljon mielummin ruotsalainen, koska

      1) ovat meitä parempia jääkiekossa
      2) ovat paremman näköisiä, niin miehet kuin naisetkin

    • sham

      en todellakaan aijo liputtaa

    • eff

      Luulen kyllä että noi ongelmat ovat ihan sielä sinun pienessä päässä

    • miettikäähän vähän

      Tuskin 6.12. liputetaan sen vuoksi että ruotsi on Suomessa virallinen kieli.. 6.12. liputetaan Suomen itsenäisyyden kunniaksi, eikä tuota itsenäisyyttä tosi asiassa vähennä yhtään se, että ruotsi on toinen virallinen kieli, sillä ruotsin päämiehet eivät päätä Suomen asioista. Toki myönnän sen, että tilanne noiden kielten suhteen ei ole kovin tasa-arvoinen, mutta siitä asiasta voisi kiistellä joskus muulloin kuin Suomen itsenäisyyspäivänä.
      Itse aion ainakin liputtaa 6.12. tehden näin kunniaa jokaiselle veteraanille jotka olivat taistelemassa Suomen itsenäisyyden puolesta 1917-1918 ja 1939-1945. Ilman heitä Suomi olisi liitetty venäjään (silloiseen neuvostoliittoon) ja Suomen toisena (tai kenties ainoana?) virallisena kielenä voisi ruotsin sijasta venäjä.
      KIITOS VETERAANEILLE!

      • virhe

        tuliko sinulle lukivihree vai tyrkfel :)

        alkuperäinen kirjoittaja puhuu päivästä 6.11, joka on svenka dagen eli ruotsalaisuuden päivä, jolla ei todellakaan ole mitään tekemistä suomen itsnäisyyspäivän 6.12 kanssa!


      • täytyy..
        virhe kirjoitti:

        tuliko sinulle lukivihree vai tyrkfel :)

        alkuperäinen kirjoittaja puhuu päivästä 6.11, joka on svenka dagen eli ruotsalaisuuden päivä, jolla ei todellakaan ole mitään tekemistä suomen itsnäisyyspäivän 6.12 kanssa!

        Myöntää että taisi tulla! Mutta tulipahan mielipide sanotuksi :) HYvää itsenäisyyspäivää kuitenkin kaikille!


    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Paras olisi vain unohtaa

      Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop
      Ikävä
      81
      1810
    2. Suomalaisia naisia lennätetään seksimatkoille

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1f5f5e20-8c36-4907-9640-8e0c3b017c5a Gambia on jo vuosia ollut yhtä kuin munanhaku ma
      Maailman menoa
      230
      1562
    3. Voisitko laittaa

      Nimesi ensimmäisen ja kaksi viimeistä kirjainta tähän?
      Ikävä
      85
      1475
    4. Mietitikö nainen koskaan

      Miksi me ollaan päädytty tähän pisteeseen. Lähestmistapaa ei ole. Tarvitaanko me oikeasti enää tätä.
      Ikävä
      106
      1318
    5. Nämä kaikki alla olevat aloitukset on saman naisen aloituksia

      Kuinka paljon täytyy vintissä viheltää että esiintyy välillä jopa miehenä, ja sitten itse vastailee omiin kysymyksiinsä?
      Ikävä
      163
      1091
    6. huono omatunto

      johtuu siitä, että minulla on tunteita sinua kohtaan. Se vaikuttaa asiaan. Kaipasin sinua tänäänkin.
      Ikävä
      64
      1073
    7. Päätin juuri että

      En odota että meidän välillä enää tapahtuisi mitään. Tämä on aivan liian monimutkaista ja kyllä sinäkin olisit joskus mi
      Ikävä
      32
      922
    8. Onnistuit sohaisemaan mua

      Kaikkein herkimpään kohtaan ja kyseenalaistamaan mun luottamuksellisuuden. Kun sitä ei ole niin ei ole mitään muutakaan
      Ikävä
      62
      906
    9. Huomenna se

      Tulee kohta, odotatko?
      Ikävä
      61
      856
    10. Mitä kaipaat

      Usein elämässäsi
      Ikävä
      94
      814
    Aihe