Moinen "Maltillista pohdintaa" -kirjoitusavaus (rekisteröidyllä nimimerkilläni TimoTARistimäki
26.10.2005) näyttää syystä tai toisesta - eli joko itsessään tai sen
provosoimine "tuhnu"- tmv. kirjoitteluinen kaiketi ylittäneen tai alittaneen
vissin rajan niin, että havaintojeni mukaan sitä ei enää sivustolta löydy.
Kun keskustan sivustolla näkyy jatkuvasti eli edelleen olevan jos jonkinmoista
alatyylistä kirjoittelua, herää kysymys, mikä kutakuinkin seuraavankaltaisessa
kunta- ja palvelurakenneuudistusta käsitelleessä kirjoituksessani on ollut
sellaista, ettei sen pohjalta olisi ollut mahdollista käydä aivan asiallista
keskustelua tekeillä olevasta sangen mittavasta hallinnollisesta remontista ja
eritoten myös sen taustalla olevasta tutkitusta tiedosta.
Seuraavassa HS:n keskustelusivustolta luettavissa oleva kutakuinkin
samansanainen kirjoitus; tulkoon todetuksi, että po. keskustelussa HS:n
9.10.2005 lanseeraman 45 suurkunnan mallin pohjalta lienee kirjoitettu jo kohta
200 kutakuinkin asiallista näkemystä...
Lähdekirjoitus löytynee HS. suurkuntakeskustelusta:
http://www.helsinginsanomat.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=439704
"Mielipide ei välttämättä ole oikea, vaikka joku olisi valmis kuolemaan sen
puolesta", tuumaili taannoin sarkastisesti Oscar Wilde.
*************************
Ajatus ja Wilde juolahti mieleeni kun silmiini sattui suomi24.fi:n keskustan
politiikkaa käsitteleviltä keskustelusivuilta seuraavakin - suurkuntaintoilun
tueksi esitetty - väite:
"- - Voit vaikka tarkastella maahanmuuttajataustaisen väestön osuutta. Tai
Helsinkiin keskittyneiden räätälöityjä palveluja tarvitsevien erityisryhmien
osuutta, niiden joita vaikka Espoo tai Nurmijärvi ei huoli. Sitten voit vaikka
verrata HUS:n perimiä maksuja asukasta kohden. Tai oopperan ylläpitokuluja.--"
Noin kirjoitti suomi24.fi:ssä innoissaan ja/tai tuohduksissaan nimimerkki
"kepututkija".
Pitikinhän sitä tässä kunta- ja palvelurakenneuudistus- eli
kupru-keskustelussakin jo peliin heitettämän pikkuisen rasistisiakin väitteitä,
sekä maahanmuuttaja- että eliittilähtökohtaisia. Eli kummastakin päästä, jotta
purisivat - tietämättömiin - paremmin? Väitteethän ovat toki hyvät, mutta
epäkurantit niin tähän kuin muuhunkin muka tilastolliseen käyttöön.
HUS:in giganttinen organisaatio tehottomuuksineen ei tuommoisilla huitaisuilla
muuksi muutu, eivät myöskään "opperan ylläpitokulut". Eikä itse asiassa
myöskään se, keiden kukkarosta viime kädessä kummatkin kustannetaan...
Moisilla väitteillä eivät sen enempää Antti Moision ja Roope Uusitalon ja Kari
Leinamon kuin Heikki A. Loikkasen ja Ilkka Susiluodon kuntien tehokkuudesta ja
kuntaliitosten vaikutuksista tekemien tutkimusten tiedot ja tulokset muiksi
muutu.
Mainitun "Kepututkijan" ja muutaman muunkin nimimerkkiensä suojista näkemyksiään
heittelevien kannattaisi käyttää jonkin verran aikaansa vaikkapa po. tutkimusten
läpikäyntiin. Ainakin ennen seuraavia älynvälähdyksiään.
Tästä on hyvä aloittaa:
Moisio Antti & Roope Uusitalo (2003). Kuntien yhdistymisen vaikutukset kuntien
menoihin. Sisäasiainministeriö, Kuntaosaston julkaisu 4/2003.
"Antti Moisio ja Roope Uusitalo tekivät vuoden 2003 syksyllä paljon julkisuutta
saaneen tutkimuksen "Kuntien yhdistymisen vaikutukset kuntien menoihin".
Tutkimuksessa olivat mukana kaikki vuosina 1971-1997 toteutuneet 50
kuntaliitosta. Tutkijoiden mukaan liitokset eivät vähentäneet liitoskuntien
keskimääräisiä asukaskohtaisia käyttömenoja ja 1970-luvun liitoksissa näiden
kuntien menot kasvoivat jopa nopeammin kuin vertailukuntien menot. Moisio ja
Uusitalo arvioivat, että 1990-luvulla tapahtuneet kuntien yhdistymiset ovat
ehkä pienentäneet kuntien menoja. Väitteet kuntien yhdistymisestä koituvista
merkittävistä säästöistä eivät kuitenkaan saaneet empiiristä tukea myöskään
1990-luvun aineistossa", referoi tutkimusta filosofian tohtori Arto Koski, joka
on sisäasiainministeriön kuntaosaston neuvotteleva virkamies.
Lue tiedote Moision ja Uusitalon tutkimuksesta:
"TIEDOTE 1.10.2003
KUNTALIITOKSET EIVÄT PIENENNÄ
KUNTIEN MENOJA
Liitoskuntien kokonaismenot kasvoivat 1970-luvun kuntaliitosten jälkeen
nopeammin kuin vertailukuntien menot. Erityisesti opetustoimen ja terveystoimen
menot kasvoivat kuntaliitoksen jälkeen. Ainoastaan yleishallinnon menoissa
kuntaliitokset aikaansaivat kuntatalouteen tilastollisesti merkitseviä
säästöjä. Yleishallinnon asukaskohtaiset menot pienenivät liitoksen vuoksi
vuoden 1970 rahassa mitattuna noin kymmenellä markalla. Samaan aikaan muut
menot kuitenkin kasvoivat liitoskunnissa asukasta kohti laskettuna noin sata
markkaa enemmän kuin vertailukunnissa.
Antti Moision ja Roope Uusitalon 1.10. julkaistussa tutkimuksessa "Kuntien
yhdistymisten vaikutukset kuntien menoihin" arvioitiin vuosina 1970 - 1997
tehtyjen kuntaliitosten vaikutusta yleishallinnon, opetustoimen, sosiaalitoimen
ja terveystoimen menoihin. Lisäksi selvitettiin, vaikuttiko liitos kuntien
veroäyrien määrään, veroprosenttiin tai velkaantumiseen. Tutkimuksen on
rahoittanut sisäasiainministeriö.
Tutkimuksessa käytettiin parivertailua, jossa kullekin liitoskuntaparille
haettiin asukasluvultaan, verotuloiltaan ja menorakenteeltaan mahdollisimman
samanlainen verrokkipari kunnista, joissa liitosta ei ole tehty. Kuntaliitosten
vaikutuksia arvioitiin seuraamalla liitoskuntien ja verrokkikuntien menojen
muutoksia kymmenen vuoden ajan liitoksen jälkeen.
Tutkimuksen mukaan vuosina 1970- 1982 tapahtuneet kuntien yhdistymiset eivät
vähentäneet tutkimuskuntien käyttömenoja. Kuntien kokonaiskäyttömenot kasvoivat
liitoskunnissa selvästi nopeammin kuin vertailukunnissa. Käytössä ollut
kustannusperusteinen valtionosuusjärjestelmä on tärkeä osaselitys tulokselle,
kannustimet menosäästöille olivat tuolloin vähäiset. Tarkastelluista
menoluokista ainoastaan yleishallinnossa yhdistyminen vähensi kuntien menoja.
Näin saavutettu säästö ei kuitenkaan riittänyt kompensoimaan menojen kasvua
muissa tehtävissä. Yhdistymisillä ei havaittu tutkimuksessa olevan
tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kuntien verotuloihin, veroäyrimäärään
eikä pitkäaikaisiin lainoihin.
Vuosina 1989 - 1997 tapahtuneilla kuntien yhdistymisillä ei ollut
tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kuntien menoihin. Tämä johtui
ajanjaksolla tapahtuneiden kuntien yhdistymisen vähäisestä lukumäärästä,
lyhyestä seuranta-ajanjaksosta ja 1990-luvulla tapahtuneista mm.
valtionosuusjärjestelmää koskevista muutoksista. Tutkimuksen valossa näyttää
kuitenkin siltä, että 1990 -luvun yhdistymisillä saattaa olla menojen kasvua
hillitsevä vaikutus. Yhdistyneiden kuntien menot ovat useassakin menoluokassa
ennen yhdistymistä selvästi vertailukuntia ja kaikkien kuntien keskiarvoa
korkeammat ja laskevat vertailukuntien tasolle yhdistymisen jälkeen.
Tilastollisesti merkitsevää näyttöä menosäästöistä ei kuitenkaan
1990-luvultakaan ole."
Lähde:
http://www.labour.fi/Tiedote/tied1003.htm
Tutkimus on ilmestynyt sisäasianministeriön julkaisusarjassa Kuntaosaston
julkaisut 4 /2003
(ISSN: 1237-4199, sivumäärä: 70 ;
ISBN (pdf): 951-734-563-1;
ISBN (nidottu): 951-734-563-1)
Jos linkitys vain toimii, tutkimuksen pdf-versioon pääsee käsiksi tästä:
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/1E52DE3F3180
3A93C2256DB1004AEA47/$file/kuntienyhdistyminen.pdf
Tai tätä kautta:
http://www.intermin.fi/julkaisu/kuntienyhdistyminen
***********************
Leinamo, Kari (2004). Kuntaliitoksen jälkeen. Kuntien yhdistymisen vaikutus
liitosalueiden näkökulmasta. Vaasan yliopisto, Levon-instituutin julkaisu No
111.
"Kari Leinamo teki vuoden 2004 keväällä tutkimuksen "Kuntaliitoksen jälkeen,
kuntien yhdistymisen vaikutukset liitosalueiden näkökulmasta". Kun Moisio ja
Uusitalo tutkivat kuntaliitosten säästöjä eli tarkastelivat liitoksia
tehokkuustavoitteen näkökulmasta, lähestyi Leinamo asiaa tasaisuustavoitteen
näkökulmasta eli kuinka hyvin palvelut ja eräät muut toiminnot säilyivät
liitoksen jälkeen tuon liittyvän kunnan alueella. Kari Leinamon arvio oli melko
kriittinen. Tosin hän totesi, että sekä itse kuntaliitosratkaisut että niiden
seuraukset näyttävät varsin yksilöllisiltä ja että kuntaliitosten
monimuotoisuuden johdosta ei ole helppo esittää selvää näkemystä liitosten
hyödyistä tai haitoista (Leinamo 2004: 131)."
Kuntaliiton Kunta-lehdessä tutkimusta esiteltiin aikoinaan seuraavasti:
Tutkija Kari Leinamo: "Palveluiden paranemista ei kannata luvata"
Kuntaliitoksen pitkäaikaisia seurauksia on mahdotonta ennustaa
Kuntaliitoksen vaikutuksia on tutkija Kari Leinamon mukaan mahdotonta ennustaa.
- Kuntalaisille ei kannata luvata ruusutarhaa, vaan pitää myöntää, että
palvelut voivat jäädä ennalleen tai jopa huonontua, hän toteaa.
Kannattaako kuntaliitos? Kyllä vai ei?
- Rohkenisinko sanoa, että ei kannata, Vaasan yliopiston tutkija Kari Leinamo
vastaa.
- Liitoksen vaikutukset vaihtelevat paljon. Mikään yksittäinen tekijä ennusta
lopullista johtopäätöstä, hän toteaa. Asukasluku, elinkeinorakenne tai
taloustilanne ei ennusta kuntaliitoksen onnistumista.
Tilastoluvuista ei löydy "kyllä tai ei" ratkaisulle vankkaa perustaa, mutta
epämääräinen vetovoiman kasvattaminenkaan ei käy kannusteeksi.
- Paras pohja on hyvä yhteistyö ja toistensa keskinäinen arvostus. Sitoutumista
tarvitaan myös: vastaanottavan eli jäljellejäävän kunnan on sitouduttava
kehittämään liitosaluettaan, tutkija tiivistää.
Leinamo tutki viiden kunnan yhdistymisen vaikutuksia liitosalueiden näkökulmasta
Tutkittavina olivat muun muassa väestön ja yritystoiminnan kehitys,
peruspalvelujen verkoston kehitys, verotus, liikenne, kuntalaisten
yhdistystoiminta, asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja mielipiteet.
Vertailukohteina oli viisi samantyyppistä kuntaa, jotka olivat pysyneet
itsenäisinä.
Kauvatsalaiset tyytyväisiä Kokemäkeen
Ehkä tyytyväisimpiä liitokseen oltiin entisessä Kauvatsan kunnassa.
Parintuhannen asukkaan Kauvatsa liittyi Kokemäkeen 1969. Tyytyväisyyteen voi
vaikuttaa se, että kauvatsalaisia on Kokemäen valtuustossa kuusi, vaikka alle
tuhannen asukkaan luku edellyttäisi vain neljää paikkaa.
Vertailukunnassa Kiikoisissa oli kuitenkin jonkin verran paremmat palvelut.
Kirjasto-, liikunta- ja kansalaisopistopalvelut olivat Kauvatsalla niukemmat
kuin hieman suuremmassa Kiikoisissa.
Tyytyväisiä liitokseen oltiin myös Säämingissä.
11 000 asukkaan maalaiskunta liittyi 18 000 asukkaan Savonlinnaan 1973.
Savonlinna oli silloin pinta-alaltaan vain 15 neliökilometrin suuruinen.
Vertailukohteena oli vuoteen 2001 asti itsenäisenä pysytellyt Mikkelin
maalaiskunta.
-- Savonlinnan kaupungin kasvu on sijoittunut Säämingin alueelle. Etäämmällä
olevat kylät ovat jääneet sivuun. Mikkelin maalaiskunnassa mentaliteetti on
ollut toinen: siellä on enemmän lähipalveluja ja asukkaiden näkökulmasta
tasavertaisemmin kunnan eri osissa, Leinamo kertoo.
Teiskolaisille ei irtoa rakennuslupia
Vuonna 1972 Tampereeseen liittyneissä teiskolaisissa on sekä tyytyväisiä että
kriitikoita. Palveluita on, mutta rakennusluvat on tiukassa. Tampere kohtelee
Teiskoa reservialueena.
- Jos teiskolaisilla olisi ollut uskoa tulevaisuuteen, kunta olisi pärjännyt
varmasti, Kari Leinamo arvioi.
Sekä Teiskon että kiemuraisen tien takana sijaitsevan vertailukunnan Vesilahden
asukasluku on viime vuosina kääntynyt kasvuun. Kaupungin lähimaaseutu
kiinnostaa. Leinamo sanoo suuntausta "paluuksi maalle".
Viidentuhannen asukkaan Kymi liitettiin Kotkaan samaan aikaan Karhulan kera
vuonna 1977.
- Kolmen K:n yhdistäminen oli Suomen viimeinen pakkoliitos. Liitosta pidettiin
asukkaiden parissa mahdollisena, mutta pakkoliitos oli väärä toimintatapa,
Leinamo kertoo.
Muuruvesi ja Juankoski riitelivät
Ikävintä jälkeä kuntaliitos jätti Muuruveden-Juankosken tapauksessa. Kunnat
yhdistyivät 1971.
- Seuraavat 20 vuotta riideltiin siitä, mitä palveluita missäkin on.
Liitossopimusta ei noudatettu lainkaan.
Muuruvedestä, Säyneisestä ja Juankoskesta piti rakentaa aivan uusi kunta.
Luontaisia yhteyksiä oli vähän.
- Kuntaliitoksen pitää olla luonteva. Kuntaliitoksen on aina oltava parempi
vaihtoehto kuin jatkaminen itsenäisenä kuntana, Leinamo toteaa.
"Teennäisyyteen" kariutui esimerkiksi Saimaankaupungin hanke. Kuutostie ei
tutkijan mielestä riitä kunnan koossapitäväksi voimaksi.
Itsenäisellä paljon palveluvaihtoehtoja
Palveluissa on mietittävä pitkäjänteisesti vaihtoehtoja. Itsenäisellä kunnalla
on mahdollisuus hoitaa hommansa uudenlaisin tavoin ja ennakkoluulottomin
ratkaisuin, jos vain rohkeutta ja kykyjä riittää.
Esimerkiksi päivähoidossa palvelujen kirjo voi olla laajempi kuin ison kunnan
reuna-alueella. Suurissa kaupungeissa käytetään helposti samaa sabluunaa niin
laidoilla kuin keskustassa.
Myös vanhusten palveluissa monet pienet kunnat käyttävät mielikuvitusta.
- Velkualla on monitoimitalo Kummeli, jossa on muun muassa kirjasto ja vanhusten
palveluasuntoja. On selvää, ettei sellaista olisi rakennettu, jos kunta ei olisi
ollut itsenäinen.
- Eri asia sitten on, jos ei kannateta monipuolisia palveluja joka kylässä. Joku
voi olla sitä mieltä, että Suomessa on liian hyvät palvelut, tutkija sanoo.
Maltillista pohdintaa
Leinamo ei vastusta kuntaliitoksia. Kunnan isointa kysymystä pitää kuitenkin
tutkia maltillisesti. "Ratkaisu on lopullinen."
- Asia on kunnanvaltuuston ja asukkaiden päätettävissä, jos tulevaisuudenusko
kerta kaikkiaan loppuu, Leinamo muistuttaa.
Liitoskumppanin löytyminen voi olla vaikeaa, jos alueen kunnat ovat pieniä ja
köyhiä. Liitosta ei saa tehdä ilman yhteistä rajaa. Tähän ongelmaan
tutkijallakaan ei ole ratkaisua. Yksi mahdollisuus olisi laaja-alainen
"suurkaupunki", mutta sellaista ei ole vielä millään suunnalla tosimielessä
viritelty.
PIRJO TUUSA
Luettavaa:
Kari Leinamo: Kuntaliitoksen jälkeen. Kuntien yhdistymisen vaikutukset
liitosalueiden näkökulmasta. Vaasan yliopiston Levón-instituutti, julkaisu no
111.
Faktalaatikko:
Tulevat jo päätetyt liitokset 2005:
* Parikkala (4 426 as), Saari (1 411) ja Uukuniemi (516)
* Joensuu (52 659), Tuupovaara (2 176) ja Kiihtelysvaara (2 681)
* Kangasala (23 453) ja Sahalahti (2 229)
* Pöytyä (3 684) ja Karinainen (2 499)
* Varkaus (22 761) ja Kangaslampi (1 605)
* Ulvila (12 278) ja Kullaa (1 601)
* Kuopio (88 250) ja Vehmersalmi (2 053)
* Loimaan kaupunki (7 185) ja Loimaan kunta (5 909)
* Seinäjoki (31 696) ja Peräseinäjoki (3 653)
* Tohmajärvi (4 941) ja Värtsilä (647)
2006: * Rovaniemen kaupunki (35 081) ja Rovaniemen maalaiskunta (21 874)
Lähdelinkki:
http://www.kuntalehti.fi/uploaded/template/asp/kl_perus
tyyli.asp?version=35586&category=17
Kuntalehden n:o 13/2004 Kari Leinamon tutkimuksen esittelyineen löytynee
pdf-versiona tuosta (sivut 16 - 24):
http://www.kuntalehti.fi/uploaded/document/2004/9/8/Kunta1304low.pdf
[Ja itse tutkimushan on siis seuraavanlainen:
Leinamo, Kari Kuntaliitoksen jälkeen: kuntien yhdistymisen vaikutukset
liitosalueiden näkökulmasta Vaasa : Vaasan yliopisto, 2004. - 145 s. : kuv.
ISBN 952-476-050-9
(Julkaisuja / Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, ISSN 1457-8913 ; 111)
KUNTALIITOKSET; VAIKUTUKSET; LIITOSALUEET; KYLÄT; KUNTALAISET; KAUVATSA;
KIIKOINEN; MUURUVESI; VEHMERSALMI; TEISKO; TAMPERE; SÄÄMINKI; MIKKELIN MLK;
KYMI; PYHTÄÄ)]
Vaasan yliopisto tiedottaa 6.7.2004:
KUNTALIITOKSILLA YKSILÖLLISET VAIKUTUKSET
Kuntien yhdistymisen vaikutukset vaihtelevat liitosalueilla voimakkaasti ja
paikkakunnan tulevaa kehitystä on vaikea arvioida etukäteen. Liitosalue voi
olla vireä tai taantunut osa uutta kuntaa, mutta päätösvallan siirtymisen takia
ratkaisu ei kuitenkaan vastaa itsenäisen kunnan tilannetta. Tämä selviää Vaasan
yliopiston Levón-instituutissa tehdystä tutkimuksesta Kuntaliitoksen jälkeen –
kuntien yhdistymisen vaikutukset liitosalueiden näkökulmasta. Tutkimuksessa
verrattiin viiden 1960- tai 1970-luvulla toimintansa päättäneen kunnan myöhempää
kehitystä samankaltaisten, mutta itsenäisyytensä säilyttäneiden kuntien
vaiheisiin.
Kuntaliitos näkyy selvimmin liitosalueen kunnallisessa palvelutarjonnassa,
vaikka eri hallinnonalojen ratkaisut vaihtelevatkin paikkakunnittain.
Liitosaluetta ei välttämättä kehitetä yhtä voimakkaasti, mihin itsenäinen kunta
omassa toiminnassaan pyrkii. Palvelut saattavat siirtyä liitosalueelta uuden
kuntayksikön keskustaajamaan tai niitä keskitetään aiempaa suurempiin
yksiköihin. Palveluista voidaan joutua kamppailemaan ja erityisesti vapaa-ajan
sivistys- ja harrastustoimintaan liittyvä tarjonta jää liitosalueilla
itsenäistä kuntaa suppeammaksi.
Vaikka yhdistyneessä kunnassa ei asutusta yleensä ohjata maaseutumaisille
liitosalueille, on toimintansa päättäneen ja itsenäisyytensä säilyttäneen
kunnan väestönkehitys melko samankaltaista. Yleiset yhteiskunnalliset tekijät
vaikuttavat myös paikkakunnan yritystoiminnan laajuuteen kuntaliitosta
selvemmin. Kuntien yhdistymisen mahdolliset hyödyt näkyvät parhaiten kaupunkeja
ympäröivissä reikäleipäkunnissa, joissa hallinnollisten rajojen poistuminen voi
yhtenäistää päätöksentekoa ja selkeyttää taajama-alueen kehittämistä.
Kauaskantoinen ratkaisu
Kuntaliitos on merkittävä päätös, jonka vaikutukset saattavat ilmetä vasta
vuosikymmenten kuluttua. Ratkaisun toimivuus riippuu keskeisesti valitusta
liitoskumppanista. Onnistunutta kuntaliitosta leimaa eri osapuolten keskinäinen
arvostus ja yhteistyön toimivuus, kun taas epäonnistunutta yhdistymistä
hallitsevat pitkäaikaiset ristiriidat ja asukkaiden katkeruus. Yksimielinen
yhdistymispäätös ei kuitenkaan välttämättä takaa tasapainoista yhteiseloa, vaan
menestyksellinen liitosratkaisu on aina korostetun tapauskohtainen.
Kuntaliitoksen tai itsenäisenä hallintoyksikkönä jatkamisen tulee olla kunkin
kunnan oma päätös. Kuntaliitoksen hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti
ja kuntalaisten mielipiteitä pitää kuunnella tasaveroisesti. Jos
liitokseenpäädytään, on kunnassa varauduttava avoimesti kaikkiin tulevaisuuden
vaihtoehtoihin. Mahdollisen liitossopimuksen yksityiskohtiin on syytä suhtautua
varauksellisesti, koska niiden noudattamista on vaikea valvoa.
Yhdistymispäätöstä ei kannatakaan tehdä kevein perustein.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimusalueina olivat Kokemäkeen liittynyt Kauvatsa, Juankoskeen liittynyt
Muuruvesi, Tampereeseen liittynyt Teisko, Savonlinnaan liittynyt Sääminki ja
Kotkaan liitetty Kymi. Vertailualueina olivat edelleen itsenäiset tai vasta
äskettäin itsenäisyydestään luopuneet Kiikoisten, Vehmersalmen, Vesilahden,
Mikkelin maalaiskunnan ja Pyhtään kunnat. Paikkakuntien kehitystä seurattiin
liitoshetkestä nykypäivään monipuolisen arkistomateriaalin kautta. Aineistoa
täydennettiin liitosalueilla tehdyillä haastatteluilla. Tutkimuksen toteutti
Vaasan yliopiston Levón-instituutti ja rahoitti Maaseutupolitiikan
yhteistyöryhmän esityksestä maa- ja metsätalousministeriö.
Lisätietoja: tutkija Kari Leinamo (06)324 8317, 050 325 1312,
kari.leinamo@uwasa.fi
Lähdelinkki:
http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet04/heina_1.html
**********************
Tutkimuksen "Paljonko verorahoilla saa?" tekivät Helsingin yliopistossa
professori Heikki A. Loikkanen ja erikoistutkija Ilkka Susiluoto. Tutkimuksen
rahoitti Kunnallisalan kehittämissäätiö.
- Tutkimus kattaa kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen
peruspalvelutarjonnan vuosina 1994-2002. Tutkimuksessa arvioitiin kuntien
voimavarojen käytön tehokkuutta tarkastelemalla peruspalvelusektoreiden
nettokäyttömenoja ja suoritteina näiden palvelujen määrätietoja. Kuntia siis
arvioitiin monituotekonsernin tapaan.
- Tutkimuksessa on mukana 353 kuntaa. Alle kahdentuhannen asukkaan kunnat,
Ahvenanmaa sekä kuntaliitoksen kohteena olleet kunnat rajattiin tutkimuksen
ulkopuolelle.
***************************
Kaks tutki: Kuntien kustannustehokkuudessa selviä eroja
[13.10.2005]
Väestön korkea koulutustaso, suuri 35-49-vuotiaiden kuntatyöntekijöiden osuus ja
korkea taajama-aste parantavat kuntien kustannustehokkuutta. Vastaavasti korkea
kustannustaso, syrjäinen sijainti, suuri väestömäärä sekä heikko
sosioekonominen tilanne heikentävät kustannustehokkuutta. Omaan
palvelutuotantoon verrattuna suuri yksityiseltä sektorilta ostettujen
palvelujen osuus parantaa tehokkuutta. Tehokkuustilaston kärjessä ovat Rusko,
Raisio, Toijala ja Kihniö. Heikoimmin sijoittuvat Pohjois-Suomen korkean
työttömyysasteen kunnat.
Näin todetaan tuoreessa tutkimuksessa "Paljonko verorahoilla saa?". Tutkimuksen
tekivät Helsingin yliopistossa professori Heikki A. Loikkanen ja erikoistutkija
Ilkka Susiluoto. Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) on rahoittanut
tutkimuksen ja julkaisee sen tutkimusjulkaisujen sarjassaan (tilaukset p. 09 -
6226 570).
Tutkimuksessa arvioitiin kuntien resurssien käytön tehokkuutta. Tutkimus kattaa
kuntien peruspalvelutarjonnan 1994-2002, ja siinä ovat mukana sosiaali-,
terveys- ja sivistystoimen peruspalvelut. Mukana on 353 kuntaa. Alle 2000
asukkaan kunnat ja Ahvenanmaa sekä kuntaliitoksen kohteena olevat kunnat
rajattiin pois.
Tutkimus hyödyntää Tilastokeskuksen keräämiä peruspalveluiden määrätietoja.
Kullekin kunnalle lasketaan vuosittaiset, koko peruspalvelutarjonnan kattavat
kustannustehokkuusluvut suoritemäärien ja sektoreiden rahankäytön avulla. Tämän
jälkeen kuntien välisiä tehokkuuseroja selitetään regressiomenetelmin, laajahkoa
taustamuuttujien joukkoa hyväksi käyttäen.
Miksi samalla rahamäärällä eri määrä palveluja?
Tehokkaat kunnat tuottavat tietyllä rahamäärällä huomattavasti suuremman määrän
palveluja kuin tehottomat. Parhaat kunnat yltivät koko ajanjaksolla lähes sadan
prosentin tehokkuuteen ja keskimääräisen kunnan tehokkuus oli 87 prosenttia.
Kahdeksan heikointa kuntaa jäi kustannustehokkuudeltaan alle 70 prosentin.
Kuntien väliset erot pysyivät karkeasti ottaen ennallaan tarkasteluajanjaksolla
1994-2002.
Kunnan väkiluvun kasvu tai väheneminen ei vaikuttanut tehokkuuteen. Myöskään
kunnallispolitiikkaan liittyvillä muuttujilla, kuten äänestysaktiivisuudella
tai oikeisto-keskusta-vasemmisto -jaottelun mukaisilla valtuusto-osuuksilla ei
ollut vaikutusta. Valtionosuuksien runsaus aiheutti tehottomuutta ajanjakson
alkuvuosina, mutta sillä ei ollut vaikutusta myöhemmin.
Väestöltään pienten ja keskikokoisten kuntien joukossa kokoeroilla ei näytä
olevan oleellista vaikutusta peruspalvelujen kustannustehokkuuteen. Sen sijaan
suuria kaupunkeja kohtaa tehokkuushaitta, joka korostuu väestömäärän kasvaessa.
Jyväskylän ja Helsingin seudut keskitason alapuolella
Suurimmista kaupungeista Tampere, Oulu, Lahti, Kuopio ja Pori sijoittuivat
vahvimpaan kolmannekseen, Helsinki, Espoo ja Vantaa niitä heikommin.
Seutukuntatasolla Tampereen, Oulun, Porin, Kuopion ja Lahden seudut menestyivät
hyvin. Sen sijaan Jyväskylän seutu jäi Helsingin seudun lisäksi kuntien
keskitason alapuolelle.
Suomen karttaa tarkastellen käy ilmi, että Oulu - Joensuu linjan pohjoispuolelle
sijoittuvat kunnat jäivät yleensä heikoimpaan neljännekseen. Useimmat maan
länsiosan kunnat menestyivät vertailussa hyvin.
Liitteet (PDF):
Kunnat tehokkuusluokittain (I-tehokkain jne.)
Peruspalvelujen kustannustehokkuuden 20 parasta ja heikointa kuntaa
Heikki A. Loikkasen ja Ilkka Susiluodon haastattelu Polemiikki-lehdessä 3/2005
"Tehokkuuden monta näkökulmaa"
Lisätietoja:
professori Heikki A. Loikkanen p. 040 5010156, p.09-191 28722
erikoistutkija Ilkka Susiluoto p.09-169 3688
tutkimusasiamies Veli Pelkonen (KAKS) p. 09-6226 5740
Lähdelinkki:
http://www.kaks.fi/tiedotteet/kaks-tutki-kuntien2.aspx
Loikkasen ja Susiluodon tutkimuksen pdf-versio löytynee tuosta:
http://www.polemiikki.fi/files/library/attachments/Tutkimus50.pdf
Ja sen liitteet tuosta:
http://www.polemiikki.fi/files/library/attachments/liit eet_tutkimusNro50.pdf
Ja Polemiikki-lehdessä ilmestyneen haastattelun tuosta:
http://www.polemiikki.fi/lehdet/2005/numero-3/tehokkuuden-monta-nakokulmaa.aspx
*************************
Kunta- ja palvelurakenneuudistuskeskustelun taso nousisi huomattavasti, jos
siihen osallistuvat - kuntaministeri Mannista (kesk.), projektipäällikkö Jukka
Peltomäkeä (sd.) ynnä Vanhasta, Heinäluomaa ja Kataista myöten - vaivautuisivat
tutustumaan olemassaolevaan kokemusperäiseen tutkimustietoon.
Sen jälkeen kaivattaisiinkin kaikilta heiltä vain hitunen älyllistä
rehellisyyttä, jotta uudistuksen perusteluiksi esitettyihin väitteisiin
voitaisiin suhtautua vakavasti.
Nythän niihin ei voi suhtautua kuin - ns. Joroisten mallin hengessä -
haudanvakavasti...
On sinällään ymmärrettävää, että "suuruuden ekonomian" harhoissa elävien
politrukkien on vaikea myöntää, että "koolla ei ole niin väliä", kun palveluita
tuotetaan tehokkaasti.
Itse kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ja siinä tyrkylle pannuista kolmesta
kupruversiosta olen todennut jo aiemmin, ettei niillä ratkaista kumpaakaan
niistä ongelmista joihin väitetään pyrittävän: 1) ikääntyvä väestö tarvitsee
tulevina vuosina entistä enemmän terveys- ja sosiaalitoimen palveluja ja 2)
kyseiset palvelut olisi kyettävä tuottamaan koko kansan kattavasti kohtuullisin
kustannuksin.
Jos kerran yli 75-vuotiaasta väestönosasta kerran - näin kertoi kuntaministeri
Hannes Manninen Hämeenlinnan Raatihuoneella 18.10.2005 - aiheutuu
seitsenkertainen määrä terveydenhoidon kustannuksia kuin ihmisistä keskimäärin,
ongelma voitaneen (rahatta) ratkaista vain neljännellä eli jo Joroisten
terveyskeskuksessa tunnetusti käyttöön otetulla mallilla! Ja jos sekään ei
riitä, pandemia ja avoin eutanasia varmaan hoitavat loput ongelmasta niin, että
Vanhasen - Heinäluoman regime voi rauhassa hassata näinkin säästyvät rahat EU:n
ja NATOn laajentamiseen!
Alkuperäisin suur-, seutu- ja/tai aluekuntamallia suomi24.fi:ssä käsitellyt
kirjoitukseni (25.10.2005) näkyy saaneen yli 400 kävijää ja löytynee tämän
kirjoituksen pohjaksi siis tuosta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000011419518
PS. "Kun koko kasvaa tehokkuus laskee", uutisoi Etelä-Suomen Sanomat Loikkasen -
Susiluodon tutkimuksen 24.10.2005 .
http://www.ess.fi/Article.jsp?article=64316&category=23&main=21&days=0&dept=2
Ja kirjoitti vielä asian tiimoilta pääkirjoituksenkin otsikolla "Eikö iso
olekaan tehokas?" 25.10.2005.
http://www.ess.fi/Article.jsp?article=64543&main=40&category=40&dept=3
"Itsenäisellä paljon palveluvaihtoehtoja"...
2
600
Vastaukset
- Demaritutkija
Söderman: Kuntaliitokset etäännyttävät päättäjät kansasta
IA, 2.10.2004
--------------------------------------------------------------------------------
EU:n entinen oikeusasiamies, oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman varoittaa lauantain Turun Sanomien ja Aamulehden haastattelussa liian rajusta kuntien yhdistämisestä. Hän pelkää sen johtavan päättäjien ja kansalaisten välisen kuilun syvenemiseen.
- Kunnat ovat pohjoismaisen demokratian ydin. Aiemmin erilaisissa tehtävissä on ollut suuri joukko kuntalaisia. Nyt on kymmenen vuotta ollut vallalla kehitys, jolla luottamushenkilöiden määrää on vähennetty. Kuntia yhdistetään, lautakuntia pannaan yhteen. Tämä taas johtaa virkamiesvallan kasvuun, Söderman sanoo.
- Taas suunnitellaan uusia kuntaliitoksia. Ja jälleen häipyisi paljon luottamushenkilöitä. Uskon, että tällä on yhteyttä siihen, että kunnallinen demokratia koetaan entistä etäisemmäksi ja ihmisten into äänestää on yhä vähäisempää. Olen huolestunut kunnallisen demokratian yleiskehityksestä. Nyt pitäisi todella ryhtyä pohtimaan sitä, miten kunnallinen demokratia turvataan jatkossa, Söderman vetoaa.
Söderman ei usko, että kuntaliitokset lopultakaan ovat taloudellisesti niin kannattavia kuin annetaan ymmärtää. Söderman näkee myös palvelujen yksityistämisen uhkaavan kunnallista demokratiaa.
- On varmasti toimintoja, jotka yksityinen yritys voi hoitaa paremmin, mutta se merkitsee myös avoimuuden kaikkoamista, koska yrityksiä ei koske laki asiakirjojen julkisuudesta.
Yrityksillä ei ole velvollisuutta tiedottaa, valvontamahdollisuudet huononevat, Söderman sanoo.
Lähde: http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=60375&hakusanat=jacob s�derman- TimoTARistimäki
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tiimoilta on kirjoitettu paljon ja järkevää jo ennen kuin kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) innostui sosiaali-ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehdon (kesk.) taannoisesta 20 kunnan esityksestä jopa niin, että pestaututti ministeriöönsä 6500 euron kuukausipalkalla projektipäällikkö Jukka Peltomäen (sd.) ajamaan "kuprua" eteenpäin jopa nimenmuutoksin ("paras").
Historiallista menoa katsellessa kannattaa palata paljon kokeneen ja nähneen Jacob Södermanin ajatuksiin asian tiimoilta Turun Sanomien vuodentakaisen haastattelun (2.10.2004) tunnelmin ja tekstein
Siinä näet saa huutia myös taannoinen lääninuudistus:
*****************************
Kotimaa 2.10.2004 3:00:32 / Turun Sanomat
Oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman ei usko, että kuntaliitokset lopultakaan ovat taloudellisesti niin kannattavia kuin annetaan ymmärtää.
Jacob Södermanin hätähuuto kunnallisen demokratian puolesta
Kuntaliitokset ja suurläänit etäännyttävät päättäjät kansasta
KALLE HEISKANEN
Monessa mukana ollut oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman varoittaa liian rajusta kuntien yhdistämisestä. Hän pelkää sen johtavan päättäjien ja kansalaisten välisen kuilun syvenemiseen. Entinen kansanedustaja ja ministeri, maaherra, EU:n oikeusasiamies vetää suoran linjan hiipuvaan äänestysvilkkauteen.
Neljä vuotta sitten vain 56 prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista kävi uurnilla. Vielä vuoden 1996 vaaleissa äänestäneitä oli sentään yli 61 prosenttia. Huippukautta elettiin kuusikymmentäluvulla, jolloin äänestysinto hipoi kahdeksaakymmentä prosenttia.
- Kunnat ovat pohjoismaisen demokratian ydin. Aiemmin erilaisissa tehtävissä on ollut suuri joukko kuntalaisia. Nyt on kymmenen vuotta ollut vallalla kehitys, jolla luottamushenkilöiden määrää on vähennetty. Kuntia yhdistetään, lautakuntia pannaan yhteen. Tämä taas johtaa virkamiesvallan kasvuun, Söderman sanoo.
- Taas suunnitellaan uusia kuntaliitoksia. Ja jälleen häipyisi paljon luottamushenkilöitä. Uskon, että tällä on yhteyttä siihen, että kunnallinen demokratia koetaan entistä etäisemmäksi ja ihmisten into äänestää on yhä vähäisempää. Olen huolestunut kunnallisen demokratian yleiskehityksestä. Nyt pitäisi todella ryhtyä pohtimaan sitä, miten kunnallinen demokratia turvataan jatkossa, Söderman vetoaa.
Hän napauttaa valtiovarainministeriön suuntaan:
- Varmaan ministeriön virkamiehet toivovat, että maassa olisi mahdollisimman vähän poliitikkoja, jotka miettivät epäkohtien poistamista ja uudistuksia, koska nehän aina maksavat. Mutta niistä uudistuksista voi olla hyötyä ihmisille.
Söderman ei usko, että kuntaliitokset lopultakaan ovat taloudellisesti niin kannattavia kuin annetaan ymmärtää.
- Eivät kulut ole juurikaan vähentyneet niiden liitosten jälkeen, jotka minä tunnen. Luottamushenkilöiden määrä kyllä on vähentynyt, mutta eivät kulut, maaherrana perusteellisesti myös kuntasektoriin perehtynyt Söderman sanoo
Kuntien luottamushenkilöistä annetaan tiedotusvälineissä monta kertaa liian synkkä kuva, julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana nykyisin toimiva Söderman arvioi.
Hän ymmärtää, että se johtuu pitkälti lehdistön roolista; kirjoitetaan mieluiten epäkohdista.
- Mutta suuri osa heistä uhraa melkoisen osan elämästään eikä siitä ole heille kovin suurta hyötyä. Ehkä toimittajien pitäisi hiukan paremmin ymmärtää, että luottamusmiehet ja virkamiehet tekevät hyvää työtä kuntalaisten puolesta, Söderman pohtii varovasti.
Yksityistäminen on myös uhka
Söderman näkee myös palvelujen yksityistämisen uhkaavan kunnallista demokratiaa.
- On varmasti toimintoja, jotka yksityinen yritys voi hoitaa paremmin, mutta se merkitsee myös avoimuuden kaikkoamista, koska yrityksiä ei koske laki asiakirjojen julkisuudesta. Yrityksillä ei ole velvollisuutta tiedottaa, valvontamahdollisuudet huononevat, Söderman sanoo.
Myös työntekijöiden ja asiakkaiden asema muuttuu. Söderman muistuttaa, että yritys voi käyttäytyä "bisnesmäisesti ihmisiä kohtaan, ei olekaan velvollisuus toimia hallintolaissa säädetyn hyvän hallintotavan mukaisesti".
- Ja sitten on korruption mahdollisuus. Yritykset ovat aina jotain urakkaa hakemassa ja sitten lähdetään viemään syntymäpäivälahjaa ja joululahjaa ja järjestetään krapujuhlaa, Söderman luettelee.
Käsittämätön lääniuudistus
Yksittäisen kuntalaisen asemaa on Södermanin mielestä huonontanut myös lääniuudistus.
- Kansalaisten asema on heikentynyt. Vanha lääninhallinto oli aikamoinen laillisuuden valvoja. Lääninhallitus valvoi, että kunnissa kansalaiset saivat sen, mitä lait lupasivat. Olen varma, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen kontrolli on tuntuvasti vähentynyt. Kunnalle se kontrolli ei aina ollut miellyttävää, mutta kuntalaisille se oli myönteistä, virkamiestensä kanssa kaikissa Uudenmaan kunnissa aikanaan kiertänyt Söderman sanoo.
Hän arvostelee voimakkaasti viiden mammuttiläänin ja erilaisten väliportaan elinten luomista.
- Lääninhallinnossa tuhottiin järkevä järjestelmä. Uudistuksen tarkoitus jäi minulle ikuiseksi kysymysmerkiksi. Ja nythän nähdään, etteivät maakuntaliitot ole löytäneet minkäälaista roolia. Entä nämä TE-keskukset, joiden piti pelastaa Suomen työllsiyys. Ehkä ne tekevät jotain hyvää, mutta se on jäänyt minulta näkemättä.
- Tätä ympäristöministeriön omaa väliporrasta en olisi suositellut kenellekään. Oli selkeästi parempi, kun ympäristöministeriö oli yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Se joutui ottamaan huomioon muitakin vaatimuksia, Söderman paukuttelee.
Julkaistu 2.10.2004 3:00:32 / Turun Sanomat (ja Aamulehti)
Lähdelinkki: http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2004-10-02,4:255716,1:0:0:0:0:
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1762099Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361741Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi101441Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2311228Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu601212Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas161060Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv58972- 60969