mä en tiedä mistä aloittaa, mulla on ajatukset niin ruan ympärillä ettei muu ajattelu oikein tahdo sujua. Mulla on todella kiusallinen syömishäiriö, on ollut jo vajaa vuoden verran. Sinä aikana laihduin noin 15 kiloa syömällä vähän ja terveellisesti, sitä ennen olin lievästi ylipainoinen. Nyt olen normaalipainoinen 56/160 ja haluaisin painaa vähemmän niin kuin parisen viikkoa sitten, jolloin painoin 52. Nyt tuota painoa on tullut, koska olen retkahtanut makeaan aina silloin tällöin. Eilen illalla söin karkkia ja itkin siinä samalla, koska en voinut lopettaa, vaikka kuinka olisin halunnut. Välillä on päiviä, jolloin saatan syödä vain yhden jogurtin. Nyt minulla on tullut kaulaan pahaa ihottumaa ja hiuksia on alkanut irtoamaan päästä ja kaikki vain johtuu ruokavaliostani. Kaikenlisäksi kun olen kasvissyöjä niin monet vitamiinit jäävät puuttumaan, vaikka syönkin papuja, herneitä sun muuta, joissa on lihassa olevia vitamiineja. Joka päivä joudun syömään 7 pilleriä, joihin sisältyy antibioottikuuri, b-vitamiini sekä ihottumaan ja hiustenlähtöön auttavat pillerit. En jaksa syödä vain joitakin lääkkeitä. Tuntuu välillä, ettei terapiakaan auta, jota käyn joka toinen vk-loppu. Äitini on yrittänyt jo kaikkensa auttaakseen minua, eikä jaksa enää. En vain voi sille minkään, että ruoka pyörii jatkuvasti mielessäni. Mietin jo seuraavan päivän ruokaani, että mitä söisin? Näen ruasta melkein joka yö unta. Olen jopa kieltänyt äitiäni ostamasta mitään herkkuja meille, mutta saanut aina toruja siitä. Oli minulta aika hassua kirjoittaa tänne, mutten vain jaksa enää. Ruokavaliostani kärsii koko keho, mutten pysty enää syömään normaalisti ja siksi haluan apua. Käyn vaa'alla joskus jopa 10 kertaa päivässä, itken aina sen jälkeen kun olen syönyt jotain makeaa oli se sitten mitä tahansa. Olen vasta 16 ja en haluaisi koko tulevan elämäni pyörivän ruan ympärillä. En ajatellut nyt kysyä, että miten saisin ruaka-ajatukseni pois mielestä, koska mitä tahansa teenkin niin se on aina mielessä, se hallitsee elämääni...eikä mene pois. Haluan vain että tämä luetaan, ettei minun tarvitse pitää tätä sisälläni yksin. Tämä on vain yksi asia minun muista ongelmistani.
en jaksa...
18
1240
Vastaukset
- Nimetön
... ja otan osaa :( Itselläni on ollut lievä (?) syömishäiriö noin 5 vuotta ja ymmärrän Sinua! Meitä on siis muitakin, koita pärjäillä! Toivon että paranet!
- EnKuLi
ajattelin vastata sulle ja kertoa hieman omista kokemuksistani.Tiedän täsmälleen miltä susta tuntuu, koska itselläni on samainen ongelma paitsi, että mä oon monta päivää syömättä ruuan muruakaan ja sitten retkahda.Ahmin ja ahmin enkä pysty lopettamaan.Hetken aikaa olen tyytyväinen kunnes tajuan mitä olen tehnyt. Silloin kyyneleet valuvat silmistäni ja oksennan.. aina..! Mäkin käyn terapiassa ja syön masennus lääkkeitä.Välillä syön ulostuslääkkeitä mutta todella harvoin! Mun paino oli n.55kg ja olin 160cm pitkä nyt mä painan 48kg ja joudun käymään painontarkkailussa terkkarilla...!Elämä on mennyt päin helvettiä enkä saa tätä enää hallintaani.Mun kundikaverikin jätti mut tän jutun takia ja oon sen seurauksena pahentanut ahmintojani..! Mulla on myös taipumusta viiltelyyn.
- snaps
helpottavaa kuulla, etten ole ainut tällaisista ongelmista kärsivä ihminen. Tänään mä olin mun kavereilla ja kun tulin sinne, pöydällä oli suklaata, karkkia, sipsejä, limsaa jne. Olisi tehnyt mieli syödä, mutten voinut...katselin vain vierestä kun muut söivät ja itse söin pelkkää salaattia. Toisaalta olisi ollut kiva syödä ja nauttia, mutta sitten ajattelin, että lihoaisin vielä enemmän, mitä lihoin tämän viikon aikana. On ikävä elää näin kun ruoka hallitsee koko elämää....itselläni ei ole mitään sananvaltaa. Kaveritkaan eivät varmaan jaksa kauaa kuunnella sitä kun valitan kuinká lihava olen ja ymmärrän sen hyvin. Sen lisäksi, että pidän itseäni lihavana, pidän itseäni myös rumana ja epäonnistuneena ihmisenä. Nytkin tekisi mieleni mennä syömään, koska on kauhea nälkä...mutten uskalla mennä edes keittiöön. Lääkkeitä ja salaattia olen kaiket päivät vedellyt. Viimeinen asia joka vois auttaa on ravitsemusterapeutti, jonne pääsen onneksi pian. Tai sitten mun elämästä puuttuu jotain muuta, jota mä tarvitsen ja kipeesti.
- EnKuLi
Kiwa kuulla että pääset ravitsemusterapeutille.Toivotaan , että se auttaa sun ongelmiin.. voisin itsekkin kokeilla, mulla on myös tukihenkilö.Mä oon jo menettänyt mun ystävän ja tiedän miten se sattuu, mutta toivon , ettei sulle käy niin.Ja ei sun karkkia tarvitsekkaan syödä.. älä nyt käsitä tota väärin .. =)) Koitaha pärjäillä
- snaps
EnKuLi kirjoitti:
Kiwa kuulla että pääset ravitsemusterapeutille.Toivotaan , että se auttaa sun ongelmiin.. voisin itsekkin kokeilla, mulla on myös tukihenkilö.Mä oon jo menettänyt mun ystävän ja tiedän miten se sattuu, mutta toivon , ettei sulle käy niin.Ja ei sun karkkia tarvitsekkaan syödä.. älä nyt käsitä tota väärin .. =)) Koitaha pärjäillä
en mä haluakaan karkkia syödä, en missään nimessä! karkkihimo vain iskee ja nyt sitten pelkään, että niiden takia lihon taas ylipainoiseksi.
- riippakivi
en vaan tiedä mitä vastaisin,koska mieli on täynnä klisheitä :S ...
mutta lupaan sinulle,että tästä kaikesta selviää=)
aivan varmasti!!!
minun häröilyni alkoivat samoissa iöissä kanssasi,ja niissä olen vieläkin kiinni:( ja olen JO 21.
mutta helppojakin ja IHANIA kausia mahtuu "sairaaseenkin" elöämääni,joiten kirjoittele lisää,jos se edes hiukan helppais!
VOIMIA!- snaps
kyllä tänne kirjoittaminen on väliaikaisesti helpottanut, mutta se ei oo kuitenkaan se lopullinen ratkaisu. Äiti ei puhu enää mulle paljoa, koska ei enää jaksa keksiä ratkaisuja mun ongelmiin kuten en minäkään. Pitäis vaan keksiä jotain muuta ajateltavaa kuin ruoka ja vaaka. Nyt tuntuu ihan mahdottomalta ajatukselta päästä yli tästä ongelmasta. Ihan kuin se olisi tarkoituksena olla mulla koko elämäni ajan. Nyt tekis mieli olla syömättä seuraavat neljä päivää ja katsoa vaa'asta kun numerot laskee. Se on vain niin ihanaa katseltavaa, vaikka se on väärin ja siitä pitäisi päästä eroon, mutta mikä avuksi? Mulla on ideat kyllä täysin loppunut. Meneekö mun koko elämä nyt tähän vaa'alla notkumiseen ja jääkaapin tuijotteluun? En kyllä tosiaankaan halua, että menee...
- toivoa on
snaps kirjoitti:
kyllä tänne kirjoittaminen on väliaikaisesti helpottanut, mutta se ei oo kuitenkaan se lopullinen ratkaisu. Äiti ei puhu enää mulle paljoa, koska ei enää jaksa keksiä ratkaisuja mun ongelmiin kuten en minäkään. Pitäis vaan keksiä jotain muuta ajateltavaa kuin ruoka ja vaaka. Nyt tuntuu ihan mahdottomalta ajatukselta päästä yli tästä ongelmasta. Ihan kuin se olisi tarkoituksena olla mulla koko elämäni ajan. Nyt tekis mieli olla syömättä seuraavat neljä päivää ja katsoa vaa'asta kun numerot laskee. Se on vain niin ihanaa katseltavaa, vaikka se on väärin ja siitä pitäisi päästä eroon, mutta mikä avuksi? Mulla on ideat kyllä täysin loppunut. Meneekö mun koko elämä nyt tähän vaa'alla notkumiseen ja jääkaapin tuijotteluun? En kyllä tosiaankaan halua, että menee...
ihmeessä apua ammatti-ihmiseltä. Jos olet koululainen niin terkkarilta, terveyskeskuksesta , mistä vain. Olet tehnyt jo hienon asian kun olet kirjoittanut tänne ongelmastasi ja todella haluat tehdä asialle jotakin. Onhan selvästi elämässäsi jotain vialla kun näin olet painoosi ja syömiseesi "vinksahtanut". Hae vaikka netistä tietoa miten syödään terveellisesti ja lihomatta. Toivon sinulle ja läheisillesi voimia ja jaksamista, kyllä se siitä pikkuhiljaa kun haet apua ajoissa.
- snaps
toivoa on kirjoitti:
ihmeessä apua ammatti-ihmiseltä. Jos olet koululainen niin terkkarilta, terveyskeskuksesta , mistä vain. Olet tehnyt jo hienon asian kun olet kirjoittanut tänne ongelmastasi ja todella haluat tehdä asialle jotakin. Onhan selvästi elämässäsi jotain vialla kun näin olet painoosi ja syömiseesi "vinksahtanut". Hae vaikka netistä tietoa miten syödään terveellisesti ja lihomatta. Toivon sinulle ja läheisillesi voimia ja jaksamista, kyllä se siitä pikkuhiljaa kun haet apua ajoissa.
mä olen hakenut jo apua. Ravitsemusterapeutilla pitäis alkaa käynnit ihan pian ja mä olen kyllä puhunut terveydenhoitajalle ja terapeutille, mutta välillä tuntuu, ettei ne osaa auttaa. Kyllä mulla on elämässä tapahtunut sellainen asia, joka on mahdollisesti laukaissu mun syömishäiriön. Nyt siitä vain pitäis päästä yli, mutta se tuntuu kauheen vaikealta....
Yleensähän syömishäiriöön liittyy tunteet, näin mulle ainakin sanottiin ja nyt mä sitten itse huomasin sen saman asian. - naati
snaps kirjoitti:
mä olen hakenut jo apua. Ravitsemusterapeutilla pitäis alkaa käynnit ihan pian ja mä olen kyllä puhunut terveydenhoitajalle ja terapeutille, mutta välillä tuntuu, ettei ne osaa auttaa. Kyllä mulla on elämässä tapahtunut sellainen asia, joka on mahdollisesti laukaissu mun syömishäiriön. Nyt siitä vain pitäis päästä yli, mutta se tuntuu kauheen vaikealta....
Yleensähän syömishäiriöön liittyy tunteet, näin mulle ainakin sanottiin ja nyt mä sitten itse huomasin sen saman asian.tunnen todellakin myötätuntoa sua kohtaan vaikken tunne sua.. kun oman kokemuksen perusteella tiiän millasta helvettiä se on ku syöminen ja ruoka liittyy jollain lailla lähes kaikkeen...
n.3 vuotta oon ite kamppaillu ahmimisen kanssa.
suosittelen lukemaan Irene Kristerin kirjan Tunteet ja syöminen. olen sen kohta lukenut loppuun ja ainakin mulle se anto todella paljon uutta ajateltavaa siitä miks mulla nää syömisongelmat sillon joskus alko ja miten niistä voi päästä eroon. suosittelen todella ajatuksella lukemaan..! :]
joitain kertoja oon käynyt tän kolmen vuoden aikana ravitsemusterapeutilla,ja mun mielipide on että siitä on hyötyä vasta sitten ku on saanu selvitettyä ne ongelmat minkä takia syömishäiriö on alunperin saanut alkunsa,eli ns. hoitanut sen mitä korvien välissä on pielessä. mutta tää on siis vain MUN oma mielipide..
psykologin vastaanotolla kävin vähän yli puolen vuoden ajan parin viikon välein. en kuitenkaan kokenut saavani siitä todellista hyötyä,psykologi oli mulle periaatteessa tukihenkilö jolle sain puhua ongelmistani. (jälkeenpäin ajateltuna oon tyytväinen että jaksoin kuitenkin käydä siellä koska antoivat jotkin psykologin sanomiset ajattelemisen aihetta..)
viime kesän aikana kävin myös hypnoositerapiassa,ja vaikka senkin jälkeen tuli/tulee vieläkin ahmimiskohtauksia nii tuntuu että sen jälkeen kaikenkaikkiaan alkoi mennä paremmin. Viimeisen hypnoosikerran jälkeen olin kokonaista 2 viikkoa täysin "kuvilla",jota en ollut pystynyt olemaan kertaakaan syömisongelmieni aikana.
hypnoosi ei tietenkään toimi kaikilla,ja se on melko kallista (mulla oli 50€/kerta) mutta jos todella tuntuu että mikään muu ei enää auta,niin suosittelen..! itse en kadu sitä ollenkaan.
nykyään mulla menee paremmin,ahmin edelleen välillä,mutta ahmimiskohtausten "laatu" on erilainen (parempaan suuntaan) ja noin yleisesti katsottuna ahmin vähemman ja harvemmin kuin joskus sillon pahimpina aikoina.
tää mun kirjotukseni saattaa olla aika sekava,intouduin niin kirjottamaan mitä mieleen tuli..
Toivon todella että sunkin asiasi menevät parempaan suuntaan,tosi paljon tsemppiä ja hyvää oloa! :] - naati
naati kirjoitti:
tunnen todellakin myötätuntoa sua kohtaan vaikken tunne sua.. kun oman kokemuksen perusteella tiiän millasta helvettiä se on ku syöminen ja ruoka liittyy jollain lailla lähes kaikkeen...
n.3 vuotta oon ite kamppaillu ahmimisen kanssa.
suosittelen lukemaan Irene Kristerin kirjan Tunteet ja syöminen. olen sen kohta lukenut loppuun ja ainakin mulle se anto todella paljon uutta ajateltavaa siitä miks mulla nää syömisongelmat sillon joskus alko ja miten niistä voi päästä eroon. suosittelen todella ajatuksella lukemaan..! :]
joitain kertoja oon käynyt tän kolmen vuoden aikana ravitsemusterapeutilla,ja mun mielipide on että siitä on hyötyä vasta sitten ku on saanu selvitettyä ne ongelmat minkä takia syömishäiriö on alunperin saanut alkunsa,eli ns. hoitanut sen mitä korvien välissä on pielessä. mutta tää on siis vain MUN oma mielipide..
psykologin vastaanotolla kävin vähän yli puolen vuoden ajan parin viikon välein. en kuitenkaan kokenut saavani siitä todellista hyötyä,psykologi oli mulle periaatteessa tukihenkilö jolle sain puhua ongelmistani. (jälkeenpäin ajateltuna oon tyytväinen että jaksoin kuitenkin käydä siellä koska antoivat jotkin psykologin sanomiset ajattelemisen aihetta..)
viime kesän aikana kävin myös hypnoositerapiassa,ja vaikka senkin jälkeen tuli/tulee vieläkin ahmimiskohtauksia nii tuntuu että sen jälkeen kaikenkaikkiaan alkoi mennä paremmin. Viimeisen hypnoosikerran jälkeen olin kokonaista 2 viikkoa täysin "kuvilla",jota en ollut pystynyt olemaan kertaakaan syömisongelmieni aikana.
hypnoosi ei tietenkään toimi kaikilla,ja se on melko kallista (mulla oli 50€/kerta) mutta jos todella tuntuu että mikään muu ei enää auta,niin suosittelen..! itse en kadu sitä ollenkaan.
nykyään mulla menee paremmin,ahmin edelleen välillä,mutta ahmimiskohtausten "laatu" on erilainen (parempaan suuntaan) ja noin yleisesti katsottuna ahmin vähemman ja harvemmin kuin joskus sillon pahimpina aikoina.
tää mun kirjotukseni saattaa olla aika sekava,intouduin niin kirjottamaan mitä mieleen tuli..
Toivon todella että sunkin asiasi menevät parempaan suuntaan,tosi paljon tsemppiä ja hyvää oloa! :]tuli kirjotusvirhe tonne yhteen sanaan ja alko niin häiritsemää että pakko korjata :D eli:
"...jälkeen olin kokonaista 2 viikkoa täysin "KUIVILLA",jota en ollut pystynyt olemaan kertaakaan syömisongelmieni..."
- jestas
Ja sitte tommoset tyhmät vaatii"tasa-arvoo"!!!! Kuka ottaa tommoset paskahousut vakavasti??? "En voi ajatella muuta kuin syömistä"!!Perkeleen paskiainen!!! Muuta Afrikkaan,silloin voit tosiaan ajatella "syömistä",niillä kun ei oo MITÄÄN SYÖTÄVÄÄ!!!! Ja sitte tommoset vastenmieliset nilviäiset puhuu "anorexiasta"ja"butuliamista",saatana,selkäsaunan tarttisit etkä mitää "hoitoo"!!!
- snaps
no pidä sinä turpas kiinni kun et tiedä koko asiasta mitään. Sitä on niin helvetin vaikeeta hallita. Mä ihan tosissani haluaisin syödä, mutta mä en pysty siihen kovin hyvin. Sen tajuaa vasta sitten kun kokee sen, joten älä tule arvostelemaan. Onhan se ikävää, että Afrikassa ihmiset näkevät nälkää, mutta se ei nyt mitenkään liity syömishäiriöön. Ne nimenomaan haluavat ruokaa ja mäkin haluaisin jos vaan kynenisin siihen.
- naati
no joo-o......... älä selitä ku et selvästikkään tajua yhtään mitään aiheesta....!! ottaa "pikkase" päähä tollaset vittuilijat,jos toi nyt todellaki oli iha tosissaan kirjotettu...
syömishäiriö kun ei oo todellakaan mikää pikku juttu . - leeh
Tollaset paskiaiset ei tajua että syömishäiriö on vaikea ja vakava sairaus, jonka seurauksena voi kuolla nälkään ihan yhtälailla Suomessa kun Afrikassakin. Se pilaa elämän ja tollaset erittäin tietämättömät idiootit vaan pahentaa asiaa..ihan helvetin turha alkaa saarnaamaan asiasta josta ei tiedä mitään!!
- min
leeh kirjoitti:
Tollaset paskiaiset ei tajua että syömishäiriö on vaikea ja vakava sairaus, jonka seurauksena voi kuolla nälkään ihan yhtälailla Suomessa kun Afrikassakin. Se pilaa elämän ja tollaset erittäin tietämättömät idiootit vaan pahentaa asiaa..ihan helvetin turha alkaa saarnaamaan asiasta josta ei tiedä mitään!!
hällä on vaa huono omatunto, kun on sellaset vararenkaat, että kilsan päähän näkee, että se on niiden afrikkalaisten ruuat syöny.
- jestas
naati kirjoitti:
no joo-o......... älä selitä ku et selvästikkään tajua yhtään mitään aiheesta....!! ottaa "pikkase" päähä tollaset vittuilijat,jos toi nyt todellaki oli iha tosissaan kirjotettu...
syömishäiriö kun ei oo todellakaan mikää pikku juttu .Syömishäiriö ei ole mikään sairaus,vaan naisten hysteerisneuroottinen epälooginen tapa reagoida tietyissä elämän tilanteissa.Syömishäiriö on paitsi "pikku asia" myös,ja ennen kaikkea,pikkumainen asia,ts,pikkusieluisten asia.
- no problemo
min kirjoitti:
hällä on vaa huono omatunto, kun on sellaset vararenkaat, että kilsan päähän näkee, että se on niiden afrikkalaisten ruuat syöny.
vai että on hällä itsetunto-ongelmia! väärin! jestas on aivan oikeassa että syömishäiriö EI ole sairaus ja se on itse keksitty huomion haku keino!!! olkaa te vaan hiljaa ja menkää säälimään "syömishäiriöisiä" kavereitanne. jos niille antaa myötätuntoa, se vaan ruokkii niitä jatkamaan tollasta pelleilyä. eikö teille ihmiset ole opetettu ettei ruualla saa leikkiä!!! kaikki valtion rahat menee hukkaan tommosten URPOJEN takia!!! olkaa sitten ilman ruokaa jos ette "pysty" syömään, ihan sama, ei sitä tarvitse kaikille kuuluttaa!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 915896
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h804762Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv933001Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p262780Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska252036Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191486Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3351047Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?851018Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚125940- 48754