Kirjassa jäi ihmetyttämään se kreetalaisten jumala. Kun Sinuhe lähti sinne labyrinttiin Kaptahin kanssa etsimään Mineaa, niin hän näki suuren kuolleen eläimen. Otusta kuvailtiin jättiläiskäärmeeksi, jolla oli häränpää. Oliko kyseinen olento jokin todellinen laji vai mielikuvituksen tuotetta.
Sinuhe
kummastelija
6512
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
luultavasti mielikuvituksen tuotetta,mutta koko kirjahan on mielikuvitusta,etta miten sen nyt ottaa
Itsekin asiaa pohtineena tulin siihen tulokseen, että se oli iso kalmari, tai siis mustekala, siksi siellä oli "metsästyskäytäviä", nehän ovat eläimiä, jotka mahtuvat hyvinkin pieniin tiloihin...Sanottiinko siinä tosiaan, että häränpäinen...ehkä se sittenkin oli mielikuvituseläin...Ihana kirja, jota voi muistella vielä pitkään lukukokemuksen jälkeen!
Ja lukea uudelleen!
Kalmarit ovat syvänmeren eläimiä eivätkä pystyisi elämään sen labyrintin kaltaisessa paikassa. Kalmari ei myöskään voisi tappaa ihmistä.
No vakavampiakin asioita maailmassa on, kuin kinastelu Waltarin aivoituksista (töissä tylsää... :))
Mistä tiedät, kuinka syvä se allas oli siellä luolassa, ehkä pohjalla olikin syvänmeren olosuhteet, ja koska se ei saanut muuta ruokaa kuin ihmisiä, niin se oli oppinut tulemaan pinnalle hakemaan sitä, onhan se kuitenkin lihansyöjä.
Toki myönnän, että omaa mielikuvitustani kiihottaa asiassa vanhat piirrokset ja tarut jättiläiskalmareista, jotka välillä "meritaistelivat" saalistajiaan vastaan, kyllä sellainen hirviö (okei, siis taruolento)voisi syödä laihan tanssijattaren tuosta vain!
Minotauroksesta, eikä hassumpi - merikäärme tai Raamatun Leviatan. Vähän fantasiaa saa olla mukana.
Minotauros kuvataan häränpäiseksi ihmiseksi. Mary Renaultin "Kuninkaan on kuoltava" esittää Minotauroksen mieheksi, joka käyttää kultaista häränpäänaamiota uskonnollisissa toimituksissa. Härkätanssijat ovat historiaa. Labyrintti on Knossoksen palatsi.
Siitä on nyt aikaa hetki, kun sen sain jostain selville. Muistan kuitenkin, että kyseessä on ns.fiktiivinen jumalolento, tarkemmin sanottuna yhtä todenmukainen taruolento kuin yksisarvinen. Kysymys on mytologisesta olennosta, jolla on paikka uskomusten hisroriassa, nimenomaan Kreetalla.
Siis, hei, Waltarihan tunsi historian kuin omat pölyttyneet taskunsa. Hän oli todella ottanut selvää asioista, hän oli kirjailijan uransa lisäksi historian tutkija. Vielä mainittakoon, että kirjasta suurin osa oli rakennettu jo historiallisten tapahtumien ympärille, vaikkakin hahmot olivatkin sinäänsä fiktiivisiä mm.Sinuhe faaraoiden lääkärinä on egyptologiassa tunnetttu.