Olen 63 vuotias nainen. Kuuloni on muutaman viimeisen vuoden aikana huonontunut pikkuhiljaa. On kiusallista koko ajan kysellä asioita uudelleen, joten sitä yrittää viimeiseen asti näytellä kuulleensa vaikkei olisikaan kaikkea kuullut. No arvaahan sen mitä siitä ajan mittaan seuraa.
Iäkkäällä äidilläni on huono kuulo, samoin kuin minua viisi vuotta vanhemmalla veljelläni, eli sukuvikahan tämä on. Terveyskeskuslääkärin kanssa olen huonokuuloisuudestani kyllä keskustellut, ja kuulokäyrätkin on tehty.
Nyt olen pohtinut itsekseni miten mahdollisen kuulokojeen saamiseen suhtautuisin, ja tulisinko minäkään sitä kuitenkaan pitämään, nimittäin sekä äidilläni että veljelläni, kummallakin on kuulokoje. Äitini kanssa olen "tapellut" jo monta vuotta kojeen jatkuvan käyttämisen puolesta tuloksetta, enkä veljenikään korvassa ole kojetta montaakaan kertaa nähnyt (hän sai kojeensa puolisentoista vuotta sitten).
En vähääkään epäile etteikö kuulokojeen käyttöön liity sellaisia epämukavuuksia, jotka selittävät sen, ettei kojetta halua käyttää jatkuvasti, varsinkaan kun kuulon aleneminen on vielä sillä tasolla kuin sekä veljeni että oma kuuloni tuntuisivat olevan, eli omasta huonokuuloisuudestani kärsin eniten "hiljaisemmalla äänellä puhuvien" ystävieni seurassa, televisiota muun perheen kanssa yhdessä katsottaessa, kauempana huoneessa olevan puheeen kuulemisessa, talvella päähine päässä kuulemisessa, taustahälyn häiritessä, tms.
Tässä vaiheessa kun kojetta ei itsellä vielä ole olemassa, sitä ajattelee että "huononeeko" kuulo sen jälkeen ratkaisevasti, jos korvansa totuttaa kojeeseen, varsinkin kun tuntuu että valtaosan ajasta kuitenkin vielä tulisin toimeen ilman sitä.
Lisäksi minua askarruttaa kysymys voisinko enää harrastaa minulle rakasta kuorossa laulamista sitten jos/kun joudun kuulokojetta käyttämään. Olisikohan kenelläkään tällaisesta mitään kookemuksia?
Mikä yleensäkin on mielipiteenne siitä millainen kuulokojeen tulisi olla, että siihen olisi helpointa tottua?
Kuuloni huononee
9
1390
Vastaukset
- osaltani
tuli heti mieleeni että on mentävä keskus-sairalan korva tutkimukseen siellä on vastaukset useampaan kysymykseesi ,kuitenkin kuorolaulu kontra kuulokoje suhde on asia johon varmaan vastaavat ne joilla on vastaava tilannekokemus itsellään,tiedäkin varmaan että kuulokojeita on montaa eri mallia riippuen tilanteesta ,Halosenkin korvassa näyttäis joku kiiltävän ,siis k-käytävässä,en kyllä ole varma.
- Korva.
Isommissa sairaaloissa on kuuloklinikat. Paikkakuntasi terveyskeskuksessakin osaavat neuvoa eteenpäin. Kuulokojeeseen tottuu helposti, ja ne ovat nykyisin korkealaatuisia, pieniä, ja keveitä. Niissä on lukuisia sisäisiä hienosäätöjä äänen korkeudelle, voimakkuudelle, taajuudelle jne. joten se voidaan hienosäätää vaikka kuorolauluun sopivaksi.
- vastauksestasi
mutta kysyisin vielä että puhutko nyt omasta kokemuksestasi ja jos, niin mitä ikäluokkaa itse edustat?
Toivoisin KOKEMUSTEN tuomia mielipiteitä kysymykseen, että kannattaako minunlaiseni kuulonaleneman kanssa vielä vaan yrittää pinnistellä, ja siirtää siis kuulokojeen hankkimista tuonnemmaksi.
Samoin toivoisin KOKEMUSPOHJAISIA mielipiteitä siitä, että jos saisin kuulokojeen, niin voisinko käyttää sitä vain "tarvittaessa" vai onko sitä siitten PAKKO pitää koko ajan, jos sen hankkii. - minä
vastauksestasi kirjoitti:
mutta kysyisin vielä että puhutko nyt omasta kokemuksestasi ja jos, niin mitä ikäluokkaa itse edustat?
Toivoisin KOKEMUSTEN tuomia mielipiteitä kysymykseen, että kannattaako minunlaiseni kuulonaleneman kanssa vielä vaan yrittää pinnistellä, ja siirtää siis kuulokojeen hankkimista tuonnemmaksi.
Samoin toivoisin KOKEMUSPOHJAISIA mielipiteitä siitä, että jos saisin kuulokojeen, niin voisinko käyttää sitä vain "tarvittaessa" vai onko sitä siitten PAKKO pitää koko ajan, jos sen hankkii.Hei, älä nyt pelästy mutta olen itse vasta 20-vuotias..Mutta siis kokemuksia..
Mulla huononi kuulo n. 25 prosenttia äkkiseltään 13-vuotiaana aivokalvontulehduksen takia. Mulla on nyt sitten kuulolaitteet molemmissa korvissa.
ensin en pitänyt niitä, yleensä vain koulussa ja muissa tärkeissä paikoissa. Sitten menin muutamalle kuulonhuoltoliiton järjestämälle kurssille ja tapasin ikäisiäni huonokuulosia, joista on jäänyt tärkeitä ystäviä ja vertaistukea. Aloin siitä lähtien pitää kojeita, huomasin että muutkin kaltaiseni pitivät.
Siihen tottui todella äkkiä. Ensin kaikki kuulosti kauhean mekaaniselta ja äänet olivat ärsyttävän kovia. Mutta siihen tottuu, enää en edes halua olla ilman kojeita. Eikä mikään tunnu enää kovalta ym, siihen on niin tottunut, etten huomaa eroa aikaisempaan.
Olen ollut aika musikaalinen itsekin, se ei ole tuntunut haittaavan. Välillä voisi joutua huomaamaan, vaikka kuorossa laulaessa, kun on kova meteli, ettei tiedä missä vaiheessa laulu menee. Mutta siihenkin auttaa huuliltaluku ja hyvin mukana pysyy!
Ota rohkeasti yhteyttä kuulonhuoltoliittoon, ne järjestävät kursseja kaiken ikäisille ja pääset keskustelemaan kaltaistesi kanssa.
Ja korvalääkärin kautta tietysti kuulolaitteet. Huuliltalukukurssi on hyvä käydä!
Mutta kaikkein tärkein asiassa on oma panoksesi huonoon kuuloon!
Mä olen koko tän 7 vuotta pitänyt asiaa aika humoristisella tasolla ja ollut positiivinen. Kerrot rohkeasti ystävillesi ja muille,että heidän pitää puhua sulle kovempaa ja selvemmin, ja niin että näät heidät, eikä ole puhuttaessa vaikka kahvikuppia suun edessä!
Mä olen itse todella nuori vielä ja monet ongelmat on vasta tulossa. Mietin jo miten pärjää pienen lapsen kanssa. Mutta kyllä se siitä suttaantuu, positiivisella ja oma-aloitteisella asenteella vain nokka kohti muutosta! Kyllä niihin laitteisiin tottuu ja ovat todella hyödylliset! Mulla ne on koko ajan, paitsi puhelimessa puhuttaessa!
Ja kannattaa jo tässä vaiheessa tutustua kuulolaitteisiin, isompi muutos se on sinulle siinä vaiheessa kun et mitenkään enää pärjäisi ilman kuulolaitteita.
Suosittelen tutustumista osoitteeseen www.kuulonhuoltoliitto.fi
Mulla on pelkästään upeat kokemukset yhdistyksestä, ne osaavat neuvoa ja auttaa vaikeissa tuntuvissa asioissa. Ja siellä on samalla psykologit ja muut, jotka auttavat kun jokin mieltä painaa!
Onnea sinulle jatkossa, ei elämä aina näiden laitteiden kanssa ole helppoa, mutta mulle kuulon huonominen oli itse asiassa hyvä juttu. En olisi koskaan lähtenyt nykyistä ammattiani opiskelemaan (menin erityiskouluun), saanut näin mahtavaa työpaikkaa enkä olisi omasta kunnastani löytänyt nykyistä miestänikään! :)
Ja mistä tuo mun positiivisuus johtuu, olin kuolla aivokalvontulehdukseen silloin, ja vaikka olinkin keskellä pahinta murrosikää, ajattelin, miten huonosti olisi voinut käydä!
Siinä on ajattelemisen aihetta joka päivä, joten en aio masentua kun kuuloni huononi, se on vielä aika pieni asia kuoleman tai amputoimisen vaihtoehtona. - minä
minä kirjoitti:
Hei, älä nyt pelästy mutta olen itse vasta 20-vuotias..Mutta siis kokemuksia..
Mulla huononi kuulo n. 25 prosenttia äkkiseltään 13-vuotiaana aivokalvontulehduksen takia. Mulla on nyt sitten kuulolaitteet molemmissa korvissa.
ensin en pitänyt niitä, yleensä vain koulussa ja muissa tärkeissä paikoissa. Sitten menin muutamalle kuulonhuoltoliiton järjestämälle kurssille ja tapasin ikäisiäni huonokuulosia, joista on jäänyt tärkeitä ystäviä ja vertaistukea. Aloin siitä lähtien pitää kojeita, huomasin että muutkin kaltaiseni pitivät.
Siihen tottui todella äkkiä. Ensin kaikki kuulosti kauhean mekaaniselta ja äänet olivat ärsyttävän kovia. Mutta siihen tottuu, enää en edes halua olla ilman kojeita. Eikä mikään tunnu enää kovalta ym, siihen on niin tottunut, etten huomaa eroa aikaisempaan.
Olen ollut aika musikaalinen itsekin, se ei ole tuntunut haittaavan. Välillä voisi joutua huomaamaan, vaikka kuorossa laulaessa, kun on kova meteli, ettei tiedä missä vaiheessa laulu menee. Mutta siihenkin auttaa huuliltaluku ja hyvin mukana pysyy!
Ota rohkeasti yhteyttä kuulonhuoltoliittoon, ne järjestävät kursseja kaiken ikäisille ja pääset keskustelemaan kaltaistesi kanssa.
Ja korvalääkärin kautta tietysti kuulolaitteet. Huuliltalukukurssi on hyvä käydä!
Mutta kaikkein tärkein asiassa on oma panoksesi huonoon kuuloon!
Mä olen koko tän 7 vuotta pitänyt asiaa aika humoristisella tasolla ja ollut positiivinen. Kerrot rohkeasti ystävillesi ja muille,että heidän pitää puhua sulle kovempaa ja selvemmin, ja niin että näät heidät, eikä ole puhuttaessa vaikka kahvikuppia suun edessä!
Mä olen itse todella nuori vielä ja monet ongelmat on vasta tulossa. Mietin jo miten pärjää pienen lapsen kanssa. Mutta kyllä se siitä suttaantuu, positiivisella ja oma-aloitteisella asenteella vain nokka kohti muutosta! Kyllä niihin laitteisiin tottuu ja ovat todella hyödylliset! Mulla ne on koko ajan, paitsi puhelimessa puhuttaessa!
Ja kannattaa jo tässä vaiheessa tutustua kuulolaitteisiin, isompi muutos se on sinulle siinä vaiheessa kun et mitenkään enää pärjäisi ilman kuulolaitteita.
Suosittelen tutustumista osoitteeseen www.kuulonhuoltoliitto.fi
Mulla on pelkästään upeat kokemukset yhdistyksestä, ne osaavat neuvoa ja auttaa vaikeissa tuntuvissa asioissa. Ja siellä on samalla psykologit ja muut, jotka auttavat kun jokin mieltä painaa!
Onnea sinulle jatkossa, ei elämä aina näiden laitteiden kanssa ole helppoa, mutta mulle kuulon huonominen oli itse asiassa hyvä juttu. En olisi koskaan lähtenyt nykyistä ammattiani opiskelemaan (menin erityiskouluun), saanut näin mahtavaa työpaikkaa enkä olisi omasta kunnastani löytänyt nykyistä miestänikään! :)
Ja mistä tuo mun positiivisuus johtuu, olin kuolla aivokalvontulehdukseen silloin, ja vaikka olinkin keskellä pahinta murrosikää, ajattelin, miten huonosti olisi voinut käydä!
Siinä on ajattelemisen aihetta joka päivä, joten en aio masentua kun kuuloni huononi, se on vielä aika pieni asia kuoleman tai amputoimisen vaihtoehtona.Hei, olen siis eri kirjoittaja kuin tuo Korva.
En vain muistanut että olisin vastannut alkuperäiseen viestiisi että se olisi mennyt tuonne alemmas :)
Nii ja ei kojetta ole koskaan pakko käyttää koko ajan, se riippuu itsestä.. Mutta kannattaa siihen itsensä totuttaa, sen jälkeen se on helppoa! - hyvä
minä kirjoitti:
Hei, olen siis eri kirjoittaja kuin tuo Korva.
En vain muistanut että olisin vastannut alkuperäiseen viestiisi että se olisi mennyt tuonne alemmas :)
Nii ja ei kojetta ole koskaan pakko käyttää koko ajan, se riippuu itsestä.. Mutta kannattaa siihen itsensä totuttaa, sen jälkeen se on helppoa!....ja rohkaiseva oli kirjoituksesi. Oli myös mukava lukea positiivisesta suhtautumisestasi omaan tilanteeseesi.
Vielä minua kuitenkin kiinnostaisi millaisia kuulokojeesi ovat. Omaa ikääni ajatellen minulla tuskin on mahdollisuutta saada, ainakaan sitä ilmaiskojetta aivan viimeisintä tekniikkaa olevaa, koska en enää ole työelämässä, terveydenhuollon menoissa kun koko ajan säästetään. Uusimmat kuulokojetyypit, uskoisin, ovat suhteeellisen kalliita, ja oletan että niitä saisivat vain nuoremmat tarvitsijat. No asiahan varmaan selvinnee aikanaan, kunhan nyt ensin selvitän itseni jälleen niihin terveyskeskuksen kuulotutkimuksiin, joihin minulla jo tämän vuotta on ollut lääkärini lähete. Sitä vain on tullut siirretyksi ja siirretyksi, koska tosiaan tähän asti lähes jokaiselta henkilöltä, jolla kuulokoje on, on kuullut vain miten hankala ja epämiellyttävä sitä on käyttää... että mieluiten vaan yrittävät "arvailla" ja sinnitellä ilman niin pitkään kuin mahdollista.
Hyvää loppuvuotta sinulle! Ehkäpä joskus myöhemmin kirjoittelen miten kohdallani sujuu opettelu, sitten jos/kun kojeen mahdollisesti saan. - minä
hyvä kirjoitti:
....ja rohkaiseva oli kirjoituksesi. Oli myös mukava lukea positiivisesta suhtautumisestasi omaan tilanteeseesi.
Vielä minua kuitenkin kiinnostaisi millaisia kuulokojeesi ovat. Omaa ikääni ajatellen minulla tuskin on mahdollisuutta saada, ainakaan sitä ilmaiskojetta aivan viimeisintä tekniikkaa olevaa, koska en enää ole työelämässä, terveydenhuollon menoissa kun koko ajan säästetään. Uusimmat kuulokojetyypit, uskoisin, ovat suhteeellisen kalliita, ja oletan että niitä saisivat vain nuoremmat tarvitsijat. No asiahan varmaan selvinnee aikanaan, kunhan nyt ensin selvitän itseni jälleen niihin terveyskeskuksen kuulotutkimuksiin, joihin minulla jo tämän vuotta on ollut lääkärini lähete. Sitä vain on tullut siirretyksi ja siirretyksi, koska tosiaan tähän asti lähes jokaiselta henkilöltä, jolla kuulokoje on, on kuullut vain miten hankala ja epämiellyttävä sitä on käyttää... että mieluiten vaan yrittävät "arvailla" ja sinnitellä ilman niin pitkään kuin mahdollista.
Hyvää loppuvuotta sinulle! Ehkäpä joskus myöhemmin kirjoittelen miten kohdallani sujuu opettelu, sitten jos/kun kojeen mahdollisesti saan.Kiva juttu että sain samalla vähän rohkaistuakin. :)
Kyllä kojeissa on aina ne omat hankaluutensa, mutta vielä pahemmin ne tuntee jos pitää kojetta vain välillä. Se on kuitenkin sitten koko ajan muutosta, eikä totu siihen että kuulee vain "yhdellä tavalla". Kun pitää jatkuvasti, siihen tottuu. Ainoa julkinen paikka missä en pidä, on yökerhot, siellä kuulen puhetta paremmin ilman, koska taustalla kuitenkin kovalla musiikkia.
Arvailuun ja sinnittelyyn ei kannata lähteä, koska vaikka tuntemattomien ihmisten kanssa voi tulla vähän ongelmia. Jos just joku kysyy jotakin ja sitten vaan vastaa jotain "niin". Kyseinen miettii silloin muutaman kerran ja ajattelee että tuo on vain tyhmä. Yksinkertasemmin ja paljon helpommin pääsee kun rohkeasti heti kättelyssä sanoo, että niin mä kuulen sitten vähän huonosti!
Niin kuulokojeista. Mulla on tällaset korvantausta kojeet. Olen nähnyt näitä ihan kaikenikäisillä. Kyllähän niitä on erilaisia, jopa niitä, jotka ovat niin pieniä, että menevät vain korvakäytävään. En tiedä saisinko jotkut tosi pienet jos menisin kysymään, aikalaillahan nuoret ja lapset on etusijalla.
Mutta olen tottunut näihin, ja on oikeestaan ihan hyväkin, etteivät ole ihan täysin huomaamattomat, niin ihmiset huomaavat että mulla on kojeet. Tosin yks tyyppi tuli kerran kysymään, että onko toi radio? heh..
Hyvää loppuvuotta sinulle myös! Kirjoittele sitten ihmeessä miten kävi, kyllä mä näitä palstoja aika paljon luen. - hei
minä kirjoitti:
Kiva juttu että sain samalla vähän rohkaistuakin. :)
Kyllä kojeissa on aina ne omat hankaluutensa, mutta vielä pahemmin ne tuntee jos pitää kojetta vain välillä. Se on kuitenkin sitten koko ajan muutosta, eikä totu siihen että kuulee vain "yhdellä tavalla". Kun pitää jatkuvasti, siihen tottuu. Ainoa julkinen paikka missä en pidä, on yökerhot, siellä kuulen puhetta paremmin ilman, koska taustalla kuitenkin kovalla musiikkia.
Arvailuun ja sinnittelyyn ei kannata lähteä, koska vaikka tuntemattomien ihmisten kanssa voi tulla vähän ongelmia. Jos just joku kysyy jotakin ja sitten vaan vastaa jotain "niin". Kyseinen miettii silloin muutaman kerran ja ajattelee että tuo on vain tyhmä. Yksinkertasemmin ja paljon helpommin pääsee kun rohkeasti heti kättelyssä sanoo, että niin mä kuulen sitten vähän huonosti!
Niin kuulokojeista. Mulla on tällaset korvantausta kojeet. Olen nähnyt näitä ihan kaikenikäisillä. Kyllähän niitä on erilaisia, jopa niitä, jotka ovat niin pieniä, että menevät vain korvakäytävään. En tiedä saisinko jotkut tosi pienet jos menisin kysymään, aikalaillahan nuoret ja lapset on etusijalla.
Mutta olen tottunut näihin, ja on oikeestaan ihan hyväkin, etteivät ole ihan täysin huomaamattomat, niin ihmiset huomaavat että mulla on kojeet. Tosin yks tyyppi tuli kerran kysymään, että onko toi radio? heh..
Hyvää loppuvuotta sinulle myös! Kirjoittele sitten ihmeessä miten kävi, kyllä mä näitä palstoja aika paljon luen.mulla oli niin että sanoivat ,kun kysyin, ettei korvakäytävä kojeessa riitä tehot,korvantaus kojeet antoivat
- otoskleroosi
hei kirjoitti:
mulla oli niin että sanoivat ,kun kysyin, ettei korvakäytävä kojeessa riitä tehot,korvantaus kojeet antoivat
Mulla on sisäkorvan kuulovika tullut pitkäkestoisesta antibiotti-tiputuksesta. Sitten oli vielä tuo otoskleroosi, jonka vuoksi oikea korva leikattu. Nyt on kuulo heikentynyt 10v:ssa tuon leikkauksen jälkeen. Kävin korvaklinikalla ja sanoivat ettei tuota sisäistä laitetta anneta. Se kuulema maksaa enemmän ja on heille hankalampi valmistaa. Joten joulukuussa kokeilemaan korvantaustalaitetta. Toivottavasti opin käyttämään sitä. Hälinä ja keskustelu isossa porukassa haittaavat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1762005Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361706Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi81345Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2241164Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu591161Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas151020- 60940
Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv57926