itse "tisuttelen" ja olen seurannut hyviä juttujasi kun viel satutaan syntyperältään olemaan samoilta konnuilta niin ihan kysyisin miten paljon joit ja mikä sai tajuamaan ettei tämä ole oikein vai mikä sen sai sitten tajuaman..
aahoohoo
3
325
Vastaukset
- aahoohoo
Ura alkoi 14 vuotiaana kotibileistä niin kuin monella muullakin nuorella ja mitä nuorempana aloittaa, sitä varmemmin myöhemmin alkoholisoituu. Itse olen lähtökohdiltani suht varattomasta perheestä ja tuolloin kävin ns hienostokoulua ja jo lapsena huonon itsetunnon omaavana tunsin huppelissa olevani muiden toverieni kanssa samalla viivalla.
Huono itsetunto on vieläkin riesana - joskin työn alla.
Kun pojat olivat vielä pieniä ja olin heidän kanssaan kotona, minulla oli tapana keskellä päivää juoda 2 (KAKSI !) olutta ihan vain rentoutusmielessä ja huomasin sen helpoksi ja nopeaksi keinoksi rentoutua.
Aikanaan tuli avioero ja työpäivän jälkeisten rentoutuskaljojen määrä oli noussut jo kuuteen. Itse huomasin määrien nousseen mutta muiden alkoholistin tapaan ajattelin, että nämä minä voin vielä juoda, mutta sitten huomenna en kyllä varmasti juo yhtään. Ja sama kuvio toistuikin sitten jokainen päivä ja aina löytyi mukamas syy hakea ja juoda ne kuusi pakollista.
Kalja painaa paljon ja työpaikan vieressä oli viinakauppa. Yksi kirkas pullollinen painaa vähemmän kuin kuusi kaljaa ja siitä riittää pidemmäksi aikaa rentoutusta. Siispä hain kevyemmät kantamuksen alkosta.
Jos kerran viinakauppaan menee, niin miksi sieltä ei voisi ostaa enemmänkin yhdellä kertaa koska jos siellä joka toinen päivä ramppaa niin myyjät voisivat luulla alkoholistiksi.
Urani huipulla ollessani hain sieltä neljä suurta pullollista kerrallaan ja turhaa luulla että työ olisi tuolloin ollut ykkösasia. Pääasia oli turruttaa nuppi, sammua ja herätä juomaan,taas sammua ja herätä juomaan jne. Ei ole kaunista kertomaa. Krapulan paransin juomalla lisää.
Erään kahden tai voi olla kolmenkin viikon putken jälkeen aamulla herättyäni tarrasin taas pulloon. Pullossa oli n 3-4 cm juotavaa ja minä tuijotin sitä tippaa ja tajusin, etten tämän alemmaksi enää pääse. Kun toiset valmistautuvat työhön ja kuka minnekkin, minun päässäni ainoastaan jauhaa mistä ja miten saan lisää juotavaa. Se oli pohja.
Saman aamun aikana hankkiuduin katkolle eikä se tietenkään jäänyt ainoaksi kerraksi. Katkolla olen ollut n 6-7 kertaa ja pisin hoitojakso on kestänyt 6 viikkoa. Samalla siinä kaikenaikaa on ollut A-klinikka, AA, A-kilta.
Olin peräti kaksi vuotta selvin päin ja sitten retkahdin juomaan ja se oli kova paikka. Join kuin sieni, kaatuilin, iskin turpani lattialistaan sillä seurauksella, että puoli päätä oli mustana. Ja katkolle taas. Silloin minä päätin, että tekisin kaikkeni pysyäkseni raittiina. Jos se vaatii istumista vaikka seipään nenässä, niin tämä täti istuu.
Nyt vuoden vaihteessa tulee taas kaksi vuotta täyteen ja jotain päässäni on asettunut kohdilleen koska viinaa ja sen tuomaa turrutusta ei ole tehnyt mieli.
Tämän lyhyemmin juomarin pitkää oppimäärää ei voi kirjoittaa - olenhan yli puolet elämästäni ollut tavalla tai toisella tekemisissä alkoholin kanssa.- kirjoittaja
en itse viellä ajattele kyllä aamulla juomista mutta lapsen vakava sairaus on saanut niinsanotusti iltamyssyt ottamaan että saisi nukuttua ja muutenkin päivällä ahdistaa muttei kuitenkaan sitä alkoholia tee mieli...täytyisi varmaan käydä lääkärillä että saisi lääkkeitä mutta sekin on vasten luonnettani..
- aahoohoo
kirjoittaja kirjoitti:
en itse viellä ajattele kyllä aamulla juomista mutta lapsen vakava sairaus on saanut niinsanotusti iltamyssyt ottamaan että saisi nukuttua ja muutenkin päivällä ahdistaa muttei kuitenkaan sitä alkoholia tee mieli...täytyisi varmaan käydä lääkärillä että saisi lääkkeitä mutta sekin on vasten luonnettani..
Minä olen pahoillani lapsesi sairaudesta ja valehtelisin jos sanoisin ymmärtäväni tuskasi ja huolesi, sillä itse en koskaan ole ollut samanlaisessa tilanteessa. Pystyn ymmärtämään vajavaisena ihmisenä siitä vain pintaraapaisun verran ja en halua lähteä lässytyslinjalle koska se olisi tunteidesi ja elämäntilanteesi aliarvioimista.
Muista, että tässä puhuu ihminen joka ei ole koskaan pystynyt kohtaamaan ja hyväksymään elämän vastoinkäymisiä terveellä tavalla. Aina olen pyrkinyt tappamaan negatiiviset tunteet tavalla tai toisella, väistämään ja pakoilemaan ja yrittämällä selittää asiat parhain päin.
Vasta viime vuosina olen käsittänyt että elämässä on tilanteita, jotka vaan on pakko hyväksyä koska itse en pysty niihin vaikuttamaan. Ne tapahtuvat minusta ja tekemisistäni huolimatta.
Sinun lapsesi on vakavasti sairas. Se on tosiasia jolle sinä et mahda mitään - ainoastaan kykyjesi mukaan helpottaa hänen oloaan. Kuullostaa karulta ja ymmärrän jos mielesi tekisi antaa nasakka potku minun takamuksiini ja tajuan itsekin olevani nyt hyvin, hyvin vaarallisella alueella ja pelkään puhuvani vastoin parempaa tietoani. Usko kuitenkin, että tarkoitukseni on hyvä ja vilpitön.
Minä pyydän sinua tekemään sellaista mihin itse en ole koskaan pystynyt. Mene minne tahansa missä turvallisessa seurassa voit purkaa tuskasi, hätäsi ja surusi ulos itsestäsi ja jos se käytännössä on mahdotonta, kirjoita se paperille tai maalaa se tauluksi. Nuo tunteet eivät saa jäädä sisälle, koska ne tunteina ovat yhtä arvokkaita kuin ilo, onnellisuus ja riemukin. Kun olet oikein iloinen, niin ethän sitäkään peittele vaan jaat sen tunteen jonkun toisen kanssa ja se tunne tuplaantuu mutta jaettu tuska puolittuu.
Puhuminen on kaiken a ja o. Tunteiden tunnistaminen ja niiden hyväksyminen on terveen ihmisen tapa selviytyä arkipäivästä. Älä tapa niitä tunteita äläkä puuduta niitä millään jos vain pystyt. Katsos, meidän kaikkien ei tarvitse mennä pohjamutia myöten.
Äidilläni on tapana sanoa, että vielä se aurinko paistaa risukasaankin ja välittömästi mieleni tekisi kuristaa koko muija vähäksi aikaa hengiltä mutta pyydän sinua kuitenkin noteeraamaan myöskin sen auringon paisteen, sillä kaikesta huolimatta sekin paistaa - koko ajan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1762115Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361744Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi101461Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2331240Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu601223Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas161067Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv59980- 60973
Wau mikä kroppa Sofialla
Kuva instassa kun on suihkurusketuksessa. Kyllä on muodot kohdallaan, on kuin jumalainen Venus patsas. Eikä ole mitään järkyttäviä lonkero tatuointeja102670