Sain aivan kamalan värisen oranssin, talonpoikaistyylisen peilipiirongin, jossa maalipinta oli huonossa kunnossa. Poistin maalin, uusin takalevun ja parin laatikon pohjalevyn... Maalasi piirongin antiikin sinisellä maalilla. Peili on falsettihiottu ja täysin virheeön.
Itse olen lopputulokseen hyvin tyytyväinen, mutta silti mieltä painaa laskiko sen arvo kovasti toimieni takia. Itse en sitä myy, koska se on kunnostettu omia tarpeitani varten, mutta sitten kun lapset haluaa siitä eroon....?
Itse olen lopputulokseen hyvin tyytyväinen, mutta silti mieltä painaa laskiko sen arvo kovasti toimieni takia. Itse en sitä myy, koska se on kunnostettu omia tarpeitani varten, mutta sitten kun lapset haluaa siitä eroon....?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Miten tuollaisen teollisen massatuotteen voi pilata? Jos se kerran sopii kotiisi-ja pidät siitä- niin kaikkihan on kunnossa....eri asia jos sinulla olisi esimerkiksi joku antiikkihuonekalu ja sitä alkaisit maalailemaan...
Siis kyseessä on vanha (jonkun tiedon mukaan 1930 luvulta) piironki. Kuulemma ammattitaitisen puusepän tekemä. Ei mikään massatuotantokalu!
Kyllä pelipiirongit tehtiin puusepänverstaissa 30-luvulla.(tottakai ammattimiehiä) Pitkiä sarjoja identtisiä vanerikoppia.Myös materiaalina käytetty vaneri tehtiin isoissa tehtaissa. Kyllähän peilipiirongit ihan nättejä on ,jos sellaisista tykkää. Mutta erityisen vanhoiksi tai antiikiksi en lähtisi niitä sanomaan. lähinnä mummonpiirongeiksi tai "kirpparilöydöiksi" olisiko nostalgia oikea sana.
Olisi kiinnostava kuulla jonkun asiantuntijan suulla, mikä todellisuudessa katsotaan antiikiksi.
Itse ikäihmisenä, eli 1930-luvulla syntyneenä en voisi sanoa 30-luvun piironkia kuin vanhaksi. Sellaiseksihan itsenikin tunnistan. En suostu olemaan antiikkia.
Itselläni on vuosisadan vaihteen piironki, eli siis n. 100-vuotias, mutta koska se on tehdastekoinen, en usko siinä olevan mitään antiikkiarvoa.
Joskus kuulee sanottavan, että 100 v. on raja, jonka jälkeen esine katsotaan antiikiksi. Siinä tap. on Suomi täynnä antiikkia, sillä kyllä hyvät huonekalut ja padat ja pannut kestävät 100 v. vaikka joka päiväisessä käytössä koriste-esineistä ja tauluista puhumattakaan.
Ihmisetkin elävät yhä useammin satavuotiaiksi.
Mielestäni wanhan tavaran kohdalla ikärajaa pitäisi huomattavasti nostaa.
Siitä vanhempi on antiikkia. Paitsi jos joku tyrkyttää vaikka puukeppiä 1700-luvulta niin se ei ehkä ole... tai no, riippuu kepistä.
Siitä uudemmat taas voi luokitella joko vanhoihin esineisiin, arvoesineisiin tai keräilyesineisiin. Romut on taas romuja. Paitsi toisen romu on toisen keräilyesine, toisen arvoesine, mutta ei kuitenkaan antiikkiesine!
pitäis saada palsta näköjään.... vanhalle tavaralle erikseen!!!
Tuon ikäisen vanhan tavaran kunnostuksesta kyllä itsekin kyselisin antiikki palstalta... onko parempia ehdotuksia????
Falsettihiottu peili?
Laulaako peilintekijä falsetissa reunoja hioessa?
Onko ääni sen verran korkea, ettei hiomatyökaluja tarvita?
Mikä on antiikin sininen?
mitä kysyjä tarkoitti falsetilla, ei paljon tarvitse mielikuvitusta kun hoksaa, että kysymyksessä on fasetti l. hiottu viiste peilin reunassa. - senkin viisastelija!
Jos ette ymmärrä mistä on kyse niin älkää viitsikö edes vastailla näytätte vain oman tyhmyytenne.Kirjoitus virheitä sattuu jokaiselle joskus.Hän tarkoitti FASETTI Hiontaa joka on ihan nätin näköinen lasin tai peilin reunassa.
"Kirjoitus virheitä sattuu jokaiselle joskus."
Sinulle näyttää kirjoitusvirheetön lause olevan sula mahdottomuus ;)
Eix sula o' muta tekmistä gu mettästä kirjotusvihreitä, Tema on natinkiplasta. Ettäs tiärät.
Mielestäni pilasit peilipiirongin. Minulla on myös sellainen, hieman elämänjälkiä on, mutten hio ja maalaa sitä. Myyn sen sellaisenaan.
Kaikki "antiikki" eli vanhat esineet , jotka on myöhemmin esim pintakäsitelty, ovat mielestäni menettäneet Ns. Antiikkistatuksensa, eli kulttuurihistoriallisen arvonsa. Osaan se voidaan palauttaa osittain, mikäli työ tehdään mm. vanhoilla materiaaleilla ja työtavoilla.
Mutta mielestäni vastaavat 1900/1800-luvun vanhat esineet jotka on em.tavoilla maalattu/hiottu/vahattu on antiikkimielessä pilattu, etenkin jos lopputulos poikkeaa reilustikkin alkuperäisestä. Vanhan tulee olla vanhan näköistä, mikäli meinaa "brassailla" sen iällä esim myyntitilanteessa. Jokainen voi kuitenkin tehdä omistamalleen esineelle mitä lystää, eipä ole tyylipoliiseja kiertämässä. Lisäksi joskus erilaiset maalailut voivat lisätä esineiden käyttöarvoa. Verhoillut huonekalut on sitten asia erikseen, niillä käyttöarvo on usein painavampi ja antiikkiarvo ei niinkään häviä uudelleenverhoilun myötä, KUNHAN se tehdään perinteitä kunnioittaen(eli ei sitä vaahtomuovia niihin 50-lukua vanhempiin kamppeisiin..)
Mikä sitten on antiikkia, vanha raja olisi että teollisen tuotannon alkaessa loppui nykyisen antiikiksi kutsutun esineistön valmistus.. Itse ajattelen hieman laajemmin, esim Jugendin antiikiksi (n.1900-luvun alkupuoli), Lisäksi kertaustyylit teollisesta alkuperästään huolimatta ovat antiikkia. Osa pitää jopa 60-luvun desingia antiikkina. Mielestäni Käyttäisin ennemmin laatua kriteerinä, eli laadukkaasti tehty ajalleen tyypillinen 20-luvun tuoli on arvokkaampi kuin saman ikäinen juosten kusten huonosta puusta veistetty tuoli jonka muotokieli on biedermeiristä varastettu.. No, tässä oli paasauta tällä erää.. :o)
niin siis mieletäni pilasit piirongin, mutta vaikea sanoa oliko joku pilannut jo ennen sinua oranssiksi kun sanoit... Mutta kysy asiantuntevalta ammattilaiselta ensi kerralla. Samaapa tuo jos itse tykkäät. Sinunhan se on.
Mielestäni ei sen arvo laskenut yhtään noiden toimenpiteiden johdosta, sillä mikäli se on mielestäsi nyt ok. niin se on pääasia.
Palstalla kyllä on monenmposia asiantuntijoita, jotka sanovat niin ja näin, näkemättä esinettä.
Se, mikä sen hinta sitten oli ennen toimeen ryhtymistäsi ja mikä nyt jää arvailujen varaan, sillä aina se lopullinen hintahan määrääntyy sen pohjalta, mitä joku on siitä valmis maksamaan ja vastaako se summa sitä, mitä siitä haluaisit.
elikkä sanoo muut mitä sanoo, niin et siinä pahaa mokaa tehnyt, sillä kunnostit sen kuitenkin ja jos lopputulos on mielestäsi ok, niin se on pääasia
.. Vaikea sanoa näkemättä, mutta kun on ensin kymmeniä ja kymmeniä kuullut selostettavan puhelimessa ja sitten käynyt katsomassa paikanpäällä, ne vielä korjannut, niin sanoisin ettei maallikon kannata itte räpeltää.. Jos rahallisesta arvosta puhutaan. Ja jos itte jostain vaan tykkää, niin sehän on pääasia, mitä siihen rahaa sotkemaan. Ei kai kukaan kotiaankaan maalaa ja remontoi sen mukaan että sen rahallinen arvo pysyis mahd. korkeana, vaan omaa asumista ja viihtymistä siinä mitataan. Mutta käsittääkseni aloittaja kyseli rahallisen arvon perään ensteksi.. Love and Peace