Peräkammarinpoika avautuu

Peräkammarinpoika

Hmm, jotenkin sitä on taas kovin yksinäinen ja masentunut olo. Kait se johtuu taas siitä että on sattunut olemaan viimeaikoina jonkin verran tekemisissä naisihmisten kanssa ja osaa taas edes jotenkin kaivata jotakin, mitä ei ikinä ole kuitenkaan saanut kokea.

Mistäköhän sitä alottaisi... niin, olen mies tai poika, opiskelija, ikää 24 vuotta, luonteeltani hieman hiljainen, ujo, arka, epävarma, kärsin jonkinasteisesta masennuksesta. Eli olen siis peräkammarinpoika.

Ikinä en ole seurustellut, pitänyt tyttöä kädestä, suudellut saatika seksiä harrastanut. Joitakin kertoja olen netin kautta treffeillä käynyt ja yhden treffin päätteeksi tyttö pussasi poskelle ja minä hieman häkeltyneenä takaisin, kerran olen hitaita tanssinut - kaverin tyttöystävän kanssa (hän ihmetteli kun en moisessa pysynyt kait tahdissa, eli paineet moisen yrittämiseen uudestaan taas kasvoivat). Tosin hän totesi myöhemmin ettei halunnut kummiskaan enää jatkaa tapailua. Kaikki neljä ihmistä, joita olen tavannut halusivat nähdä minut toistekin, joten ulkonäkö ei kait kovin hirvittävä ole. Pukeudun kuitenkin siististi, vaikken ehkä maailman nuorekkaisimpiin/räväkimpiin vaatteisiin, mutten myöskään ihan pappalinjan mukaisesti. Mitat ovat suurinpiirtein 192/75, joten mikään kovin läski en ole, (vaikka kiinteytyminen olisikin hyvästä) eikä siitäkään voi kyse olla, hygieniastanikin huolehdin ja olen muutenkin siistin näköinen ja ryhdikäs ihmisten ilmoilla ollessani (johtuen juuri heikon itsetunnon aiheuttamasta tarpeesta näyttää hyvältä). Toisaalta en pysty olemaan kovinkaan rennon oloinen, kun jännitän tilanteita ja toisaalta löysemmät vaatteet saavat minut tuntemaan itseni tyhmän näköiseksi.

Minulla on kavereiden tyttöystävistä ja yhdestä netin kautta tutuksi tulleessa naispuolisia kavereita, joiden kanssa tulen hyvin toimeen. He ovat vain kaikki varattuja tai kaverin entisiä, joten heitä en voisikaan edes yrittää. Kuitenkin tulen noiden kanssa todella hyvin toimeen. Mitenkä sitä voisi muuten selittää, että on tullut juteltua netissä kymmenenkin tuntia putkeen yhden tytön kanssa todella moneen otteeseen? Tai ihan livenäkin erään kaverin tyttöystävän kanssa (kaveri ulkomailla) tapaamisemme venyvät usein todella pitkiksi, täysin siis kaverimielisiä nuo jutut on, mutta kuitenkin.

Näiltä naisihmisiltä olen saanut kuulla kaikenlaista, kuten kuinka olen hyvä kuuntelemaan, otan toiset huomioon, olen kiltti, minulle voi puhua asioista, joskus ihan yleisemmässä keskustelussa ovat kavereilleen puhuneet, kuinka olisin todella hyvä poikaystävä jollekin tai itse ottaisivat minut heti tai kuinka olisin jonkun äidin unelmavävy. Noita viimeisimpiä juttuja ei ole varsinaisesti minulle sanottu, vaan kavereilleen ovat jutelleet minun ollessa tosin kuuloetäisyydellä. Joten en voi uskoa että noita asioita pelkästään säälistä sanovat.

Mutta toisaalta tuossa on juuri varmaan se ongelmakin, juuri tuo miten nuo naiset kuvaavat minua, "unelmavävy"-kommentti melkeinpä itseäni ärsyttää. Se kun kertoo tavallaan enemmän niistä ei-toivotuista piirteistä miehessä ja toisaalta minusta ei paljoa muuta sanota, kuin tuo. Eli värittömyydestä, tylsyydestä yms. Yksi neuvo olisi, että muuta itseäsi värikkäämmäksi, mutta miksi muuttaa itseään joksikin, mitä ei ole? Jos joku minun kanssani alkaisi tuon takia seurustelemaan tai edes lähestyisi minua, hän ei lähestyisi todellista minää.

Juuri pari viikkoa sitten olin baarissa ja siellä oli näitä naispuolisia kavereita mukana, heidän päällimäisenä tavoitteena oli taas löytää minulle joku. Vaan kun olen niin epävarma itsestäni ja hiljainen, niin aiheuttaa minkään yrittäminen liiallisia paineita. Ei minusta vain yksinkertaisesti ole ketään lähestymään. Joskus olen moista yrittänyt pari kertaa ja olen tullut elävältä syödyksi, tai ainakin tuntenut oloni moiseksi noiden yritysten jälkeen.

No, nykyäänhän en enää oikeastaan käykään baareissa. Alkoholin juonti kun ei niin kiinnosta. Tänä vuonna on tullut tehtyä baarireissuja yhteensä alle kymmenen. Ei minulla ole siellä mitään tekemistä, ahdistaa kun ei vain yksinkertaisesti pysty menemään vieraille juttelemaan, kaverit lähtevät iskemään itselleen tyttöjä tai parit ovat yhdessä ja tulee tunne että häiritsee heitä jos heidän kanssaan liikaa pyörii. Sitäpaitsi he kaikki vain lisäävät paineitani siitä, että en etsi ketään, kun heidän mielestään kukaan ei kelpaa minulle ja koko ajan ovat sanomassa että mene nyt yrittämään.

Nettitreffejä kokeilin vuosi sitten ihan hyvillä tuloksilla, vaikka kukaan ei halunnutkaan minun kanssani muutamia treffejä enempää (kaikki tosin halusivat nähdä toisenkin kerran). Nyt olen taas katsellut nettitreffijuttuja, mutta en tunnista itseäni kenenkään paikkakuntani naisten toiveista. Kun pitäisi olla ties mitä kunnianhimoa, seikkailumieltä, harrastaa ties mitä urheilua ym. Joten noidenkin ilmoitusten luku vain syö itsetuntoani entisestään. Reilu vuosi takaperin palasin kotiin asuttuani puoli vuotta maapallon toisella puolella ja matkustettuani maapallon ympäri vain todetakseni että kyllä koti on paras paikka ja kaverit tärkeimpiä asioita, jotka tekevät kodista juuri kodin.

Toisaalta minua ärsyttää ajatus siitä, että en tiedä vaikka oikeasti kelpaisinkin monille, minä vain en saa moisesta asiasta ikinä selvää, kun en uskalla ottaa asiasta selvää. Mitä jos nuo tytöt olisivatkin oikeassa että kelpaisin monillekin? Toisaalta en ole toistaiseksi kenellekään koskaan kelvannut ja sehän syö miestä jonkin verran. Kun kait kumminkin naisetkin aloitteita tekevät, jos joku tarpeeksi mielenkiintoinen sattuu kohdalle?

Tiedän että ei saisi vaipua epätoivoon näiden asioiden suhteen, mutta kun sitä nyt on muutenkin hieman masennukseen taipuvainen ihminen (ihan muista syistä). Tiedän että ei saisi tehdä mitään isoa asiaa itselleen näistä, mutta mitenkäs olet tekemättä, kun naisen lähestymiseen liittyy niin monta kysymysmerkkiä, mikä on toisen alueen kunnioittamista, missä tilanteissa voi toista koskettaa ymym. Minulle nuo vain ovat todella suuria asioita, kun en ole ikinä moisia kokenut eikä tuommoiset jutut tule luonnostaan. Ei lapsuudenkotonakaan halailtu tai mitään muutakaan.

Ilmeisestikään minulla ei kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa, kuin vain oppia baarissa tekemään lähestymisiä? Mutta mitäs sitten kun vahingossa törmäisikin johonkin? Sitä kun on vuosien varrella tottunut niin siihen, että vapaa-ajan voi käyttää ihan miten itse haluaa omiin harrastuksiin ja kavereihin? Yht'äkkiä tilanne olisikin ihan erilainen.

No onhan sitä tässä valmistumassa DI:ksi, niin voisihan sitä hukata itsensä töihin ja unohtaa kokonaan naiset, vaan tuskinpa kuitenkaan yksinäisyyden tunnetta pakoon pääsisi. Varsinkin nyt tämä tunne ahdistaa kun on sattunut näkemään taas muutamia vilahduksia siitä kaikesta mukavasta, mitä ei ole kokenut. Lähinnä siis toisen ihmisen seurasta, hieman erilaisesta kuin kavereiden seura, vaikka ei nuo naispuoliset kaveritkaan muuta ole kuin kavereita.

Pahoittelen pitkää ja harhailevaa viestiäni... Ei kait tässä mitään kummoista pointtia ollut saatika mitään, mihinkä varsinaisesti vastausta odottaisinkaan. Kunhan vain tuntojani kertoilin...

24

7159

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ölli

      Katotaan kuinka moni ottaa koukkuu :D

      • Provosointia miettivä

        Miten määrittelet tämän viestin provosoivaksi? Mitä väite provosoivasta viestistä edes pitää sisällään? Että se on täyttä valhetta vaiko kärjistetty?

        Eikös lähes kaikki tänne kirjoitetut viestit ole tarkoitettu provosoiviksi - keskustelua herättäviksi, kuten minä termin määrittelisin?


      • Harakiri
        Provosointia miettivä kirjoitti:

        Miten määrittelet tämän viestin provosoivaksi? Mitä väite provosoivasta viestistä edes pitää sisällään? Että se on täyttä valhetta vaiko kärjistetty?

        Eikös lähes kaikki tänne kirjoitetut viestit ole tarkoitettu provosoiviksi - keskustelua herättäviksi, kuten minä termin määrittelisin?

        Ihan vain mielenkiinnosta, mitä muuten "provo" tarkoittaa? Itse en oikein tiedä kovasti sitä kuitenkin täällä vaan viljellään.


      • RKM
        Harakiri kirjoitti:

        Ihan vain mielenkiinnosta, mitä muuten "provo" tarkoittaa? Itse en oikein tiedä kovasti sitä kuitenkin täällä vaan viljellään.

        Provo on lyhenne provokaattorista, eli kiihottajasta tai ärsyttäjästä. Kyseessä on siis henkilö joka yrittää tahallisesti ärsyttää toisia ihmisiä kärjistetyillä teksteillä, tunnetaan nettikeskusteluissa myös nimellä trolli.


    • ei enää kammarissa

      Vai provoksi joku epäilee? Mä ainakin samaistuin kirjoitukseen, olisi voinut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olla mun kirjoittama.

      • Voi poika-parka, otan osaa. ;))

        Kyllä tuollaisella jutulla saa suorastaan ylitarjonnaksi asti opettajatarjokkaita.
        Laitapa sähköpostiosoitteesi mukaan, niin nuoret - ja varmaan vähän kypsemmätkin - naiset voivat alkaa lähettää ehdotuksiaan sinulle. ;))

        Valmiin juttusi voisit varmaan myydä vaikkapa johonkin Nyyrikkiin tms., ainakin sitten kun olet saanut valmiiksi loppuhuipennuksen... ja he elivät onnellisina...

        Kiitos hauskasta tarinastasi.
        Ja reipasta yritysmieltä todellisille peräkammarin pojille. Heidän ei kannata ihan näin huikeita tarinoita kertoa, ehkä valitut viipaleet sinun jutustasi riittävät hellyyttämään naisen ja tuovat emäntäehdokkaita.


      • Alkuperäinen kirjoittaja
        optimisti-orvokki kirjoitti:

        Voi poika-parka, otan osaa. ;))

        Kyllä tuollaisella jutulla saa suorastaan ylitarjonnaksi asti opettajatarjokkaita.
        Laitapa sähköpostiosoitteesi mukaan, niin nuoret - ja varmaan vähän kypsemmätkin - naiset voivat alkaa lähettää ehdotuksiaan sinulle. ;))

        Valmiin juttusi voisit varmaan myydä vaikkapa johonkin Nyyrikkiin tms., ainakin sitten kun olet saanut valmiiksi loppuhuipennuksen... ja he elivät onnellisina...

        Kiitos hauskasta tarinastasi.
        Ja reipasta yritysmieltä todellisille peräkammarin pojille. Heidän ei kannata ihan näin huikeita tarinoita kertoa, ehkä valitut viipaleet sinun jutustasi riittävät hellyyttämään naisen ja tuovat emäntäehdokkaita.

        Ihmiset vain naureskelevat, eli enpä taida enää tänne kirjoittaa.

        Käsitykseni mukaan kuitenkin tuo peräkammarinpoikuus on enemmänkin henkistä, eikä fyysistä. Vaikka olenkin kotoani muuttanut 19-vuotiaana, asunut ulkomailla, opiskellut niin kyllä minä silti mieleltäni olen mitä olen.

        Joku voisi sanoa että raasu, nyhverö tai muuta vastaavaa. Mutta sen siitä saa kun on yhdeksän vuotta elämästään annettu ymmärtää ettei itsellä ole ihmisarvoa.

        Yritäs siinä sitten löytää kavereita saatika tyttöystävää, kun ei uskalla tai osaa (omasta mielestään) mitään tehdä. Varmaan jäivätkin sosiaaliset taidot vajaiksi kun teinivuodet vietti lähinnä yksin kotonaan. Kävihän se tuolla vaihdossakin niin, että jäi tavallaan hieman ulkopuoliseksi, tai niin ainakin tunsin itse olevani. Mutta sehän nyt ei varsinaisestikaan poikennut normaalista elämästäni.

        Anteeksi nyt sitten jos en noita asioita osaa arvostaa yhtä paljon, kuin kaipaan elämääni jotain toista ihmistä. En nyt vain oikein ymmärrä mikä kirjoituksessani on niin pahasti pielessä, että moiselle pitäisi oikein ääneen nauraa. Tai sitten en ymmärtänyt juttusi ydintä? Saatika tuon toisen, joka sanoi juttua provosoivaksi tarkoitetuksi.

        En nyt tänne sähköpostiosoitettani anna (jos joku sattuisi tunnistamaan). Mutta jos sanot että jutut riittäisivät hellyttämään naispuolisia ihmisiä, niin sitähän tässä itsekin mietin että varmaan sitä kelpaisi jollekin. Vaan kun ei sitä koskaan pääse moiseen tilanteeseen, kun sosiaaliset taidot ja itseluottamus ovat mitä ovat. Sehän tässä juuri ärsyttää.

        Anteeksi jos annan seurustelemattomuuden ja parisuhteiden häiritä itseäni ja ulkopuolisesti ähtävästi hyvillä raiteilla olevaa elämääni, mutta pidän parisuhdetta, perhettä, minulle tärkeitä ihmisiä ym. tärkeämpänä kuin töitä saatika muita asioita elämässä. Näin se minulla vain on, varsinkaan kun en ole parisuhde-elämää päässyt ikinä kokeilemaan.


      • Alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

        Ihmiset vain naureskelevat, eli enpä taida enää tänne kirjoittaa.

        Käsitykseni mukaan kuitenkin tuo peräkammarinpoikuus on enemmänkin henkistä, eikä fyysistä. Vaikka olenkin kotoani muuttanut 19-vuotiaana, asunut ulkomailla, opiskellut niin kyllä minä silti mieleltäni olen mitä olen.

        Joku voisi sanoa että raasu, nyhverö tai muuta vastaavaa. Mutta sen siitä saa kun on yhdeksän vuotta elämästään annettu ymmärtää ettei itsellä ole ihmisarvoa.

        Yritäs siinä sitten löytää kavereita saatika tyttöystävää, kun ei uskalla tai osaa (omasta mielestään) mitään tehdä. Varmaan jäivätkin sosiaaliset taidot vajaiksi kun teinivuodet vietti lähinnä yksin kotonaan. Kävihän se tuolla vaihdossakin niin, että jäi tavallaan hieman ulkopuoliseksi, tai niin ainakin tunsin itse olevani. Mutta sehän nyt ei varsinaisestikaan poikennut normaalista elämästäni.

        Anteeksi nyt sitten jos en noita asioita osaa arvostaa yhtä paljon, kuin kaipaan elämääni jotain toista ihmistä. En nyt vain oikein ymmärrä mikä kirjoituksessani on niin pahasti pielessä, että moiselle pitäisi oikein ääneen nauraa. Tai sitten en ymmärtänyt juttusi ydintä? Saatika tuon toisen, joka sanoi juttua provosoivaksi tarkoitetuksi.

        En nyt tänne sähköpostiosoitettani anna (jos joku sattuisi tunnistamaan). Mutta jos sanot että jutut riittäisivät hellyttämään naispuolisia ihmisiä, niin sitähän tässä itsekin mietin että varmaan sitä kelpaisi jollekin. Vaan kun ei sitä koskaan pääse moiseen tilanteeseen, kun sosiaaliset taidot ja itseluottamus ovat mitä ovat. Sehän tässä juuri ärsyttää.

        Anteeksi jos annan seurustelemattomuuden ja parisuhteiden häiritä itseäni ja ulkopuolisesti ähtävästi hyvillä raiteilla olevaa elämääni, mutta pidän parisuhdetta, perhettä, minulle tärkeitä ihmisiä ym. tärkeämpänä kuin töitä saatika muita asioita elämässä. Näin se minulla vain on, varsinkaan kun en ole parisuhde-elämää päässyt ikinä kokeilemaan.

        valmistumassa DI:ksi.
        Kieltäydyin uskomasta, ettei korkeakoulussa väkisinkin joudu myös toisen sukupuolen kanssa tekemisiin ja naisten joukossa on todella aktiivisia.

        Oli niin tai näin, en halunnut sinua loukata. Anteeksi jos tahtomattani tein sen.

        Jos sinulla on valmiudet korkeakoulutasoiseen opiskeluun, ehdotan että etsit käsiisi sopivia kirjoja ja alat myös henkisesti valmentaa itseäsi. Ellet onnistu omatoimisesti hoitamaan asiaa, mene keskustelemaan jonkun terapeutin kanssa. Siitä vaan reippaasti liikkeelle, tavalla tai toisella.

        Onnea matkaan.;)


      • Liisa
        optimisti-orvokki kirjoitti:

        valmistumassa DI:ksi.
        Kieltäydyin uskomasta, ettei korkeakoulussa väkisinkin joudu myös toisen sukupuolen kanssa tekemisiin ja naisten joukossa on todella aktiivisia.

        Oli niin tai näin, en halunnut sinua loukata. Anteeksi jos tahtomattani tein sen.

        Jos sinulla on valmiudet korkeakoulutasoiseen opiskeluun, ehdotan että etsit käsiisi sopivia kirjoja ja alat myös henkisesti valmentaa itseäsi. Ellet onnistu omatoimisesti hoitamaan asiaa, mene keskustelemaan jonkun terapeutin kanssa. Siitä vaan reippaasti liikkeelle, tavalla tai toisella.

        Onnea matkaan.;)

        kirjoja o-o alkuperäiselle suosittelee?

        Luulen, että tässä maassa on tuhansittain näitä nuoria miehiä, jotka ovat miltei joka anopin unelmia, mutta eivät silti kiinnosta ainoatakaan nuorta naista. Sellaista elämä on.


      • ex-opiskelija
        Alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

        Ihmiset vain naureskelevat, eli enpä taida enää tänne kirjoittaa.

        Käsitykseni mukaan kuitenkin tuo peräkammarinpoikuus on enemmänkin henkistä, eikä fyysistä. Vaikka olenkin kotoani muuttanut 19-vuotiaana, asunut ulkomailla, opiskellut niin kyllä minä silti mieleltäni olen mitä olen.

        Joku voisi sanoa että raasu, nyhverö tai muuta vastaavaa. Mutta sen siitä saa kun on yhdeksän vuotta elämästään annettu ymmärtää ettei itsellä ole ihmisarvoa.

        Yritäs siinä sitten löytää kavereita saatika tyttöystävää, kun ei uskalla tai osaa (omasta mielestään) mitään tehdä. Varmaan jäivätkin sosiaaliset taidot vajaiksi kun teinivuodet vietti lähinnä yksin kotonaan. Kävihän se tuolla vaihdossakin niin, että jäi tavallaan hieman ulkopuoliseksi, tai niin ainakin tunsin itse olevani. Mutta sehän nyt ei varsinaisestikaan poikennut normaalista elämästäni.

        Anteeksi nyt sitten jos en noita asioita osaa arvostaa yhtä paljon, kuin kaipaan elämääni jotain toista ihmistä. En nyt vain oikein ymmärrä mikä kirjoituksessani on niin pahasti pielessä, että moiselle pitäisi oikein ääneen nauraa. Tai sitten en ymmärtänyt juttusi ydintä? Saatika tuon toisen, joka sanoi juttua provosoivaksi tarkoitetuksi.

        En nyt tänne sähköpostiosoitettani anna (jos joku sattuisi tunnistamaan). Mutta jos sanot että jutut riittäisivät hellyttämään naispuolisia ihmisiä, niin sitähän tässä itsekin mietin että varmaan sitä kelpaisi jollekin. Vaan kun ei sitä koskaan pääse moiseen tilanteeseen, kun sosiaaliset taidot ja itseluottamus ovat mitä ovat. Sehän tässä juuri ärsyttää.

        Anteeksi jos annan seurustelemattomuuden ja parisuhteiden häiritä itseäni ja ulkopuolisesti ähtävästi hyvillä raiteilla olevaa elämääni, mutta pidän parisuhdetta, perhettä, minulle tärkeitä ihmisiä ym. tärkeämpänä kuin töitä saatika muita asioita elämässä. Näin se minulla vain on, varsinkaan kun en ole parisuhde-elämää päässyt ikinä kokeilemaan.

        Teksti oli kuin omaani kolmannen ja neljännen kappaleen osalta.

        Täälläkin on yhä tyttöystävän paikka avoinna, mutta kun ei uskalla tai osaa (omasta mielestään) tehdä mitään asian eteen. Lisätään soppaan vielä ujous ja lopputulos on lähes taattu.

        Mitä korkeakouluopintoihin (di) tulee, meillä porukka oli pääosin mullivoittoista. Nekin harvat misukat löytyivät opiskelijabileiden ja ravintolan puolelta. Viikoittainen dokaaminen ei napannut, joten se niistä bileistä.

        Siitä on hauskuus kaukana, jos pariutumattomuus ei ole vapaaehtoista.


      • minusta täysin
        Alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

        Ihmiset vain naureskelevat, eli enpä taida enää tänne kirjoittaa.

        Käsitykseni mukaan kuitenkin tuo peräkammarinpoikuus on enemmänkin henkistä, eikä fyysistä. Vaikka olenkin kotoani muuttanut 19-vuotiaana, asunut ulkomailla, opiskellut niin kyllä minä silti mieleltäni olen mitä olen.

        Joku voisi sanoa että raasu, nyhverö tai muuta vastaavaa. Mutta sen siitä saa kun on yhdeksän vuotta elämästään annettu ymmärtää ettei itsellä ole ihmisarvoa.

        Yritäs siinä sitten löytää kavereita saatika tyttöystävää, kun ei uskalla tai osaa (omasta mielestään) mitään tehdä. Varmaan jäivätkin sosiaaliset taidot vajaiksi kun teinivuodet vietti lähinnä yksin kotonaan. Kävihän se tuolla vaihdossakin niin, että jäi tavallaan hieman ulkopuoliseksi, tai niin ainakin tunsin itse olevani. Mutta sehän nyt ei varsinaisestikaan poikennut normaalista elämästäni.

        Anteeksi nyt sitten jos en noita asioita osaa arvostaa yhtä paljon, kuin kaipaan elämääni jotain toista ihmistä. En nyt vain oikein ymmärrä mikä kirjoituksessani on niin pahasti pielessä, että moiselle pitäisi oikein ääneen nauraa. Tai sitten en ymmärtänyt juttusi ydintä? Saatika tuon toisen, joka sanoi juttua provosoivaksi tarkoitetuksi.

        En nyt tänne sähköpostiosoitettani anna (jos joku sattuisi tunnistamaan). Mutta jos sanot että jutut riittäisivät hellyttämään naispuolisia ihmisiä, niin sitähän tässä itsekin mietin että varmaan sitä kelpaisi jollekin. Vaan kun ei sitä koskaan pääse moiseen tilanteeseen, kun sosiaaliset taidot ja itseluottamus ovat mitä ovat. Sehän tässä juuri ärsyttää.

        Anteeksi jos annan seurustelemattomuuden ja parisuhteiden häiritä itseäni ja ulkopuolisesti ähtävästi hyvillä raiteilla olevaa elämääni, mutta pidän parisuhdetta, perhettä, minulle tärkeitä ihmisiä ym. tärkeämpänä kuin töitä saatika muita asioita elämässä. Näin se minulla vain on, varsinkaan kun en ole parisuhde-elämää päässyt ikinä kokeilemaan.

        mahdollinen tilanne mikä tuossa aloituksessakin ilmi tulee joskin se varmaan harvinaisemman sortin estoisuustilanne on eritoten nykyoloissa. Toisaalta syrjäytyneeksi parisuhde/seksi-markkinoilta tullakseen ei nykyoloissa varmaan tarvitse läheskään niin paljon estoinen ollakkaan mitä joskus aiemmin, sillä suurimmalla osalla miehistä ei taida nykyään olla enää juuri mitään estoja näissä asioissa ja he sitten vievät naiset.
        Ei se tosiaan miestä vähemmän estoiseksi tee jos vaikka vuosia jossain jenkeissäkin olisi, ei myöskään kielitaidon eikä edes naisten edessä luontevan käytöksen oppiminenkaan.

        Tuollaisesta kyllä pitäisi ehdottomasti irti päästä sillä juuri se tulee rassaamaan mieltä vielä vanhemmitenkin jos huomaa että mahdollisuuksia kyllä olisi ollut jos vaan olisi yrittänyt niitä naisia iskeä. Eihän se siinä tapauksessa niin rassaisikaan vaikka iäkseen olisi ilman naisia jäänyt jos vaan tietäisi, että on ollut kertakaikkiaan joku niin ruma tai muuten naisille kelvoton että ei ainakaan mitään säällisen olista naista kuitenkaan koskaan olisi voinut saada.


    • en ole hullu

      hei! Missäpäin Suomea asut?

    • Gunther69

      JOS BORDELLIT OLISIVAT LAILLISIA SUOMESSA, SEN TYÖNTEKIJÄT VOISIVAT KÄYDÄ TESTEISSÄ VIIKOITTAIN JA HE VOISIVAT MAKSAA VEROJA ETT'Ä SAAVAT ELÄKETTÄ!!!....

      JOS BORDELLIT OLISIVAT LAILLISIA SUOMESSA NIIN SILLÄ TAVALLA VAMMAISET, VANHAT PIIAT JA PERÄKAMMARIN POJAT VOISIVAT SAADA SÄÄNNÖLLISESTI SEKSIÄ!!!...

      • reipas poikamies

        "No, nykyäänhän en enää oikeastaan käykään baareissa. Alkoholin juonti kun ei niin kiinnosta. Tänä vuonna on tullut tehtyä baarireissuja yhteensä alle kymmenen. Ei minulla ole siellä mitään tekemistä, ahdistaa kun ei vain yksinkertaisesti pysty menemään vieraille juttelemaan, kaverit lähtevät iskemään itselleen tyttöjä tai parit ovat yhdessä ja tulee tunne että häiritsee heitä jos heidän kanssaan liikaa pyörii. Sitäpaitsi he kaikki vain lisäävät paineitani siitä, että en etsi ketään, kun heidän mielestään kukaan ei kelpaa minulle ja koko ajan ovat sanomassa että mene nyt yrittämään."

        Ei sulla mitään oikeaa ongelmaa ole. Juo sopivasti pohjia ja taas kerran ei liian aikaisin baariin.
        Siis mä allekirjoitan tuon "ei ole tekemistä" kohdan. Se aika kyllä pitää kyetä etsimään ja sitten jututtamaan jotain naista- se on pelin henki. Tosin ei pidä juoda yksin itseänsä sipiksi siellä pöydässä, niin sekään ei auta saamista. Vaikka pohjimmiltaan onkin hyvä syy lähteä yksin kotiin.


      • ÖP
        reipas poikamies kirjoitti:

        "No, nykyäänhän en enää oikeastaan käykään baareissa. Alkoholin juonti kun ei niin kiinnosta. Tänä vuonna on tullut tehtyä baarireissuja yhteensä alle kymmenen. Ei minulla ole siellä mitään tekemistä, ahdistaa kun ei vain yksinkertaisesti pysty menemään vieraille juttelemaan, kaverit lähtevät iskemään itselleen tyttöjä tai parit ovat yhdessä ja tulee tunne että häiritsee heitä jos heidän kanssaan liikaa pyörii. Sitäpaitsi he kaikki vain lisäävät paineitani siitä, että en etsi ketään, kun heidän mielestään kukaan ei kelpaa minulle ja koko ajan ovat sanomassa että mene nyt yrittämään."

        Ei sulla mitään oikeaa ongelmaa ole. Juo sopivasti pohjia ja taas kerran ei liian aikaisin baariin.
        Siis mä allekirjoitan tuon "ei ole tekemistä" kohdan. Se aika kyllä pitää kyetä etsimään ja sitten jututtamaan jotain naista- se on pelin henki. Tosin ei pidä juoda yksin itseänsä sipiksi siellä pöydässä, niin sekään ei auta saamista. Vaikka pohjimmiltaan onkin hyvä syy lähteä yksin kotiin.

        No kyllä musta kuulostaa että naisille kyllä kelpaisit. Koita parantaa itsetuntoasi. En tiedä miksi se on huono, mutta ehkä Tommy Hellstenin kirjan Virtahepo olohuoneessa lukeminen voisi auttaa.


    • 0ri+k8

      Yhden asian haluaisin sanoa: On ilahduttavaa lukea kirjoitustaitoisen nuoren miehen tekstia.

    • mmmmooooi

      Vaikuttaisit että oot ihan ns normaali tyyppi, ongelmasi on vaan tuo ujous. Ihmiset yleensä huomaa tai vaistoaa epävarmuuden ja ujouden ja kun käyttäytyy vaikka vieraiden naisten seurassa hermostuneesti ja jännittyneesti niin se ei oikein saa naisia kiinnostumaan sinusta. Kuvittele vaikka tilanne näin päin, että olisit jotenkin päässyt rentoutuneeseen tilaan ja jutustelisit vailla ujoutta ja hermostuneisuutta jollekin naiselle esim baarissa, niin silloin nainen voisi ajatella että tossahan on mukava tyyppi, ei pahan näköinenkään (kuten et ilmeisesti ole), sillä on kavereita (jos olet kavereiden kanssa vaikka siellä baarissa niin se on todella suuri plussa jos nainen huomaa että on naispuolisia kavereita tai ylipäätään kavereita, vaikka oliskin kamujen tyttöystäviä yms, se kertoo naiselle että ihmiset tykkää susta ja haluu viettää sun kanssa aikaa), sillä on opiskelupaikka, on rento yms. 'Ton kanssa oliskin varmaan kivempi viettää myöhemminkin aikaa. Mitenköhän se viettää yleensä aikaa? Miltäköhän tuntuis pussailla tota? Jnejne. Hmm sillä on kiva nenä/silmät/joku piirre mikä sattuu miellyttämään.' Sellaisia naiset miettii, samoja juttuja mitä miehetkin mutta siis niitä ei vaan sanota ääneen. Kun kiinnostus herää, alkaa myös etsimään melkein noita positiivisia juttuja. Kuitenkin, jos olet sisäänpäinkääntynyt ujoudestasi johtuen ja käyttäydyt hermostuen niin sellainen ei herätä tuollaisia ajatuksia ja ennemmin on alitajuisestikin taipuvainen etsimään niitä huonoja puolia ja rupeaa miettimään että äh, mä haluun vaihtaa ei toi kiinnosta mua. Se ei ole henkilökohtaista mutta tuntuu toki pahalta ja sitä alkaa miettimään että mitä nyt tein väärin kun toltakin sain pakit tms. Mutta pienistä jutuista se vaan on kiinni, eikä noin pitäis ruveta ajattelemaan. Kaiken avainsanana onkin rentous. Sun pitää vaan ottaa iisisti tollaset tilanteet eikä miettiä että apuaapaua mistä saan tyttöystävän. Kunhan vaan oot, ja jutustelet ihmisten kanssa huvin vuoksi, et ota paineita. Joku kyllä kiinnostuu. Ja jos itse on mielestään vähän tylsä tai rauhallinen tyyppi niin etsii sitten niitä mielestään samankaltaisia ihmisiä ympäriltä, ei jotain bilehiluja. Jos ei natsaa, niin tämä toinen rauhallisen oloinen henkilö luultavasti ei ole oikeasti sellainen ja ulkokuori vaan petti, miksi siis haluaisit säkään sellaiseen sen enempää välttämättä tutustua. Tsemppiä kyll' se siitä. Rentouduu!!!

    • Eteisporstuan flikka

      Jooo-o, aika piiitkä analyysi itsestäsi. Mitäpä jos asiaasi auttaisi enemmän se, että unohdat itsesi hetkeksi ja alat katsella, tutkia ja opetella ymmärtämään muita ihmisiä. Lopeta oman navan ympärillä pyöriminen ja kiinnostu jostain muusta. - Sinä olet vielä niin nuori, että ei missään asiassa mitään hätää, kaiken ehdit vielä koeka ja nähdä.

    • THHHH

      Hanki koira. Poistaa yksinäisyyttä ja auttaa saamaan naisia!

    • Naikkonennnn

      Lainaan isääni:

      Jos mies on yksin, ei ole vain löytänyt ketään.

      Jos nainen on yksin, se on sellainen niuhottava akka jolle ei kelpaa kukaan.

      Kumpaan ryhmään haluat kuulua?
      Minä kuulun jälkimmäiseen, koska näinhän se menee.

      • kramer_

        Jos mies on yksin, hän ei ole kelvannut kenellekään.

        Jos nainen on yksin, hän ei ole kelpuuttanut ketään.


      • elämä vie
        kramer_ kirjoitti:

        Jos mies on yksin, hän ei ole kelvannut kenellekään.

        Jos nainen on yksin, hän ei ole kelpuuttanut ketään.

        Jep. Nyt meni oikein.
        Lisäys vielä. Nainen voi olla yksin omasta vapaasta tahdostaa, mies vain kelpaamattomuuttaan.


      • KevätperhoN
        elämä vie kirjoitti:

        Jep. Nyt meni oikein.
        Lisäys vielä. Nainen voi olla yksin omasta vapaasta tahdostaa, mies vain kelpaamattomuuttaan.

        Olen aivan varma, että aloittajan kelpaisi hyvinkin monelle naiselle. Jo pelkästään sun tekstin perusteella susta sai fiksun vaikutelman. :)

        Ymmärrän kyllä täysin tuon aloitteiden tekemisen vaikeuden. Itse olen reilu parikymppinen opiskelijanainen ja myöskin aika toivoton tekemään aloitetta mielenkiintoisten miesten suhteen, sillä olen melko ujo. Ulkonäöstäni olen saanut kehuja ja miehet kyllä lähestyvät baarissa, mutta nämä kyseiset yksilöt ovat usein muuta, kuin itse haen. En tarkoita, että olisin nirso...mutta playerit tmvt eivät vain jaksa kiinnostaa...

        Olenkin tullut siihen tulokseen, että saa olla aikamoinen sattuma, jos baarista löytäisi "sen oikean" tai edes pitempiaikaisen seurustelukumppanin. Baarit ovat kuitenkin loistavia paikkoja reenailla lähestymistekniikoita vastakkaiseen sukupuolen edustajiin. ;D Siellä ei niin haittaa, jos möhlii, koska samaan henkilöön tuskin törmää enää. Sitä paitsi, ei se mokaaminenkaan maailmanloppu ole - kaikkille sattuu mokia. :)

        Kuten joku aikaisemmin kirjoitti, kannattaa hakeutua samanhenkisten ihmisten seuraan, silloin suuremmalla todennäköisyydellä juttua löytyy. Itsenäni ei myöskään toisen lievähkö hermostuneisuus tai ujous haittaa (enhän itsekään mikään maailman sosiaalisin seurapiirihai ole ;), sehän vain osoittaa, että tyyppi on ehkä oikeastikin kiinnostunut, ja näin ollen tämä on vain "inhimillistää" tätä ja mahdollisesti jopa madaltaa tutustumiskynnystä (etenkin jos toinen satuu vielä olemaan hillittömän söpö, "liian" hyvännäköinen). :)

        Tsemppiä peräkammarinpojjaalle! Kaikilla ei synkkaa keskenään, mutta aivan varmasti kaikilla synkkaa jonkun kanssa. :)


    • Ex-nörtti

      Jos sinulla on paljon kavereita ja heidän tyttöystäviään, joiden kanssa tunnet olosi rennoksi heidän kanssaan ja tulet hyvin toimeen, se tarkoittaa etteivät sosiaaliset taitosi ole ihan nollaluokkaa. Ihan oikeasti! Jos olet DI, olet varmasti melko hyvä loogisessa ja objektiivisessa ajattelussa. Ihan objektiivisesti ajatellen, miten nämä muut naiset eroavat kavereidesi tyttöystävistä? Eivät mitenkään, siis siinä mielessä että kaikki ovat naisia. Miten nämä muut muka olisivat jotenkin sen erikoisempia tapauksia? Onko jotain TODELLISTA estettä, mikä estää sinua kommunikoimasta kaikkien naisten kanssa samalla tavalla? Mikä on pahin mitä voi tapahtua?

      Koita hankkiutua tilaisuuksiin, jossa luontevasti voi tavata uusia ihmisiä, tai mene vaikka nettitreffeille. Jos ja kun pääset juttusille jonkun mielenkiintoisen naisen kanssa, älä ajattele lopputulosta (siis sitä mihin keskustelun olisi tarkoitus johtaa) lainkaan. Ole kuin et olisi naisesta kiinnostunut muuta kuin juttukaverina, ihan kuin niistä kavereiden tyttöystävistä. Tämä vaatii hieman psyykkausta, mutta tästä ajattelusta se lähtee.

      Jos jossain vaiheessa meinaat sitten tehdä "siirron" eli pyytää puhelinnumeroa, kahville, bisselle, teille jatkoille tms. tee se TÄYSIN HÄPEILEMÄTTÄ! Jos saat pakit, sillä ei ole oikeasti mitään väliä. Jotkut reippaammat naiset tekevät tämän itse, mutta useimmat vaan muikistelevat ja muuten vihjailevat, että toivoisivat sinun tekevän sen. Näiden vihjeiden lukeminen on sitten vähän vaikeampi juttu, jota en itsekään täysin osaa, mutta opin koko ajan lisää. Vaikka saisit pakit, älä ainakaan ala ruinaamaan mitään.

      Nämä eivät ole mitään pelimiesohjeita, vaan mielestäni ihan normaalia kanssakäymistä. Äläkä kysy neuvoja naisilta, koska naiset usein sanovat yhtä ja tekevät toista. Saattaa vaatia hieman yritystä ja erehdystä, mutta tekemällä oppii.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      2134
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1756
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      11
      1479
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      234
      1253
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      61
      1234
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      16
      1072
    7. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      59
      993
    8. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      60
      975
    9. Wau mikä kroppa Sofialla

      Kuva instassa kun on suihkurusketuksessa. Kyllä on muodot kohdallaan, on kuin jumalainen Venus patsas. Eikä ole mitään järkyttäviä lonkero tatuointeja
      Kotimaiset julkkisjuorut
      103
      675
    Aihe