lähden ulos ensimmäistä kertaa päiväkausiin
olen ollut kipeänä
enkä vain lorvinut niin kuin yleensä
hengitys vinkuen suunnistan läheiselle kalliolle
odottamaan päivän kuolemaa
taivaanranta on suttuinen öljymaalaus
sytytän savukkeen ja raavin sillä
kutiavaa kurkkuani
alhaalla kaupunki liikkuu vaikka en näe ihmisiä
ajattelen rooliani tässä näytelmässä
se on hullun osa ja olen
siihen tyytyväinen
koivun lehdille on pirskahtanut verta
poljen tumpin sammuksiin ja laskeudun alas ettei tuuli vie.
olen ollut kipeänä
enkä vain lorvinut niin kuin yleensä
hengitys vinkuen suunnistan läheiselle kalliolle
odottamaan päivän kuolemaa
taivaanranta on suttuinen öljymaalaus
sytytän savukkeen ja raavin sillä
kutiavaa kurkkuani
alhaalla kaupunki liikkuu vaikka en näe ihmisiä
ajattelen rooliani tässä näytelmässä
se on hullun osa ja olen
siihen tyytyväinen
koivun lehdille on pirskahtanut verta
poljen tumpin sammuksiin ja laskeudun alas ettei tuuli vie.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen sanonut ennekin ja sanon vielä että Hurmetassa on sitä jotakin - runoilijaa. Siksi täytyy olla myös annos hulluutta. Sovinistisiat älkööt vaivautuko runoilijoiksi. Hurmetta, mietipä omaa kokoelmaa julkaistavaksi.
paljon tonttu!
joulu se näköjään taas tulla jollottaa.