Voisiko joku opettaa?

Vokaalinvaihtelu (hauki, hauen, haukea,haukia?) olis ihan kiva osata, ja vaikka astevaihtelu, esim. kukka, kukan, kukkaa, kukkia. Ja sitten vaikka persoonapronominit. Ne kyllä riittää ihan hyvin, olen vasta aloittanut opiskelemaan saamenkieltä.. Mutta toki saa laitta vielä lisää, sillä tahdon oppia niin paljon kuin on mahdollista..:)

Nieida kirjoitti:

Vokaalinvaihtelu (hauki, hauen, haukea,haukia?) olis ihan kiva osata, ja vaikka astevaihtelu, esim. kukka, kukan, kukkaa, kukkia. Ja sitten vaikka persoonapronominit. Ne kyllä riittää ihan hyvin, olen vasta aloittanut opiskelemaan saamenkieltä.. Mutta toki saa laitta vielä lisää, sillä tahdon oppia niin paljon kuin on mahdollista..:)

Lue lisää

Varmaan olisi helpompaa mennä lainaamaan kirjastosta saamen kielen kielioppi. Tänne moisten asioiden kirjoittaminen veisi vallan mahdottomasti aikaa. Jos sinulla on mahdollisuus käyttää Pekka Sammallahden saame-suomi-saame sanakirjaa, niin sen lopussa löytyy pohjoissaamen astevaihtelutapaukset. Yhteensä kuusi sivua, joten ymmärtänet miksen niitä tänne viitsisi alkaa listaamaan.

Persoonapronominit:
NOMINATIIVI
Yksikkö: mun, don son
Kaksikko: moai, doai, soai
Monikko: mii, dii, sii

GENETIIVI-AKKUSATIIVI
Yksikkö: mu, du, su
Kaksikko: munno, dudno, sudno
Monikko: min, din, sin

LOKATIIVI
Yksikkö: mus, dus, sus
Kaksikko: munnos, dudnos, sudnos
Monikko: mis, dis, sis

ILLATIIVI
Yksikkö: munnje, dutnje, sutnje
Kaksikko: munnuide, dudnuide, sudnuide
Monikko: midjiide, didjiide, sidjiide

KOMITATIIVI
Yksikkö: muinna, duinna, suinna
Kaksikko: munnuin, dudnuin, sudnuin
Monikko: minguin, dinguin, singuin

ESSIIVI
Yksikkö: munin, dunin, sunin
Kaksikko: munnon, dudnon, sudnon
Monikko: minin, dinin, sinin

Missä olet alkanut opiskelemaan saamea? Käytätkö jotain tiettyä kirjaa? Monissa oppikirjoissahan on kerrottu kielioppiasiat. Onnea saamen kielen opiskeluun! Kysy, jos tulee ongelmia.

okta beare kirjoitti:

Varmaan olisi helpompaa mennä lainaamaan kirjastosta saamen kielen kielioppi. Tänne moisten asioiden kirjoittaminen veisi vallan mahdottomasti aikaa. Jos sinulla on mahdollisuus käyttää Pekka Sammallahden saame-suomi-saame sanakirjaa, niin sen lopussa löytyy pohjoissaamen astevaihtelutapaukset. Yhteensä kuusi sivua, joten ymmärtänet miksen niitä tänne viitsisi alkaa listaamaan.

Persoonapronominit:
NOMINATIIVI
Yksikkö: mun, don son
Kaksikko: moai, doai, soai
Monikko: mii, dii, sii

GENETIIVI-AKKUSATIIVI
Yksikkö: mu, du, su
Kaksikko: munno, dudno, sudno
Monikko: min, din, sin

LOKATIIVI
Yksikkö: mus, dus, sus
Kaksikko: munnos, dudnos, sudnos
Monikko: mis, dis, sis

ILLATIIVI
Yksikkö: munnje, dutnje, sutnje
Kaksikko: munnuide, dudnuide, sudnuide
Monikko: midjiide, didjiide, sidjiide

KOMITATIIVI
Yksikkö: muinna, duinna, suinna
Kaksikko: munnuin, dudnuin, sudnuin
Monikko: minguin, dinguin, singuin

ESSIIVI
Yksikkö: munin, dunin, sunin
Kaksikko: munnon, dudnon, sudnon
Monikko: minin, dinin, sinin

Missä olet alkanut opiskelemaan saamea? Käytätkö jotain tiettyä kirjaa? Monissa oppikirjoissahan on kerrottu kielioppiasiat. Onnea saamen kielen opiskeluun! Kysy, jos tulee ongelmia.

Lue lisää

Lainasin kirjastosta sanakirjan ja aloin vaan lukemaan, onhan se aika vaikeeta, ja se sanakirja on kyllä aika huono, ku siinä on vaan ne sanat. Olen kyllä todella kiinnostunut saamenkielen opiskelusta..:D Kiitos sinulle kun opetit, ja kysyn varmasti vielä :D

nieida kirjoitti:

Lainasin kirjastosta sanakirjan ja aloin vaan lukemaan, onhan se aika vaikeeta, ja se sanakirja on kyllä aika huono, ku siinä on vaan ne sanat. Olen kyllä todella kiinnostunut saamenkielen opiskelusta..:D Kiitos sinulle kun opetit, ja kysyn varmasti vielä :D

Lue lisää

On tietysti olemassa joitakin saamen oppikirjoja, esim. Davvin, jota voi kai lueskella itsekin.

Jos sinulle kelpaavat vaihtoehtoisetkin oppimismenetelmät, voit mennä (ainakin jossain isossa kaupungissa, kun et kai saamelaisalueella asu) kirjastoon ja etsiä hyllystä saamenkielistä kaunokirjallisuutta, tai vaikka lastenkirjallisuutta, jossa kieli on helppoa. Suurin osa löytämistäsi kirjoista löytyy varmasti myös suomenkielisenä, joten pane saamen- ja suomenkieliset kirjat rinnakkain ja sanakirjakin viereen, niin sana toisensa jälkeen voi ainakin jollakin tasolla alkaa selvitä. Saamen ja suomen rakenne on kuitenkin aika samanlainen, mutta saamen taivutusmuotojen ymmärtäminen pelkän sanakirjan avulla voi olla vaikeaa, niin kuin suomessakin.

Nieida kirjoitti:

Vokaalinvaihtelu (hauki, hauen, haukea,haukia?) olis ihan kiva osata, ja vaikka astevaihtelu, esim. kukka, kukan, kukkaa, kukkia. Ja sitten vaikka persoonapronominit. Ne kyllä riittää ihan hyvin, olen vasta aloittanut opiskelemaan saamenkieltä.. Mutta toki saa laitta vielä lisää, sillä tahdon oppia niin paljon kuin on mahdollista..:)

Lue lisää

saamelaisalueen kurssikeskuksen koulutustarjontaan. jos ei ole mahdollista mennä vuosikursseille niin saamea voi opiskella verkossakin.
http://www.sogsakk.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=173&Itemid=222

okta beare kirjoitti:

Varmaan olisi helpompaa mennä lainaamaan kirjastosta saamen kielen kielioppi. Tänne moisten asioiden kirjoittaminen veisi vallan mahdottomasti aikaa. Jos sinulla on mahdollisuus käyttää Pekka Sammallahden saame-suomi-saame sanakirjaa, niin sen lopussa löytyy pohjoissaamen astevaihtelutapaukset. Yhteensä kuusi sivua, joten ymmärtänet miksen niitä tänne viitsisi alkaa listaamaan.

Persoonapronominit:
NOMINATIIVI
Yksikkö: mun, don son
Kaksikko: moai, doai, soai
Monikko: mii, dii, sii

GENETIIVI-AKKUSATIIVI
Yksikkö: mu, du, su
Kaksikko: munno, dudno, sudno
Monikko: min, din, sin

LOKATIIVI
Yksikkö: mus, dus, sus
Kaksikko: munnos, dudnos, sudnos
Monikko: mis, dis, sis

ILLATIIVI
Yksikkö: munnje, dutnje, sutnje
Kaksikko: munnuide, dudnuide, sudnuide
Monikko: midjiide, didjiide, sidjiide

KOMITATIIVI
Yksikkö: muinna, duinna, suinna
Kaksikko: munnuin, dudnuin, sudnuin
Monikko: minguin, dinguin, singuin

ESSIIVI
Yksikkö: munin, dunin, sunin
Kaksikko: munnon, dudnon, sudnon
Monikko: minin, dinin, sinin

Missä olet alkanut opiskelemaan saamea? Käytätkö jotain tiettyä kirjaa? Monissa oppikirjoissahan on kerrottu kielioppiasiat. Onnea saamen kielen opiskeluun! Kysy, jos tulee ongelmia.

Lue lisää

mitä nämä mus,dus,sus jne. oikeastaan tarkoittavat olen 12v kiinostunut saamen kielestä ja haluan oppia puhumaan saamea.
olisin kiitollinen jos suomentaisit nämä:
NOMINATIIVI
Yksikkö: mun, don son /suomeksi/=
Kaksikko: moai, doai, soai /suomeksi/=
Monikko: mii, dii, sii/suomeksi/=

GENETIIVI-AKKUSATIIVI
Yksikkö: mu, du, su =
Kaksikko: munno, dudno, sudno=
Monikko: min, din, sin=

LOKATIIVI
Yksikkö: mus, dus, sus=
Kaksikko: munnos, dudnos, sudnos=
Monikko: mis, dis, sis=

ILLATIIVI
Yksikkö: munnje, dutnje, sutnje=
Kaksikko: munnuide, dudnuide, sudnuide=
Monikko: midjiide, didjiide, sidjiide=

KOMITATIIVI
Yksikkö: muinna, duinna, suinna=
Kaksikko: munnuin, dudnuin, sudnuin=
Monikko: minguin, dinguin, singuin=

ESSIIVI
Yksikkö: munin, dunin, sunin=
Kaksikko: munnon, dudnon, sudnon=
Monikko: minin, dinin, sinin=

ja mikä on saameksi olla verbi?
Kiitos!

mun, don son
= minä, sinä, hän
moai, doai, soai
= me kaksi, te kaksi, he kaksi
mii, dii, sii
= me, te, he

Etköhän sie ossaa ite selevittää nuo loput, menevät samaa kaavaa kuin nämä 😊

Nieida tarkoittaa tyttöä.

Pohjoissaamen astevaihtelusta mainitsen sen verran, että se on varsin looginen. Sammallahden sanakirjan kuuden sivun listaa ei tarvitse opetella ulkoa, kun ymmärtää logiikan. Se toimii hieman eri päin kuin suomessa, eli:

Konsonanttiyhtymä, jossa kaksi eri konsonanttia, esim. zx
zx:zzx < aste vahvistuu
zx:zxx < aste heikkenee

Tämä vaihtelu koskee kaikkia muita konsonanttiyhtymiä paitsi niitä, joiden alussa on h, esim.
ht:htt < aste vahvistuu

Sitä vastoin taas konsonanttikeskuksessa oleva i lasketaan konsonantiksi, esim.
nieida:nieidda < aste heikkenee (nominatiivi:genetiivi/akkusatiivi)

Sammallahden sanakirjasta kannattaa katsoa yksinäisklusiilien heikot asteet, nasaalin ja klusiilin yhtymät, ja myös sellaisten konsonanttiyhtymien heikot asteet, joissa on h, esim.
t:đ (vahva aste:heikko aste)
ht:d (vahva aste:heikko aste)
bm:pm:mm

Tämä ei tällä selityksellä varmasti ihan vielä selvinnyt, mutta toivottavasti tämä helpottaa Sammallahden listan lukemista.

"Don leat čáppa dego meara bárut, go beaivváš báita dáidda."

Sinä olet kaunis kuin meren aallot, kun aurinko niihin paistaa.
(ihan suora käännös)

Minun sähköpostini on [email protected]