Hei!
Voisiko joku saamenkieltä osaava opettaa minulle hieman sitä kielioppia? Olisin todella kiitollinen..:)
Voisiko joku opettaa?
Nieida
16
7620
Vastaukset
- okta beare
Mimmosta opetusta kaipaat? Ja kuinka laajasti tahtoisit kielioppia oppia?
- Nieida
Vokaalinvaihtelu (hauki, hauen, haukea,haukia?) olis ihan kiva osata, ja vaikka astevaihtelu, esim. kukka, kukan, kukkaa, kukkia. Ja sitten vaikka persoonapronominit. Ne kyllä riittää ihan hyvin, olen vasta aloittanut opiskelemaan saamenkieltä.. Mutta toki saa laitta vielä lisää, sillä tahdon oppia niin paljon kuin on mahdollista..:)
- okta beare
Nieida kirjoitti:
Vokaalinvaihtelu (hauki, hauen, haukea,haukia?) olis ihan kiva osata, ja vaikka astevaihtelu, esim. kukka, kukan, kukkaa, kukkia. Ja sitten vaikka persoonapronominit. Ne kyllä riittää ihan hyvin, olen vasta aloittanut opiskelemaan saamenkieltä.. Mutta toki saa laitta vielä lisää, sillä tahdon oppia niin paljon kuin on mahdollista..:)
Varmaan olisi helpompaa mennä lainaamaan kirjastosta saamen kielen kielioppi. Tänne moisten asioiden kirjoittaminen veisi vallan mahdottomasti aikaa. Jos sinulla on mahdollisuus käyttää Pekka Sammallahden saame-suomi-saame sanakirjaa, niin sen lopussa löytyy pohjoissaamen astevaihtelutapaukset. Yhteensä kuusi sivua, joten ymmärtänet miksen niitä tänne viitsisi alkaa listaamaan.
Persoonapronominit:
NOMINATIIVI
Yksikkö: mun, don son
Kaksikko: moai, doai, soai
Monikko: mii, dii, sii
GENETIIVI-AKKUSATIIVI
Yksikkö: mu, du, su
Kaksikko: munno, dudno, sudno
Monikko: min, din, sin
LOKATIIVI
Yksikkö: mus, dus, sus
Kaksikko: munnos, dudnos, sudnos
Monikko: mis, dis, sis
ILLATIIVI
Yksikkö: munnje, dutnje, sutnje
Kaksikko: munnuide, dudnuide, sudnuide
Monikko: midjiide, didjiide, sidjiide
KOMITATIIVI
Yksikkö: muinna, duinna, suinna
Kaksikko: munnuin, dudnuin, sudnuin
Monikko: minguin, dinguin, singuin
ESSIIVI
Yksikkö: munin, dunin, sunin
Kaksikko: munnon, dudnon, sudnon
Monikko: minin, dinin, sinin
Missä olet alkanut opiskelemaan saamea? Käytätkö jotain tiettyä kirjaa? Monissa oppikirjoissahan on kerrottu kielioppiasiat. Onnea saamen kielen opiskeluun! Kysy, jos tulee ongelmia. - nieida
okta beare kirjoitti:
Varmaan olisi helpompaa mennä lainaamaan kirjastosta saamen kielen kielioppi. Tänne moisten asioiden kirjoittaminen veisi vallan mahdottomasti aikaa. Jos sinulla on mahdollisuus käyttää Pekka Sammallahden saame-suomi-saame sanakirjaa, niin sen lopussa löytyy pohjoissaamen astevaihtelutapaukset. Yhteensä kuusi sivua, joten ymmärtänet miksen niitä tänne viitsisi alkaa listaamaan.
Persoonapronominit:
NOMINATIIVI
Yksikkö: mun, don son
Kaksikko: moai, doai, soai
Monikko: mii, dii, sii
GENETIIVI-AKKUSATIIVI
Yksikkö: mu, du, su
Kaksikko: munno, dudno, sudno
Monikko: min, din, sin
LOKATIIVI
Yksikkö: mus, dus, sus
Kaksikko: munnos, dudnos, sudnos
Monikko: mis, dis, sis
ILLATIIVI
Yksikkö: munnje, dutnje, sutnje
Kaksikko: munnuide, dudnuide, sudnuide
Monikko: midjiide, didjiide, sidjiide
KOMITATIIVI
Yksikkö: muinna, duinna, suinna
Kaksikko: munnuin, dudnuin, sudnuin
Monikko: minguin, dinguin, singuin
ESSIIVI
Yksikkö: munin, dunin, sunin
Kaksikko: munnon, dudnon, sudnon
Monikko: minin, dinin, sinin
Missä olet alkanut opiskelemaan saamea? Käytätkö jotain tiettyä kirjaa? Monissa oppikirjoissahan on kerrottu kielioppiasiat. Onnea saamen kielen opiskeluun! Kysy, jos tulee ongelmia.Lainasin kirjastosta sanakirjan ja aloin vaan lukemaan, onhan se aika vaikeeta, ja se sanakirja on kyllä aika huono, ku siinä on vaan ne sanat. Olen kyllä todella kiinnostunut saamenkielen opiskelusta..:D Kiitos sinulle kun opetit, ja kysyn varmasti vielä :D
- nubbi beare
nieida kirjoitti:
Lainasin kirjastosta sanakirjan ja aloin vaan lukemaan, onhan se aika vaikeeta, ja se sanakirja on kyllä aika huono, ku siinä on vaan ne sanat. Olen kyllä todella kiinnostunut saamenkielen opiskelusta..:D Kiitos sinulle kun opetit, ja kysyn varmasti vielä :D
On tietysti olemassa joitakin saamen oppikirjoja, esim. Davvin, jota voi kai lueskella itsekin.
Jos sinulle kelpaavat vaihtoehtoisetkin oppimismenetelmät, voit mennä (ainakin jossain isossa kaupungissa, kun et kai saamelaisalueella asu) kirjastoon ja etsiä hyllystä saamenkielistä kaunokirjallisuutta, tai vaikka lastenkirjallisuutta, jossa kieli on helppoa. Suurin osa löytämistäsi kirjoista löytyy varmasti myös suomenkielisenä, joten pane saamen- ja suomenkieliset kirjat rinnakkain ja sanakirjakin viereen, niin sana toisensa jälkeen voi ainakin jollakin tasolla alkaa selvitä. Saamen ja suomen rakenne on kuitenkin aika samanlainen, mutta saamen taivutusmuotojen ymmärtäminen pelkän sanakirjan avulla voi olla vaikeaa, niin kuin suomessakin. - tutustua
Nieida kirjoitti:
Vokaalinvaihtelu (hauki, hauen, haukea,haukia?) olis ihan kiva osata, ja vaikka astevaihtelu, esim. kukka, kukan, kukkaa, kukkia. Ja sitten vaikka persoonapronominit. Ne kyllä riittää ihan hyvin, olen vasta aloittanut opiskelemaan saamenkieltä.. Mutta toki saa laitta vielä lisää, sillä tahdon oppia niin paljon kuin on mahdollista..:)
saamelaisalueen kurssikeskuksen koulutustarjontaan. jos ei ole mahdollista mennä vuosikursseille niin saamea voi opiskella verkossakin.
http://www.sogsakk.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=173&Itemid=222 - ámás
okta beare kirjoitti:
Varmaan olisi helpompaa mennä lainaamaan kirjastosta saamen kielen kielioppi. Tänne moisten asioiden kirjoittaminen veisi vallan mahdottomasti aikaa. Jos sinulla on mahdollisuus käyttää Pekka Sammallahden saame-suomi-saame sanakirjaa, niin sen lopussa löytyy pohjoissaamen astevaihtelutapaukset. Yhteensä kuusi sivua, joten ymmärtänet miksen niitä tänne viitsisi alkaa listaamaan.
Persoonapronominit:
NOMINATIIVI
Yksikkö: mun, don son
Kaksikko: moai, doai, soai
Monikko: mii, dii, sii
GENETIIVI-AKKUSATIIVI
Yksikkö: mu, du, su
Kaksikko: munno, dudno, sudno
Monikko: min, din, sin
LOKATIIVI
Yksikkö: mus, dus, sus
Kaksikko: munnos, dudnos, sudnos
Monikko: mis, dis, sis
ILLATIIVI
Yksikkö: munnje, dutnje, sutnje
Kaksikko: munnuide, dudnuide, sudnuide
Monikko: midjiide, didjiide, sidjiide
KOMITATIIVI
Yksikkö: muinna, duinna, suinna
Kaksikko: munnuin, dudnuin, sudnuin
Monikko: minguin, dinguin, singuin
ESSIIVI
Yksikkö: munin, dunin, sunin
Kaksikko: munnon, dudnon, sudnon
Monikko: minin, dinin, sinin
Missä olet alkanut opiskelemaan saamea? Käytätkö jotain tiettyä kirjaa? Monissa oppikirjoissahan on kerrottu kielioppiasiat. Onnea saamen kielen opiskeluun! Kysy, jos tulee ongelmia.mitä nämä mus,dus,sus jne. oikeastaan tarkoittavat olen 12v kiinostunut saamen kielestä ja haluan oppia puhumaan saamea.
olisin kiitollinen jos suomentaisit nämä:
NOMINATIIVI
Yksikkö: mun, don son /suomeksi/=
Kaksikko: moai, doai, soai /suomeksi/=
Monikko: mii, dii, sii/suomeksi/=
GENETIIVI-AKKUSATIIVI
Yksikkö: mu, du, su =
Kaksikko: munno, dudno, sudno=
Monikko: min, din, sin=
LOKATIIVI
Yksikkö: mus, dus, sus=
Kaksikko: munnos, dudnos, sudnos=
Monikko: mis, dis, sis=
ILLATIIVI
Yksikkö: munnje, dutnje, sutnje=
Kaksikko: munnuide, dudnuide, sudnuide=
Monikko: midjiide, didjiide, sidjiide=
KOMITATIIVI
Yksikkö: muinna, duinna, suinna=
Kaksikko: munnuin, dudnuin, sudnuin=
Monikko: minguin, dinguin, singuin=
ESSIIVI
Yksikkö: munin, dunin, sunin=
Kaksikko: munnon, dudnon, sudnon=
Monikko: minin, dinin, sinin=
ja mikä on saameksi olla verbi?
Kiitos! - Asdasdasdasdasdasdasda
mun, don son
= minä, sinä, hän
moai, doai, soai
= me kaksi, te kaksi, he kaksi
mii, dii, sii
= me, te, he
Etköhän sie ossaa ite selevittää nuo loput, menevät samaa kaavaa kuin nämä 😊
- mun beare
Jos osaat ruotsia, niin netissä löytyy saamen kielen alkeiskurssi osoitteessa: http://www.gulahalan.sapmi.net/
Opiskeluintoa! - Jurdi
Buorit siiddut davvisámegiela grámmatihkas:
http://www.risten.no/bakgrunn/gram/sme/index_se.html - eevee
mä en osaa yhtään saamee :D mut mitä toi nieida tarkottaa ku eik se ole saamea??
- saamea
Nieida tarkoittaa tyttöä.
Pohjoissaamen astevaihtelusta mainitsen sen verran, että se on varsin looginen. Sammallahden sanakirjan kuuden sivun listaa ei tarvitse opetella ulkoa, kun ymmärtää logiikan. Se toimii hieman eri päin kuin suomessa, eli:
Konsonanttiyhtymä, jossa kaksi eri konsonanttia, esim. zx
zx:zzx < aste vahvistuu
zx:zxx < aste heikkenee
Tämä vaihtelu koskee kaikkia muita konsonanttiyhtymiä paitsi niitä, joiden alussa on h, esim.
ht:htt < aste vahvistuu
Sitä vastoin taas konsonanttikeskuksessa oleva i lasketaan konsonantiksi, esim.
nieida:nieidda < aste heikkenee (nominatiivi:genetiivi/akkusatiivi)
Sammallahden sanakirjasta kannattaa katsoa yksinäisklusiilien heikot asteet, nasaalin ja klusiilin yhtymät, ja myös sellaisten konsonanttiyhtymien heikot asteet, joissa on h, esim.
t:đ (vahva aste:heikko aste)
ht:d (vahva aste:heikko aste)
bm:pm:mm
Tämä ei tällä selityksellä varmasti ihan vielä selvinnyt, mutta toivottavasti tämä helpottaa Sammallahden listan lukemista.
- Tuisku
Haluaisin kovasti tietää mitä tämä lause tarkoittaa;
"Don leat cappa dego meara barut go beaivvas baita daidda."
Nettisanakirjasta ei ollut apua, sillä epäilen että tässä voi olla puhekieltä seassa, tai jokunen kirjoitusvirhe. Heittomerkkejä ja hattuja puuttuu, mutta olisin mielettömän kiitollinen jos joku osaisi auttaa!- tästä näin
"Don leat čáppa dego meara bárut, go beaivváš báita dáidda."
Sinä olet kaunis kuin meren aallot, kun aurinko niihin paistaa.
(ihan suora käännös)
- Enkidu Krakovasta
Terve.
Missä netissä, voi oppia saamea?
Ovatko netissä nettisivut, joista voi oppia tätä kieltä?
Minä asun Puolassa ja puhun vain vähän suomea.
Anteeksi, jos minun kielini ei ole sujuvasti:)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 856304
Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta
Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t303783törniöläiset kaaharit haaparannassa
isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/283150Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!
https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu3691706- 331398
- 271330
Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi46949Anteeksi kulta
En oo jaksanut pahemmin kirjoitella, kun oo ollut tosi väsynyt. Mut ikävä on mieletön ja haluisin kuiskata korvaasi, hyv11946Perttu Sirviö laukoo täydestä tuutista - Farmi Suomi -kisaajista kovaa tekstiä "Pari mätää munaa..."
Ohhoh, Farmilla tunteet alkaa käydä kuumana, kun julkkiksia tippuu jaksosta toiseen! Varo sisältöpaljastuksia: https:11880- 42859