vähän

on vaikeaa

järjestön johtajia.
"Kirkkoruhtinaat" eli piispat olivat keskiajalla selkeästi myös sotilasjohtajia, eli nykytermein kenraaleja.
Koko kalparitarijärjestö oli sotilaallinen organisaatio joka oli perustettu ristiretkiä tekemään ja jota johtivat nämä kirkkoruhtinaat eli piispat.
Ei nämä ritarit sitä käännytystyötä raamatuilla tehneet ... >Piispa Tuomas tuskin olisi noussut tuohon asemaan mikä sillä oli, jos sillä ei olisi ollut takanaan voimakas armeija.>Ritariksi pääseminen ei edellyttänyt aateluutta, vaan se oli prosessina aatelioiminen.
Eli kun mies lyötiin ritariksi, niin siitä yleensä myös tuli aatelinen.>Hämeen kapinasta on niin vähän faktatietoja, ettei voida sanoa mitä vastaan se suoraan oli.
Ruotsin kuningasta vastaan se ei voinut olla, koska Ruotsi perustettiin valtiona Birger Jaarlin toimesta vasta 1240, Suomi liitettiin siihen saman miehen toimesta 1249.
Eli vasta piispa Tuomaan jälkeen, Tuomashan oli Gotlantilaisten hiippakunnan alainen, joka ei kuulunut silloin vielä Ruotsiin.>Mitä tulee asutushistoriaan, niin Ruotsalaiset ei ole asuttaneet Suomea yleisesti, sillä Suomi on ollut jo asutettuna tuohon aikaan ja mistään siirtolaisuudesta ei ole näyttöjä.

30

1145

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • aatelisista

      Muuten Suomessa ja Ruotsissa aatelis-sääty sulkeutui vasta 1600 luvulla, euroopassakin yleisesti joskus 1400 - 1500 luvulla ja Saksassakin Saksalainen ritarikunta sulkeutui 1290 niin ettei kuka tahansa sinne voinut nousta.

      Sitä ennen kuka tahansa asemies tai aseenkantaja joka oli pätevä ja motivoitunut saattoi nousta ritarisäätyyn tai "rälssiin" niinkuin Suomessa sanottiin.

      • onko

        niitä Suomalaisia kalparitareita äläkä vaan jankkaa...


      • Igor
        onko kirjoitti:

        niitä Suomalaisia kalparitareita äläkä vaan jankkaa...

        Tuskinpa oli suomalaisia kalparitareita. Suomessa kuitenkin elettiin 1200-luvun alussa vielä heimoyhdyskunnissa (hämäläiset, varsinais-suomalaiset jne.).
        Itse kalparitarit olivat kuitenkin lähinnä saksalaisten ylimysten poikia.

        Eipä taida olla mitään näyttöä siitä että täällä olisi ollut edes kalparitareita läsnä.
        Eikä vastaväittäjäkään sitä näköjään pysty todistamaan.


      • itse sitten
        Igor kirjoitti:

        Tuskinpa oli suomalaisia kalparitareita. Suomessa kuitenkin elettiin 1200-luvun alussa vielä heimoyhdyskunnissa (hämäläiset, varsinais-suomalaiset jne.).
        Itse kalparitarit olivat kuitenkin lähinnä saksalaisten ylimysten poikia.

        Eipä taida olla mitään näyttöä siitä että täällä olisi ollut edes kalparitareita läsnä.
        Eikä vastaväittäjäkään sitä näköjään pysty todistamaan.

        todista itse, ettei ollut.
        Piispa Tuomas oli järjestön miehiä, osallistui päästösten tekoon Tallinassa.

        Tallinnan Rälssillä oli melkein 50 kartanoa omistuksessaan uudellamaalla ...
        Onkohan kysymys sittenkin samasta porukasta.


      • Igor
        itse sitten kirjoitti:

        todista itse, ettei ollut.
        Piispa Tuomas oli järjestön miehiä, osallistui päästösten tekoon Tallinassa.

        Tallinnan Rälssillä oli melkein 50 kartanoa omistuksessaan uudellamaalla ...
        Onkohan kysymys sittenkin samasta porukasta.

        ensin tämä väitös jollain lähteellä ?

        "Piispa Tuomas oli järjestön miehiä, osallistui päästösten tekoon Tallinassa.
        Tallinnan Rälssillä oli melkein 50 kartanoa omistuksessaan uudellamaalla ...
        Onkohan kysymys sittenkin samasta porukasta."

        Oliko piispa Tuomas mielestäsi kalparitariston jäsen ? Eipä taida olla mahdollista ellei hän ollut Riiasta ??
        Siellähän nimittäin oli kalparitariston pääpaikka.


      • Igor
        itse sitten kirjoitti:

        todista itse, ettei ollut.
        Piispa Tuomas oli järjestön miehiä, osallistui päästösten tekoon Tallinassa.

        Tallinnan Rälssillä oli melkein 50 kartanoa omistuksessaan uudellamaalla ...
        Onkohan kysymys sittenkin samasta porukasta.

        Kalparitarit hallitsivat tallinnaa 1227-1236. Muuten se oli tanskalaisten hallinassa.
        Linkki : http://www.tallinna.net/historia.htm


      • joka voi valoittaa
        Igor kirjoitti:

        ensin tämä väitös jollain lähteellä ?

        "Piispa Tuomas oli järjestön miehiä, osallistui päästösten tekoon Tallinassa.
        Tallinnan Rälssillä oli melkein 50 kartanoa omistuksessaan uudellamaalla ...
        Onkohan kysymys sittenkin samasta porukasta."

        Oliko piispa Tuomas mielestäsi kalparitariston jäsen ? Eipä taida olla mahdollista ellei hän ollut Riiasta ??
        Siellähän nimittäin oli kalparitariston pääpaikka.

        Kirja Suomen Historia, osa 2, sivu 40.
        Suomen piispan asema muuttui niin 1232, että siitä tuli osa legatuuraa joka määrättiin Balduinille.

        Kirjeessä määrätään kalpaveljet auttamaan Suomea, myöhemmin samassa kappaleessa sanotaan että valloituksista aina osa meni kalpaveljes ritarikunnalle.
        Eli ritarit saivat palkaksi käännytystyöstään läänityksiä Suomesta.

        Tähän hätään en nyt muuta löydä ...


      • käytti
        Igor kirjoitti:

        Kalparitarit hallitsivat tallinnaa 1227-1236. Muuten se oli tanskalaisten hallinassa.
        Linkki : http://www.tallinna.net/historia.htm

        Tanskalaiset käytti koko ajan ritarikuntaa taisteluissa ...


      • Igor
        joka voi valoittaa kirjoitti:

        Kirja Suomen Historia, osa 2, sivu 40.
        Suomen piispan asema muuttui niin 1232, että siitä tuli osa legatuuraa joka määrättiin Balduinille.

        Kirjeessä määrätään kalpaveljet auttamaan Suomea, myöhemmin samassa kappaleessa sanotaan että valloituksista aina osa meni kalpaveljes ritarikunnalle.
        Eli ritarit saivat palkaksi käännytystyöstään läänityksiä Suomesta.

        Tähän hätään en nyt muuta löydä ...

        Baldvin ehti olla vain vuoden legaattina. Hänen jälkeensä tuli Vilhelm Modenalainen. Kalparitarit määrättiin "suojelemaan" suomea, ei tekemään ristiretkeä tänne. Kalparitarien taru itsenäisenä järjestönä loppuu käytännössä vuoteen 1236.

        1232 Paavi määrää Liivinmaan Kalpaveljet suojelemaan Suomea. Baldvin Alnalaisesta tulee paavin legaatti Suomessa sekä Virossa, Liivinmaalla, Kuurinmaalla ja Semgallenissa ja siten täkäläinen korkeimman vallan käyttäjä.

        1233 Saksalaiset Liivinmaan Kalpaveljet hyökkäävät salakavalasti Virossa sikäläisen paavillisen suojavaltion kimppuun ja valloittavat sen julmasti. Baldwin Alnalaisen valta raukeaa Baltiassa tyhjiin.

        1234 Vilhelm Modenalaisesta paavin legaatti Suomeen, Viroon, Liivinmaalle, Kuurinmaalle, Semgalleniin, Preussiin ja Gotlantiin. Suomen piispa Tuomas lahjoittaa Maskun pitäjästä aiemmin pakanalliselle kultille omistetun maa-alan kappalaiselleen Vilhelmille.

        1236 Baltiassa puhkeaa kapina Kalpaveljien kärsittyä murskatappion liettualaisia vastaan.

        Linkki :http://www.suomalaisuudenliitto.fi/Suomen-historia.htm


      • Igor
        käytti kirjoitti:

        Tanskalaiset käytti koko ajan ritarikuntaa taisteluissa ...

        Tässä wikipediasta tietoa ja kartta tanskalaisten ja kalparitariston alueista 1219.
        http://en.wikipedia.org/wiki/Danish_Estonia

        Ja tässä linkki kalparitariston historiaan wikipediassa, ei mitään mainintaa suomesta ??
        http://en.wikipedia.org/wiki/Sword_Brethren

        Jos paavi pyysi kalparitaristoa 1232 suojelemaan suomea, ja ritaristo käytännössä tuhoutui 1236, niin tuskimpa he paljoa suomessa ehtivät touhuamaan...


      • oli yksi
        Igor kirjoitti:

        Baldvin ehti olla vain vuoden legaattina. Hänen jälkeensä tuli Vilhelm Modenalainen. Kalparitarit määrättiin "suojelemaan" suomea, ei tekemään ristiretkeä tänne. Kalparitarien taru itsenäisenä järjestönä loppuu käytännössä vuoteen 1236.

        1232 Paavi määrää Liivinmaan Kalpaveljet suojelemaan Suomea. Baldvin Alnalaisesta tulee paavin legaatti Suomessa sekä Virossa, Liivinmaalla, Kuurinmaalla ja Semgallenissa ja siten täkäläinen korkeimman vallan käyttäjä.

        1233 Saksalaiset Liivinmaan Kalpaveljet hyökkäävät salakavalasti Virossa sikäläisen paavillisen suojavaltion kimppuun ja valloittavat sen julmasti. Baldwin Alnalaisen valta raukeaa Baltiassa tyhjiin.

        1234 Vilhelm Modenalaisesta paavin legaatti Suomeen, Viroon, Liivinmaalle, Kuurinmaalle, Semgalleniin, Preussiin ja Gotlantiin. Suomen piispa Tuomas lahjoittaa Maskun pitäjästä aiemmin pakanalliselle kultille omistetun maa-alan kappalaiselleen Vilhelmille.

        1236 Baltiassa puhkeaa kapina Kalpaveljien kärsittyä murskatappion liettualaisia vastaan.

        Linkki :http://www.suomalaisuudenliitto.fi/Suomen-historia.htm

        Tämä oli ensimmäisiä heiveröisiä yrityksiä luoda Suomesta itsenäinen ja oma toimija itämeren alueelle.
        Piispa Tuomaalta vain loppuivat resurssit kesken ...


      • Igor
        oli yksi kirjoitti:

        Tämä oli ensimmäisiä heiveröisiä yrityksiä luoda Suomesta itsenäinen ja oma toimija itämeren alueelle.
        Piispa Tuomaalta vain loppuivat resurssit kesken ...

        Mauno Jokipiin toimittamassa kirjassa "Itämerensuomalaiset" (Atena kuntannus 1995)akateemikko Eino Jutikkala kertoo suomen 1200-luvun historiasta seuraavaa (sivut 36-37) :

        >> Kristillisiä käsityksiä levisi suomeen sekä lännestä että idästä jo 1000-luvulla, mutta myöhemmin kristinuskoa alettiin levittää miekkälähetyksellä. Suomi oli vain maantieteellinen alue ilman valtiorakennelmaa, kun 1100-luvulla alkoi ruotsin ja novgorodin taistelu sen hallinnasta.
        Eräässä paavin luettelossa n.1120 mainitaan Findia yhtenä ruotsin maakunnista, minkä on katsottu merkitsevän sitä että suomea pidettiin ruotsalaisena lähetysalueena.
        Paavin kirje vuodelta 1171 tai 1172 kuvaa poliittisia ja kirkollisia voimasuhteita kertoen, että suomalaiset tunnustautuvat kristityiksi silloin kun vihollinen heitä uhkasi, mutta vainosivat pappeja heti kun uhka oli poistunut. Vihollisella tarkoitettiin itäisiä heimolaisia ja venäläisiä.

        Tarmokas piispa Tuomas (1220-1245) ulotti käännytystyön hämäläisten keskuuteen, mutta maakunnan asukkaat nousivat kapinaan pappeja vastaan.
        Heti ruotsalaisten kukistettua kapinan, tehtiin hämeeseen sotaretki 1238 tai 1239 jonka jatkoa oli Aleksander Nevskin torjuma ruotsalaisten hyökkäys nevajoelle 1240.> Kun saksalaiset lyypekin kauppiaat perustivat Riian kaupungin 1201, siitä tuli piispa Albertin tukikohta. Hän perusti uuden Kalpaveljesten ritarikunnan, voidakseen miekankin avulla käännyttää paikallisia heimoja kristinuskoon.
        Virolaisten alistaminen ei ollut helppo tehtävä, koska jo käännytetyt nousivat usein uudestaan vastarintaan.
        Sota virolaisten ja kalparitarien välillä kesti vuosikymmeniä. Vuonna 1217 virolaiset kärsivät raskaan tappion keski-virossa, mutta sota jatkui silti.
        Samaan aikaan myös ruotsalaiset, tanskalaiset ja venäläiset yrittivät alistaa virolaisia. Vuonna 1220 oli lihula ja luoteinen viro hetken ruotsalaisten hallussa mutta saarenmaalaiset valloittivat alueen takaisin virolaisille.

        Tanskan kuningas Valdemar II ja hänen suuri laivasto valloittivat pohjois-viron rannikon ja lidsanian (tallinnan) tanskalaisille 1219. Tanskalaiset kastoivat pohjois-viron ja jukistivat alueen tanskan alaiseksi.
        Vielä vapaat saarenmaalaiset ja kalparitarit tekivät etelästä ryöstöretkiä tanskalaisten alueelle. Vuonna 1222 tanskalaiset hyökkäsivät saarenmaalle mutta eivät onnistuneet kukistamaan sitä.
        Vuonna 1224 kalparitarit apunaan alistetut liiviläiset ja latvialaiset, valoittivat tartton linnoituksen. Vuonna 1227 alistettiin muhun- ja saarenmaa. Yli 20-vuotta kestäneiden taistelujen jälkeen oli virolaisten alue vieraiden käsissä, mutta taistelut eivät vieläkään päättyneet.
        Tuona aikana jatkui kiista ja taistelu valta-alueista kalparitareiden, piispan ja tanskalaisten välillä. Lopulta vakiintui jako - pohjois-viro jäi tanskalaisille, keski-viro kalparitarikunnalle, tartto tarton piispalle ja länsi-viro ja saarenmaa omalle piispalleen.

        Virolaiset alistettiin ritarikunnan ja piispojen toimesta maaorjiksi. Feodaaliherrojen moisiot (kartanot) kattoivat pian koko viron alueen. Virolaiset yrittivät lähteä pakoon kaupunkeihin tai kokonaan meren yli suomeen tai ruotsiin.


      • on myös
        Igor kirjoitti:

        Mauno Jokipiin toimittamassa kirjassa "Itämerensuomalaiset" (Atena kuntannus 1995)akateemikko Eino Jutikkala kertoo suomen 1200-luvun historiasta seuraavaa (sivut 36-37) :

        >> Kristillisiä käsityksiä levisi suomeen sekä lännestä että idästä jo 1000-luvulla, mutta myöhemmin kristinuskoa alettiin levittää miekkälähetyksellä. Suomi oli vain maantieteellinen alue ilman valtiorakennelmaa, kun 1100-luvulla alkoi ruotsin ja novgorodin taistelu sen hallinnasta.
        Eräässä paavin luettelossa n.1120 mainitaan Findia yhtenä ruotsin maakunnista, minkä on katsottu merkitsevän sitä että suomea pidettiin ruotsalaisena lähetysalueena.
        Paavin kirje vuodelta 1171 tai 1172 kuvaa poliittisia ja kirkollisia voimasuhteita kertoen, että suomalaiset tunnustautuvat kristityiksi silloin kun vihollinen heitä uhkasi, mutta vainosivat pappeja heti kun uhka oli poistunut. Vihollisella tarkoitettiin itäisiä heimolaisia ja venäläisiä.

        Tarmokas piispa Tuomas (1220-1245) ulotti käännytystyön hämäläisten keskuuteen, mutta maakunnan asukkaat nousivat kapinaan pappeja vastaan.
        Heti ruotsalaisten kukistettua kapinan, tehtiin hämeeseen sotaretki 1238 tai 1239 jonka jatkoa oli Aleksander Nevskin torjuma ruotsalaisten hyökkäys nevajoelle 1240.> Kun saksalaiset lyypekin kauppiaat perustivat Riian kaupungin 1201, siitä tuli piispa Albertin tukikohta. Hän perusti uuden Kalpaveljesten ritarikunnan, voidakseen miekankin avulla käännyttää paikallisia heimoja kristinuskoon.
        Virolaisten alistaminen ei ollut helppo tehtävä, koska jo käännytetyt nousivat usein uudestaan vastarintaan.
        Sota virolaisten ja kalparitarien välillä kesti vuosikymmeniä. Vuonna 1217 virolaiset kärsivät raskaan tappion keski-virossa, mutta sota jatkui silti.
        Samaan aikaan myös ruotsalaiset, tanskalaiset ja venäläiset yrittivät alistaa virolaisia. Vuonna 1220 oli lihula ja luoteinen viro hetken ruotsalaisten hallussa mutta saarenmaalaiset valloittivat alueen takaisin virolaisille.

        Tanskan kuningas Valdemar II ja hänen suuri laivasto valloittivat pohjois-viron rannikon ja lidsanian (tallinnan) tanskalaisille 1219. Tanskalaiset kastoivat pohjois-viron ja jukistivat alueen tanskan alaiseksi.
        Vielä vapaat saarenmaalaiset ja kalparitarit tekivät etelästä ryöstöretkiä tanskalaisten alueelle. Vuonna 1222 tanskalaiset hyökkäsivät saarenmaalle mutta eivät onnistuneet kukistamaan sitä.
        Vuonna 1224 kalparitarit apunaan alistetut liiviläiset ja latvialaiset, valoittivat tartton linnoituksen. Vuonna 1227 alistettiin muhun- ja saarenmaa. Yli 20-vuotta kestäneiden taistelujen jälkeen oli virolaisten alue vieraiden käsissä, mutta taistelut eivät vieläkään päättyneet.
        Tuona aikana jatkui kiista ja taistelu valta-alueista kalparitareiden, piispan ja tanskalaisten välillä. Lopulta vakiintui jako - pohjois-viro jäi tanskalaisille, keski-viro kalparitarikunnalle, tartto tarton piispalle ja länsi-viro ja saarenmaa omalle piispalleen.

        Virolaiset alistettiin ritarikunnan ja piispojen toimesta maaorjiksi. Feodaaliherrojen moisiot (kartanot) kattoivat pian koko viron alueen. Virolaiset yrittivät lähteä pakoon kaupunkeihin tai kokonaan meren yli suomeen tai ruotsiin.

        Näitä Moisioita obn myös ollut Suomessa, jopa nimitutkimus sen todistaa ...

        Piispa Tuomas ei ajanut Ruotsalaisten asiaa, eikä myöskään saanut Ruotsista tukea asemansa säilyttämiseksi.
        Kun Hämeen kapinaa tulivat kukistamaan Ruotsalaiset joutui Tuomas pakenemaan Gotlantiin, jossa eli kuolemaansa asti.

        Myytti Ruotsalaisvallasta ennen 1249 on myytti, dokumetit todistaa että Birger maununpoika valloitti Suomen 1249, se lasketaan miehen suurimmaksi saavutukseksi.

        Tottakai jos sivuutetaan kaikki aineisto joka on ristiriidassa tämän Ruotsalaisvallan kanssa niin muodoksi tulee tuo edellä mainittu ...
        Mutta silloin ei ole enää kysymys totuudesta.


      • Igor
        on myös kirjoitti:

        Näitä Moisioita obn myös ollut Suomessa, jopa nimitutkimus sen todistaa ...

        Piispa Tuomas ei ajanut Ruotsalaisten asiaa, eikä myöskään saanut Ruotsista tukea asemansa säilyttämiseksi.
        Kun Hämeen kapinaa tulivat kukistamaan Ruotsalaiset joutui Tuomas pakenemaan Gotlantiin, jossa eli kuolemaansa asti.

        Myytti Ruotsalaisvallasta ennen 1249 on myytti, dokumetit todistaa että Birger maununpoika valloitti Suomen 1249, se lasketaan miehen suurimmaksi saavutukseksi.

        Tottakai jos sivuutetaan kaikki aineisto joka on ristiriidassa tämän Ruotsalaisvallan kanssa niin muodoksi tulee tuo edellä mainittu ...
        Mutta silloin ei ole enää kysymys totuudesta.

        olla näin varma ??

        >>Tottakai jos sivuutetaan kaikki aineisto joka on ristiriidassa tämän Ruotsalaisvallan kanssa niin muodoksi tulee tuo edellä mainittu ...
        Mutta silloin ei ole enää kysymys totuudesta.


      • kertovat
        Igor kirjoitti:

        olla näin varma ??

        >>Tottakai jos sivuutetaan kaikki aineisto joka on ristiriidassa tämän Ruotsalaisvallan kanssa niin muodoksi tulee tuo edellä mainittu ...
        Mutta silloin ei ole enää kysymys totuudesta.

        Haudoista kaivetut miekat kertovat muuta.

        Suomessa on ns statusmiekkoja huomattavsti enempi mitä Ruotsissa, miekka ei ole talonpojan ase vaan jonkinsortin johtajan tai ammatisotilaan.

        Suomalaisten haudoista kaivettuista miekoista on noin 40 %:tia on koristeltua, kahvasta kullattuja tai hopeoituja statusmiekkoja, loppujen ollessa tavallisia miekkoja.
        Aikakauden 800 - 1300 välillä.
        Ruotsissa vastaavia statusmiekkoja on yleensä vain noin 10 % miekoista, joillakin alueilla luku lähenee 20 %:tia.
        Tämä on oleellinen ero.

        Tämä miekkaperinne kertoo sen, ettei kyseessä ole olleet pelkät talonpojat.


      • Igor
        kertovat kirjoitti:

        Haudoista kaivetut miekat kertovat muuta.

        Suomessa on ns statusmiekkoja huomattavsti enempi mitä Ruotsissa, miekka ei ole talonpojan ase vaan jonkinsortin johtajan tai ammatisotilaan.

        Suomalaisten haudoista kaivettuista miekoista on noin 40 %:tia on koristeltua, kahvasta kullattuja tai hopeoituja statusmiekkoja, loppujen ollessa tavallisia miekkoja.
        Aikakauden 800 - 1300 välillä.
        Ruotsissa vastaavia statusmiekkoja on yleensä vain noin 10 % miekoista, joillakin alueilla luku lähenee 20 %:tia.
        Tämä on oleellinen ero.

        Tämä miekkaperinne kertoo sen, ettei kyseessä ole olleet pelkät talonpojat.

        >>Suomessa on ns statusmiekkoja huomattavsti enempi mitä Ruotsissa, miekka ei ole talonpojan ase vaan jonkinsortin johtajan tai ammatisotilaan.>Suomalaisten haudoista kaivettuista miekoista on noin 40 %:tia on koristeltua, kahvasta kullattuja tai hopeoituja statusmiekkoja, loppujen ollessa tavallisia miekkoja.
        Aikakauden 800 - 1300 välillä.
        Ruotsissa vastaavia statusmiekkoja on yleensä vain noin 10 % miekoista, joillakin alueilla luku lähenee 20 %:tia. Tämä on oleellinen ero.>Rautakausi 500 eKr.-1150 jKr.

        Rautakausi on saanut nimensä aikakaudella yleistyneen metallin mukaan. Rauta oli pronssia huomattavasti kestävämpi ja ennen kaikkea edullisempi raaka-aine, sillä sitä ei tarvinnut tuoda muualta. Kotimaisista suo- ja järvimalmeista saattoi kuka tahansa valmistaa aseita, työkaluja ja muuta tarve-esineistöä.

        Rautakausi jaotellaan jaksoihin, joista jokaisella on omat erityispiirteensä.

        Esiroomalainen rautakausi 500 eKr. – 1 jKr.
        Vanhempi roomalaisaika 1- 400 jKr.
        Nuorempi roomalaisaika
        Kansainvaellusaika 400-600 jKr.
        Merovingiaika 600-800 jKr.
        Viikinkiaika 800-1025 jKr.
        Ristiretkiaika 1025–1150 jKr. (Länsi-Suomi)

        Espoon seudulta, kuten muualtakin Uudenmaan rannikolta, puuttuvat vanhemman ja nuoremman rautakauden arkeologiset löydöt lähes kokonaan. Rannikkoalueet eivät välttämättä olleetkaan varsinaisia asuinseutuja, vaan eränautinta-alueita, joilla harjoitettiin metsästystä, kalastusta ja kaskiviljelyä. Kaskiviljelyssä metsää poltettiin ja hedelmällisen tuhkan ravitsemaa maata käytettiin viljelyyn joidenkin vuosien ajan.

        Todisteena kaskiviljelystä pidetään tulenteossa käytettyjä soikeita tuluskiviä, joita on löydetty mm. Tapiolasta, Kauklahdesta ja Oittaalta. Viljelyyn viittaavat myös Loojärven kasvitieteelliset tutkimukset, jotka kertovat metsänraivauksista vuosina 600-900 jKr

        Merovingiaika 600-800 jKr.

        Merovingiaika on Suomessa ollut vaurasta aikaa, ainakin hautoihin laitettujen tavaroiden perusteella. Haudoista on löytynyt paljon kalliita tuontiaseita: angoja eli heittokeihäitä, kilvenkupuroita ja rengasmiekkoja. Myös korut – erityisesti lasihelminauhat, ravunmuotoiset soljet ja ketjulaitteet - ovat olleet näyttäviä.

        Polttohautaus oli edelleen yleinen tapa suuressa osassa maata, mutta ensimmäisiä ruumishautauksia alettiin tehdä Satakunnassa, Euran ja Köyliön seudulla. Arvellaan, että merovingiajalla Suomeen olisivat syntyneet ensimmäiset päälliköiden johtamat yhteisöt. Aikakausi on saanut nimensä frankkien maata hallinneesta Merovingien kuningassuvusta.

        Merovingiajan merkillisimpiin löytöihin kuuluu Pohjanmaalla sijaitseva Leväluhdan kalmisto: suonsilmäkkeestä löytyneet 70 pienikokoisen ihmisen jäännökset sekä koruja ja hevosten luita. Ei ole saatu varmuutta, onko kyse uhrauksesta, kulkutaudin uhrien joukkohaudasta vai jostain aivan muusta.

        Viikinkiaika 800-1025 jKr.

        Ensimmäisen vuosituhannen lopulla alkoivat viikingit liikehtiä ja tehdä pitkiä retkiä sekä itään että länteen aina Vinlandiin (Amerikka) ja Konstantinopoliin (Istanbul) saakka.

        Suomesta ei varsinaisesti tehty viikinkiretkiä, mutta Suomen kautta purjehdittiin Venäjän Idäntielle. Saattoipa viikinkien joukossa kulkea jokunen mies näiltäkin rannoilta. Viikinkiretkien myötä kauppa vilkastui, esimerkiksi hopeaa ja hienoja frankkimiekkoja alkoi saapua Suomeen asti.

        Toisin kuin yleensä luullaan, viikingit eli soturit muodostivat vain osan väestöstä. Kaikki miehet eivät suinkaan olleet viikinkisotureita, vaan useimmat asuivat aloillaan maata viljellen. Viikingit eivät myöskään käyttäneet kuuluisia sarvikypäriä, vaan yksinkertaisempia sarvettomia malleja.

        Ristiretkiaika 1025–1150 jKr. (Länsi-Suomi)

        Ristiretkiaika on saanut nimensä tuon ajan eurooppalaisten suurisuuntaisista sotaretkistä Jerusalemiin ja Lähi-Itään. Tarkoituksena oli vapauttaa Jerusalem ja Pyhä maa muslimien vallasta. Ristiretkiajan kuluessa kristinusko levisi vähitellen myös Suomen alueelle.

        Ruotsin kuningas Erik IX Pyhä teki ristiretken Suomen pakanoita käännyttämään vuonna 1155. Mukana oli myös englantilainen kirkonmies Henrik, josta sittemmin tuli Suomen ensimmäinen piispa ja suojeluspyhimys.

        Sekä lännessä Skandinaviassa että idässä Novgorodissa alkoi ristiretkiajan kuluessa muodostua voimakkaita kuningaskuntia, jotka ennen pitkää ryhtyivät kilpailemaan Suomen herruudesta. Ristiretkiajan katsotaan päättyvän ensimmäisiin historiallisiin eli kirjallisiin lähteisiin, jotka Länsi-Suomessa ajoittuvat n. vuoteen 1150 jKr., Itä-Suomessa vasta 1300-luvulle.


      • tuohon
        Igor kirjoitti:

        >>Suomessa on ns statusmiekkoja huomattavsti enempi mitä Ruotsissa, miekka ei ole talonpojan ase vaan jonkinsortin johtajan tai ammatisotilaan.>Suomalaisten haudoista kaivettuista miekoista on noin 40 %:tia on koristeltua, kahvasta kullattuja tai hopeoituja statusmiekkoja, loppujen ollessa tavallisia miekkoja.
        Aikakauden 800 - 1300 välillä.
        Ruotsissa vastaavia statusmiekkoja on yleensä vain noin 10 % miekoista, joillakin alueilla luku lähenee 20 %:tia. Tämä on oleellinen ero.>Rautakausi 500 eKr.-1150 jKr.

        Rautakausi on saanut nimensä aikakaudella yleistyneen metallin mukaan. Rauta oli pronssia huomattavasti kestävämpi ja ennen kaikkea edullisempi raaka-aine, sillä sitä ei tarvinnut tuoda muualta. Kotimaisista suo- ja järvimalmeista saattoi kuka tahansa valmistaa aseita, työkaluja ja muuta tarve-esineistöä.

        Rautakausi jaotellaan jaksoihin, joista jokaisella on omat erityispiirteensä.

        Esiroomalainen rautakausi 500 eKr. – 1 jKr.
        Vanhempi roomalaisaika 1- 400 jKr.
        Nuorempi roomalaisaika
        Kansainvaellusaika 400-600 jKr.
        Merovingiaika 600-800 jKr.
        Viikinkiaika 800-1025 jKr.
        Ristiretkiaika 1025–1150 jKr. (Länsi-Suomi)

        Espoon seudulta, kuten muualtakin Uudenmaan rannikolta, puuttuvat vanhemman ja nuoremman rautakauden arkeologiset löydöt lähes kokonaan. Rannikkoalueet eivät välttämättä olleetkaan varsinaisia asuinseutuja, vaan eränautinta-alueita, joilla harjoitettiin metsästystä, kalastusta ja kaskiviljelyä. Kaskiviljelyssä metsää poltettiin ja hedelmällisen tuhkan ravitsemaa maata käytettiin viljelyyn joidenkin vuosien ajan.

        Todisteena kaskiviljelystä pidetään tulenteossa käytettyjä soikeita tuluskiviä, joita on löydetty mm. Tapiolasta, Kauklahdesta ja Oittaalta. Viljelyyn viittaavat myös Loojärven kasvitieteelliset tutkimukset, jotka kertovat metsänraivauksista vuosina 600-900 jKr

        Merovingiaika 600-800 jKr.

        Merovingiaika on Suomessa ollut vaurasta aikaa, ainakin hautoihin laitettujen tavaroiden perusteella. Haudoista on löytynyt paljon kalliita tuontiaseita: angoja eli heittokeihäitä, kilvenkupuroita ja rengasmiekkoja. Myös korut – erityisesti lasihelminauhat, ravunmuotoiset soljet ja ketjulaitteet - ovat olleet näyttäviä.

        Polttohautaus oli edelleen yleinen tapa suuressa osassa maata, mutta ensimmäisiä ruumishautauksia alettiin tehdä Satakunnassa, Euran ja Köyliön seudulla. Arvellaan, että merovingiajalla Suomeen olisivat syntyneet ensimmäiset päälliköiden johtamat yhteisöt. Aikakausi on saanut nimensä frankkien maata hallinneesta Merovingien kuningassuvusta.

        Merovingiajan merkillisimpiin löytöihin kuuluu Pohjanmaalla sijaitseva Leväluhdan kalmisto: suonsilmäkkeestä löytyneet 70 pienikokoisen ihmisen jäännökset sekä koruja ja hevosten luita. Ei ole saatu varmuutta, onko kyse uhrauksesta, kulkutaudin uhrien joukkohaudasta vai jostain aivan muusta.

        Viikinkiaika 800-1025 jKr.

        Ensimmäisen vuosituhannen lopulla alkoivat viikingit liikehtiä ja tehdä pitkiä retkiä sekä itään että länteen aina Vinlandiin (Amerikka) ja Konstantinopoliin (Istanbul) saakka.

        Suomesta ei varsinaisesti tehty viikinkiretkiä, mutta Suomen kautta purjehdittiin Venäjän Idäntielle. Saattoipa viikinkien joukossa kulkea jokunen mies näiltäkin rannoilta. Viikinkiretkien myötä kauppa vilkastui, esimerkiksi hopeaa ja hienoja frankkimiekkoja alkoi saapua Suomeen asti.

        Toisin kuin yleensä luullaan, viikingit eli soturit muodostivat vain osan väestöstä. Kaikki miehet eivät suinkaan olleet viikinkisotureita, vaan useimmat asuivat aloillaan maata viljellen. Viikingit eivät myöskään käyttäneet kuuluisia sarvikypäriä, vaan yksinkertaisempia sarvettomia malleja.

        Ristiretkiaika 1025–1150 jKr. (Länsi-Suomi)

        Ristiretkiaika on saanut nimensä tuon ajan eurooppalaisten suurisuuntaisista sotaretkistä Jerusalemiin ja Lähi-Itään. Tarkoituksena oli vapauttaa Jerusalem ja Pyhä maa muslimien vallasta. Ristiretkiajan kuluessa kristinusko levisi vähitellen myös Suomen alueelle.

        Ruotsin kuningas Erik IX Pyhä teki ristiretken Suomen pakanoita käännyttämään vuonna 1155. Mukana oli myös englantilainen kirkonmies Henrik, josta sittemmin tuli Suomen ensimmäinen piispa ja suojeluspyhimys.

        Sekä lännessä Skandinaviassa että idässä Novgorodissa alkoi ristiretkiajan kuluessa muodostua voimakkaita kuningaskuntia, jotka ennen pitkää ryhtyivät kilpailemaan Suomen herruudesta. Ristiretkiajan katsotaan päättyvän ensimmäisiin historiallisiin eli kirjallisiin lähteisiin, jotka Länsi-Suomessa ajoittuvat n. vuoteen 1150 jKr., Itä-Suomessa vasta 1300-luvulle.

        Tuossa on muutama viittaus jotka ei todennäköisesti pidä paikkaansa.

        Esim. maininta "Suomesta ei varsinaisesti tehty viikinkiretkiä, mutta Suomen kautta purjehdittiin Venäjän Idäntielle." Tämähän väite on perusteltu sillä ettei Suomesta löydy viiginkiaikojen haudoista yhtäpaljon hopearahoja kuin on esim. Ruotsissa vastaavana aikana.
        Mutta jos hautojen esineitön pohjalta tehdään tälläisiä päätelmiä niin silloin täytyy katsoa koko haudan esineistöä ja tehdä siitä vertailuja.
        Suomalaisten haudat poikkeavat skandinaavisista juuri aseiden osalta, eli Suomalaiset laittoivat hautoihin miekkoja ja angoja, mutteivat rahaa niinkuin tehtiin Ruotsissa.
        Tämä kertoo vahvasta soturikulttuurista, angot vielä kurinalaisesta taistelutoiminnasta. ( roomalainen ase ).
        Voidaan sanoa että Suomalainen viiginki tuhlasi rahansa aseisiin, Ruotsalainen pisti ne hautaan.


      • sittenkään
        Igor kirjoitti:

        >>Suomessa on ns statusmiekkoja huomattavsti enempi mitä Ruotsissa, miekka ei ole talonpojan ase vaan jonkinsortin johtajan tai ammatisotilaan.>Suomalaisten haudoista kaivettuista miekoista on noin 40 %:tia on koristeltua, kahvasta kullattuja tai hopeoituja statusmiekkoja, loppujen ollessa tavallisia miekkoja.
        Aikakauden 800 - 1300 välillä.
        Ruotsissa vastaavia statusmiekkoja on yleensä vain noin 10 % miekoista, joillakin alueilla luku lähenee 20 %:tia. Tämä on oleellinen ero.>Rautakausi 500 eKr.-1150 jKr.

        Rautakausi on saanut nimensä aikakaudella yleistyneen metallin mukaan. Rauta oli pronssia huomattavasti kestävämpi ja ennen kaikkea edullisempi raaka-aine, sillä sitä ei tarvinnut tuoda muualta. Kotimaisista suo- ja järvimalmeista saattoi kuka tahansa valmistaa aseita, työkaluja ja muuta tarve-esineistöä.

        Rautakausi jaotellaan jaksoihin, joista jokaisella on omat erityispiirteensä.

        Esiroomalainen rautakausi 500 eKr. – 1 jKr.
        Vanhempi roomalaisaika 1- 400 jKr.
        Nuorempi roomalaisaika
        Kansainvaellusaika 400-600 jKr.
        Merovingiaika 600-800 jKr.
        Viikinkiaika 800-1025 jKr.
        Ristiretkiaika 1025–1150 jKr. (Länsi-Suomi)

        Espoon seudulta, kuten muualtakin Uudenmaan rannikolta, puuttuvat vanhemman ja nuoremman rautakauden arkeologiset löydöt lähes kokonaan. Rannikkoalueet eivät välttämättä olleetkaan varsinaisia asuinseutuja, vaan eränautinta-alueita, joilla harjoitettiin metsästystä, kalastusta ja kaskiviljelyä. Kaskiviljelyssä metsää poltettiin ja hedelmällisen tuhkan ravitsemaa maata käytettiin viljelyyn joidenkin vuosien ajan.

        Todisteena kaskiviljelystä pidetään tulenteossa käytettyjä soikeita tuluskiviä, joita on löydetty mm. Tapiolasta, Kauklahdesta ja Oittaalta. Viljelyyn viittaavat myös Loojärven kasvitieteelliset tutkimukset, jotka kertovat metsänraivauksista vuosina 600-900 jKr

        Merovingiaika 600-800 jKr.

        Merovingiaika on Suomessa ollut vaurasta aikaa, ainakin hautoihin laitettujen tavaroiden perusteella. Haudoista on löytynyt paljon kalliita tuontiaseita: angoja eli heittokeihäitä, kilvenkupuroita ja rengasmiekkoja. Myös korut – erityisesti lasihelminauhat, ravunmuotoiset soljet ja ketjulaitteet - ovat olleet näyttäviä.

        Polttohautaus oli edelleen yleinen tapa suuressa osassa maata, mutta ensimmäisiä ruumishautauksia alettiin tehdä Satakunnassa, Euran ja Köyliön seudulla. Arvellaan, että merovingiajalla Suomeen olisivat syntyneet ensimmäiset päälliköiden johtamat yhteisöt. Aikakausi on saanut nimensä frankkien maata hallinneesta Merovingien kuningassuvusta.

        Merovingiajan merkillisimpiin löytöihin kuuluu Pohjanmaalla sijaitseva Leväluhdan kalmisto: suonsilmäkkeestä löytyneet 70 pienikokoisen ihmisen jäännökset sekä koruja ja hevosten luita. Ei ole saatu varmuutta, onko kyse uhrauksesta, kulkutaudin uhrien joukkohaudasta vai jostain aivan muusta.

        Viikinkiaika 800-1025 jKr.

        Ensimmäisen vuosituhannen lopulla alkoivat viikingit liikehtiä ja tehdä pitkiä retkiä sekä itään että länteen aina Vinlandiin (Amerikka) ja Konstantinopoliin (Istanbul) saakka.

        Suomesta ei varsinaisesti tehty viikinkiretkiä, mutta Suomen kautta purjehdittiin Venäjän Idäntielle. Saattoipa viikinkien joukossa kulkea jokunen mies näiltäkin rannoilta. Viikinkiretkien myötä kauppa vilkastui, esimerkiksi hopeaa ja hienoja frankkimiekkoja alkoi saapua Suomeen asti.

        Toisin kuin yleensä luullaan, viikingit eli soturit muodostivat vain osan väestöstä. Kaikki miehet eivät suinkaan olleet viikinkisotureita, vaan useimmat asuivat aloillaan maata viljellen. Viikingit eivät myöskään käyttäneet kuuluisia sarvikypäriä, vaan yksinkertaisempia sarvettomia malleja.

        Ristiretkiaika 1025–1150 jKr. (Länsi-Suomi)

        Ristiretkiaika on saanut nimensä tuon ajan eurooppalaisten suurisuuntaisista sotaretkistä Jerusalemiin ja Lähi-Itään. Tarkoituksena oli vapauttaa Jerusalem ja Pyhä maa muslimien vallasta. Ristiretkiajan kuluessa kristinusko levisi vähitellen myös Suomen alueelle.

        Ruotsin kuningas Erik IX Pyhä teki ristiretken Suomen pakanoita käännyttämään vuonna 1155. Mukana oli myös englantilainen kirkonmies Henrik, josta sittemmin tuli Suomen ensimmäinen piispa ja suojeluspyhimys.

        Sekä lännessä Skandinaviassa että idässä Novgorodissa alkoi ristiretkiajan kuluessa muodostua voimakkaita kuningaskuntia, jotka ennen pitkää ryhtyivät kilpailemaan Suomen herruudesta. Ristiretkiajan katsotaan päättyvän ensimmäisiin historiallisiin eli kirjallisiin lähteisiin, jotka Länsi-Suomessa ajoittuvat n. vuoteen 1150 jKr., Itä-Suomessa vasta 1300-luvulle.

        "Ruotsi oli rikkaampi alue kuin Suomi", mihin tämä väite perustuu.

        Keskiajalla ja paljon vielä senkin jälkeen oli tärkein kauppatavara turkikset, Suomi saattoi hyvinkin olla se "rikkaampi" alue.


      • Igor
        sittenkään kirjoitti:

        "Ruotsi oli rikkaampi alue kuin Suomi", mihin tämä väite perustuu.

        Keskiajalla ja paljon vielä senkin jälkeen oli tärkein kauppatavara turkikset, Suomi saattoi hyvinkin olla se "rikkaampi" alue.

        näitä kahta yhteiskuntaa esim. 1100-luvun lopulla. Suomessa heimoyhteisöjä, lähinnä metsästys, kalastus ja kaskiviljely elinkeinoina. Ruotsissa maakuntakuninkaat ja 1200-luvun alkupuolella yhtenäinen valtakunta ja feodaaliyhteiskunta.

        Jos Ruotsalaisilla oli resursseja lähteä valtakunnan laajentamiseen ja ristiretkille niin kumpikohan maista oli ns. vauraampi tai kehittyneempi ??

        Samanlaiset luonnonvarat mielestäni molemmissa maissa. Samat turkis- ja saaliseläimet. Ruotsin maa-alue oli jo tuolloin isompi kuin suomalaisten heimojen hallussa pitämä alue.


      • todistavat
        Igor kirjoitti:

        näitä kahta yhteiskuntaa esim. 1100-luvun lopulla. Suomessa heimoyhteisöjä, lähinnä metsästys, kalastus ja kaskiviljely elinkeinoina. Ruotsissa maakuntakuninkaat ja 1200-luvun alkupuolella yhtenäinen valtakunta ja feodaaliyhteiskunta.

        Jos Ruotsalaisilla oli resursseja lähteä valtakunnan laajentamiseen ja ristiretkille niin kumpikohan maista oli ns. vauraampi tai kehittyneempi ??

        Samanlaiset luonnonvarat mielestäni molemmissa maissa. Samat turkis- ja saaliseläimet. Ruotsin maa-alue oli jo tuolloin isompi kuin suomalaisten heimojen hallussa pitämä alue.

        Aseet todistavat toisin ...
        Suomalaisista haudoista kaivetut aseet puhuvat ihan muusta kuin metäsläisten heimoyhteiskunnasta.
        Suomalaisilla on ollut erittäin korkealaatuisia miekkoja, angojaja esim. 600 luvulla oli pillum keihäitä ( roomalainen ruotokeihäs ) mitä ei muolta skandinaaveilta löydy. Tämä on fakta.
        Pillum keihäitä käyttivät Roomalaiset legioonat, ne heitettin yhtä aikaa vastustajan rivistöä kohti ja keihäs läpäisi kilven jääden siihen roikkumaan.
        Tämä aiheitti sen että vastustaja joutui heittämään kilpensä pois.
        Tämä ei kuvasta tavallaista "heimo yhteiskuntaa" joka elelee metsästyksellä ...
        Tälläiset aseet kuvastavat pikemminkin kurinalaisen ja koulutetun armeijan toimintaa, myös se tosiasia että Suomalaisissa haudoissa on aseiden osuus niin hallitseva kertoo jotakin, esim. rahat puuttuu melkein kokonaan ja sitä on käytetty tukena, kun on todisteltu "ettei Suomalaiset osallistuneet viiginkiretkiin" väitettä.
        Nyt pitäisi tehdä nimenomaan vertailevaa tutkimusta eri maiden kesken siitä, että mitä esineitä haudoista oikein löytyy.
        Eikä jankuttaa noita kolmekymmentä luvun teorioita sen enempää miettimättä ...


      • Igor
        todistavat kirjoitti:

        Aseet todistavat toisin ...
        Suomalaisista haudoista kaivetut aseet puhuvat ihan muusta kuin metäsläisten heimoyhteiskunnasta.
        Suomalaisilla on ollut erittäin korkealaatuisia miekkoja, angojaja esim. 600 luvulla oli pillum keihäitä ( roomalainen ruotokeihäs ) mitä ei muolta skandinaaveilta löydy. Tämä on fakta.
        Pillum keihäitä käyttivät Roomalaiset legioonat, ne heitettin yhtä aikaa vastustajan rivistöä kohti ja keihäs läpäisi kilven jääden siihen roikkumaan.
        Tämä aiheitti sen että vastustaja joutui heittämään kilpensä pois.
        Tämä ei kuvasta tavallaista "heimo yhteiskuntaa" joka elelee metsästyksellä ...
        Tälläiset aseet kuvastavat pikemminkin kurinalaisen ja koulutetun armeijan toimintaa, myös se tosiasia että Suomalaisissa haudoissa on aseiden osuus niin hallitseva kertoo jotakin, esim. rahat puuttuu melkein kokonaan ja sitä on käytetty tukena, kun on todisteltu "ettei Suomalaiset osallistuneet viiginkiretkiin" väitettä.
        Nyt pitäisi tehdä nimenomaan vertailevaa tutkimusta eri maiden kesken siitä, että mitä esineitä haudoista oikein löytyy.
        Eikä jankuttaa noita kolmekymmentä luvun teorioita sen enempää miettimättä ...

        jo viimeinkin lähteesi näille "tiedoille" vai onko sellaista ? Vai päätteletkö itse ?


      • tuolta
        Igor kirjoitti:

        jo viimeinkin lähteesi näille "tiedoille" vai onko sellaista ? Vai päätteletkö itse ?

        Helsingin yliopiston dosentti, arkeologi Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander.

        Tämä sen artikkelin kirjoitti aikanaan ...


      • Igor
        Igor kirjoitti:

        jo viimeinkin lähteesi näille "tiedoille" vai onko sellaista ? Vai päätteletkö itse ?

        >>Viikinkien joukossa on ollut myös suomalaisia. Heillä on ollut kuitenkin toisista viikingeistä poikkeava piirre - kun skandinaavit hankkivat itselleen tehokkaita jokamiehen aseita, suomalaiset halusivat miekkoja, joissa olisi mahdollisimman komea kahva.

        Suomalaisviikingeille ei riittänyt, että miekka oli tehokas, sen tuli olla myös statussymboli - jokaisen, joka näki sen, piti olla kateellinen.

        - Ihan niin kuin nykysuomalaiset syytävät vaivalla ansaitut penninsä kaiken maailman Horneteihin, viikinkiajan miehetkin tuhlasivat ansionsa aseisiin, letkauttaa Helsingin yliopiston dosentti, arkeologi Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander.

        Suomesta löydetystä viikinkiajan miekoista huomattavasti suurempi prosenttiosuus on ns. loistomiekkoja kuin niistä miekoista, jotka on saatu talteen Ruotsista ja Norjasta. Ruotsissa loistomiekkojen osuus oli viikinkiajan lopulla alle 20 prosenttia ja Suomessa yli 40 prosenttia.

        - Toisin sanoen, jos suomalaiset jotain varallisuutta hankkivatkin, he tuhlasivat sen kulutusjuhliin. Raha kiersi eikä joutunut maan poveen: viikinkiajan skandinaavisiin kätkölöytöihin verrattuna suomalaiset hopea-aarteet ovat mitättömiä.


      • toinenkin

      • muuten
        Igor kirjoitti:

        jo viimeinkin lähteesi näille "tiedoille" vai onko sellaista ? Vai päätteletkö itse ?

        yksi poiminto lisää

        Tarkassa M-tyypin keihäänkärkiä koskevassa tutkimuksessa Kristina Creutz (2003) on varsin vakuuttavasti osoittanut, että ainakin damaskoitujen keihäänkärkien valmistus hallittiin jopa Suomessa.

        Kun kerran keihään kärkiä, mikä todistaa ettei yleensä raudasta valmistettuja esineitä kuten miekkoja ...


    • Igor

      kummallisesti nimetty avaus ;)

      >>Joillekkin on todella vaikeaa todistaa mitään, jos todisteita esität niin niitä ei uskota.
      Mitään todisteita muustakaan ei kumminkaan esitetä.>Piispa Tuomalla oli ristiretki käsky Balttian alueelle, Piispa käytti ristiretkeen kalparitaristoa.
      Piispa oli myös järjestön johtajia.>Kalparitariston tappio liettuassa johti kapinaan kuurinmalla, saarenmaalla ja hämeessä, olisiko tämäkin näitä ihme sattumia.
      Toinen epäloogisuus.>Ritarikuntien keskus oli gotlannissa, josta tuli myös piispa tuomas suomeen ja suomi oli saman arkkihiippakunna alainen.
      Tämäkinkö oli vain sattumaa ......

      • Igor

        Gotlanti ei ollut kuin vasta vuodesta 1398 alkaen saksalaisen ritarikunnan hallussa. Sitä ennen se oli lähinnä tanskalaisen vaikutuksen piirissä.

        Linkki :http://www.zum.de/whkmla/region/eceurope/teutord13.html

        Tässä seuraavassa linkissä näkyy kalparitariston (englanniksi "Order of the brothers of sword" tai saksalaiseen ritarikuntaan sulautumisen jälkeen "Livonian order") alueet, joita he pitivät hallussaan 1199-1346. Suomea ei mainita.

        Linkki:http://www.zum.de/whkmla/region/eceurope/livonia11991346.html


      • Igor

    • simon23

      tarkistaa tietojas tuosta ns. "ensimmäisestä ristiretkestä." Siihen kun nykyään ei usko kukaan. Voidaankin puhua lähinnä kesän kestäneestä ledung-retkestä.

      Käsittääkseni hämeessä ei ollut mitään kapinaa, vaan Birger alisti hämäläiset tuolloin alaisuuteensa, kun he sitä ennen olivat olleet lähinnä liittolaisia.

      Kyseiseen alistamiseen kuului myös hämäläisten johtomiesten eliminointi ja ruotsalaisten asettaminen heidän tilalleen. Maa sidottiin Ruotsiin tiukemmin muuttoliikkeen avulla.

    • mutta ei selitä

      Joo, mutta se ei selitä noita muita aseita ...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      2115
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1744
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      10
      1461
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      233
      1240
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      60
      1223
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      16
      1067
    7. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      59
      980
    8. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      60
      973
    9. Wau mikä kroppa Sofialla

      Kuva instassa kun on suihkurusketuksessa. Kyllä on muodot kohdallaan, on kuin jumalainen Venus patsas. Eikä ole mitään järkyttäviä lonkero tatuointeja
      Kotimaiset julkkisjuorut
      102
      670
    Aihe