Hki oikis vai kasvatustiede?

oysho

Haluaisin kuulla hyviä ja huonoja puolia HY:n oikiksesta ja kasvatustustieteestä (yleinen ja aikuiskasvatustiede). En osaa tehdä valintaa näiden kahden kiinnostavan koulutusvaihtoehdon välillä, vaikka erilaisia ovatkin. Lakiin ja yritysmaailmaan liittyvät asiat kiinnostavat, mutta toisaalta käyttäytymistiede ja mahdollisuus ottaa sivuaineita esim. psykasta on myös lähellä sydäntä.
Kaikki tieto ko. aineiden opiskelusta, pääsykokeista, työelämään sijoittumisesta ja kaikenlaisesta opiskelijatoiminnasta muutenkin tulisi tarpeeseen!
Kohtahan se luku-urakkakin pitäisi aloittaa, kunhan vain saisin päätettyä kumpi ala tuntuu enemmän omalta..
Kiitos avusta jo etukäteen!

7

1541

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • LakkimieZ

      Oikiksen hyviä puolia: opiskelu hoituu omaan tahtiin, eikä opintosuoritukset ole kovin vaativia. Vaikein koe on sisäänpääsykoe. Tentit kyllä hoituu, jos malttaa lukea tenttikirjat kahteen kertaan ajatuksella läpi. Osassa tenteissä on jopa perättäisillä kierroksilla samoja kysymyksiä. Eli ei kovin vaikeaa, jos vain pitää lukemisesta.

      Miinuspuolena voi sitten olla se, että lukemista on paljon. Jos pitää ryhmätöiden tekemisestä ym. oppitunnneilla istumisesta, niin oikis ei ole sopiva vaihtoehto. Tosin tätäkin puolta on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehitetty. Samoin linkit yritysmaailmaan puuttuu lähes täydellisesti.

      Se, mitä laki on yritysmaailmassa aukenee vasta työkokemuksen kautta. Oikiksesta käsin asia ei oikein hahmotu. Voi olla, että kauppakorkealla on enemmän linkkejä yritysmaailmaan. Oikis on (ainakin helsingissä) suuntautunut enemmän julkiselle sektorille.

    • ilman opiskeluakin.

      Nykyään ei lakimiestehtäviin tarvitse oikeustieteen opiskeluja. esimerkkinä ministeri Luhtanen, jonka oma halu riitti pätevyyteen.

    • OKL-opiskelija

      Luen kasvatustiedettä OKL:ssä, sivuaineena englanti&englanniksi opettaminen ja psyka.
      Mun mielestä kasvatustiede on mielenkiintoista, sil on niin paljon lähitieteitä et voit yhdistää jouhevasti vaikka mitä tutkintoos.

      Itsekin mietin että olisiko lakia lähtenyt (yrittänyt) lukemaan, kun pikkutarkka tieto jää helposti mieleen ja palkka olis parempi kuin opettajana, mut pääsyin kasv.tiet. koska kaipaan luovaa työtä.

      Pääsin 3 pääaineeseen silloin kuin hain,
      ja kovasti meni kesä pohtiessa että minkä paikan ottaa vastaan. Tutkaile alojen lehtiä, hae kurssitarjottimista tietoa mitä kursseja opiskellaan missäkin tutkinnossa jne.

      Tsemmpiä pähkäilyyn, jos käy niin ettet osaa päättää, hae toiseen ja katso miltä opiskelu tuntuu! :)

    • oysho

      Kiitos valaisevista kommenteista! Kumpikin ala kuulostaa kyllä kiinnostavalta.
      Kasvatustiedettä en kuitenkaan ajatellut hakea lukemaan OKL:n puolelle, vaan yleistä kasvatustiedettä, mistä tietääkseni ei valmistu varsinaisia opettajia. Varsin vähän olen aineesta tietoa löytänyt, enemmän infoa näyttää löytyvän juuri OKL:n puolelta :) Ovatko kasvatustieteen ja soveltavan kasvatustieteen laitokset muuten jotenkin yhteydessä toisiinsa, esim. opintojen tai muutenkin opiskelijatoiminnan puitteissa?
      Mielelläni otan vastaan myös lisätietoa, jos teillä tulee mieleen esim. ko. alojen opiskelun hyviä/huonoja puolia.
      Hieman pelottaa etenkin oikiksen pieni sisäänpääsyprosentti, mutta kovalla työllähän sinnekin aina joku pääsee :)

      • oikislainenh

        Ei oikiksen pääsykoetta ja "pientä" sisäänottomäärää kannata pelätä. Ohjeet sisäänpääsyyn ovat oikeastaan aika simppelit: lue, lue, lue... Ja osaa vastaustekniikka.

        Neljää eri oikeudenalaa koskevien suppeiden pääsykoeopusten (yht. ~650 sivua) ulkoaopetteleminen on sitä paitsi ihan perusteltua tulevaa opiskelua silmälläpitäen. Jos oikikseen päädyt niin tulet joka tapauksessa ensimmäisiin isompiin tentteihin lukiessasi tuntemaan että olet hiukan "harhassa" tai "eksyksissä", sillä tenttikirjat tuntuvat alussa tolkuttoman abstrakteilta, kirjoittajat eivät selittele oikeustieteessä yleensä notorisina pidettyjä asioita, osa tenttimateriaalista on epäopiskelijaystävällisessä muodossa kuten kommentaarimuodossa tai jopa luettavana on hallituksen esitys joksikin laiksi ym. Tämä kaikki hämmentää uutta oikeustieteen ylioppilasta. Hyvinluetut pääsykoekirjat tarjoavat kiintopisteitä joihin kaikkea uutta voi yrittää suhteuttaa. Puheena oleva ilmiö ("harhailu") varmasti tulee tutuksi millä tahansa tieteenalalla, mutta oikeustieteessä sei kyllä korostuu poikkeuksellisen selvästi. Tutkintoahan on periaatteessa mahdollista lähteä suorittamaan mistä tahansa nurkasta lähtien. Ja aloittipa sitten yksityis- tai julkisoikeudesta, niin olo on useilla hiukan kuin heikoilla jäillä kävisi.

        Itsellänikin muistan vielä abi-vuonna olleen monelaisia opiskeluun liittyviä suunnitelmia. Kaikki tuntui tasaisen tylsältä ja niimpä päätin tosissani pyrkiä siihen tiedekuntaan joka näytti naiivin abi-pojan pääkopassa tarjoilevan suotuisimmat tulo- ja urakehitysmahdollisuudet (mielessäni olleista vaihtoehdoista). Pääsykoekirjat olivat melko tylsiä ja tylsiä kirjoja on tullut tankattua kyllä sen jälkeenkin aikamoinen pino. Kuitenkin olen huomannut että nälkä kasvaa syödessä, vaikka alkuun ruokahalusta ei ole tietoakaan. Pääsykokeisiin valmistautumisesta on jo aikamoinen tovi aikaa, ja näin jälkeenpäin olen erittäin tyytyväinen valintaani.

        Tuossa yllä joku mainitsi tenttien olevan helppoja. Tästä voisi kyllä lausua jotain muutakin. Jo kirjoittajan maininta "~kunhan lukee kirjat kahteen kertaan läpi" herättää ainakin minussa kauhistusta. Ei kai kukaan lue aineopintotenttien kirjapinoja useampaan kertaan läpi? Itselläni on periaatteena että kerta riittää, paitsi jos mukana on joku hyvin perustavaa laatua oleva yleisesitys jonka hallitseminen nousee keskeiseen osaan kokonaisuuden hallitsemisessa.

        Et kerro taustojasi. Jos olet abi tai muuten vaan itsesi nuoreksi kokeva, niin oletko poissulkenut ajatuksen molempien tutkintojen suorittamisesta? Oikis yhdistettynä kasvatustieteeseen ei mielestäni kuulosta lainkaan typerältä idealta. Taitaapa opetusministeriössä olla joku korkea virkamieskin jolla on oikis okl tausta. En kuitenkaan siis lähde suosittelemaan tuplatutkintoa kun en taustojasi ja kykyjäsi tiedä. Täysin yhtäaikainen opiskelu ainakin käy varmasti kovin raskaaksi. Oikis ennen kasvista lienee rationaalisempi suoritusjärjestys, sillä vastavalmistuneen juristin työnsaanti taitaa olla parempi kuin kasvatustieteilijän. Tästä en kuitenkaan tiedä tarkasti sanoa. Jokatapauksessa tällaista tutkintoyhdistelmää suunnittelevan on syytä suunnitella urakehitystään tarkasti jottei toinen tutkinto "menisi hukkaan". Tsemppiä valintoihin, niin henkilökohtaisiin kuin opiskelijavalintoihinkin.


      • kasvatustieteen maisteri
        oikislainenh kirjoitti:

        Ei oikiksen pääsykoetta ja "pientä" sisäänottomäärää kannata pelätä. Ohjeet sisäänpääsyyn ovat oikeastaan aika simppelit: lue, lue, lue... Ja osaa vastaustekniikka.

        Neljää eri oikeudenalaa koskevien suppeiden pääsykoeopusten (yht. ~650 sivua) ulkoaopetteleminen on sitä paitsi ihan perusteltua tulevaa opiskelua silmälläpitäen. Jos oikikseen päädyt niin tulet joka tapauksessa ensimmäisiin isompiin tentteihin lukiessasi tuntemaan että olet hiukan "harhassa" tai "eksyksissä", sillä tenttikirjat tuntuvat alussa tolkuttoman abstrakteilta, kirjoittajat eivät selittele oikeustieteessä yleensä notorisina pidettyjä asioita, osa tenttimateriaalista on epäopiskelijaystävällisessä muodossa kuten kommentaarimuodossa tai jopa luettavana on hallituksen esitys joksikin laiksi ym. Tämä kaikki hämmentää uutta oikeustieteen ylioppilasta. Hyvinluetut pääsykoekirjat tarjoavat kiintopisteitä joihin kaikkea uutta voi yrittää suhteuttaa. Puheena oleva ilmiö ("harhailu") varmasti tulee tutuksi millä tahansa tieteenalalla, mutta oikeustieteessä sei kyllä korostuu poikkeuksellisen selvästi. Tutkintoahan on periaatteessa mahdollista lähteä suorittamaan mistä tahansa nurkasta lähtien. Ja aloittipa sitten yksityis- tai julkisoikeudesta, niin olo on useilla hiukan kuin heikoilla jäillä kävisi.

        Itsellänikin muistan vielä abi-vuonna olleen monelaisia opiskeluun liittyviä suunnitelmia. Kaikki tuntui tasaisen tylsältä ja niimpä päätin tosissani pyrkiä siihen tiedekuntaan joka näytti naiivin abi-pojan pääkopassa tarjoilevan suotuisimmat tulo- ja urakehitysmahdollisuudet (mielessäni olleista vaihtoehdoista). Pääsykoekirjat olivat melko tylsiä ja tylsiä kirjoja on tullut tankattua kyllä sen jälkeenkin aikamoinen pino. Kuitenkin olen huomannut että nälkä kasvaa syödessä, vaikka alkuun ruokahalusta ei ole tietoakaan. Pääsykokeisiin valmistautumisesta on jo aikamoinen tovi aikaa, ja näin jälkeenpäin olen erittäin tyytyväinen valintaani.

        Tuossa yllä joku mainitsi tenttien olevan helppoja. Tästä voisi kyllä lausua jotain muutakin. Jo kirjoittajan maininta "~kunhan lukee kirjat kahteen kertaan läpi" herättää ainakin minussa kauhistusta. Ei kai kukaan lue aineopintotenttien kirjapinoja useampaan kertaan läpi? Itselläni on periaatteena että kerta riittää, paitsi jos mukana on joku hyvin perustavaa laatua oleva yleisesitys jonka hallitseminen nousee keskeiseen osaan kokonaisuuden hallitsemisessa.

        Et kerro taustojasi. Jos olet abi tai muuten vaan itsesi nuoreksi kokeva, niin oletko poissulkenut ajatuksen molempien tutkintojen suorittamisesta? Oikis yhdistettynä kasvatustieteeseen ei mielestäni kuulosta lainkaan typerältä idealta. Taitaapa opetusministeriössä olla joku korkea virkamieskin jolla on oikis okl tausta. En kuitenkaan siis lähde suosittelemaan tuplatutkintoa kun en taustojasi ja kykyjäsi tiedä. Täysin yhtäaikainen opiskelu ainakin käy varmasti kovin raskaaksi. Oikis ennen kasvista lienee rationaalisempi suoritusjärjestys, sillä vastavalmistuneen juristin työnsaanti taitaa olla parempi kuin kasvatustieteilijän. Tästä en kuitenkaan tiedä tarkasti sanoa. Jokatapauksessa tällaista tutkintoyhdistelmää suunnittelevan on syytä suunnitella urakehitystään tarkasti jottei toinen tutkinto "menisi hukkaan". Tsemppiä valintoihin, niin henkilökohtaisiin kuin opiskelijavalintoihinkin.

        Vaikea näistä kahdesta on varmasti valita. Itsellänikin oli oikiksen pääsykoekirjat lainassa, mutta päädyin kuitenkin yleiseen kasvatustieteeseen. Opiskelin Tampereella ja tykkäsin erittäin paljon opiskelustani. Olen jo päälle kolmekymppinen, joten opiskelu oli antoisaa ja meitä opiskelijoita joka ikäisiä. Sivuaineiksi otin psykologian, sosiaalipsykologian ja erilaisia henkilöstöhallinnon opintoja mm.hallintotieteestä. Nyt työskentelen aikuiskouluttajana vetäen erilaisia ohjaavan koulutuksen työnhaku- ja urasuunnittelukursseja. Lomat ovat ihanan pitkät ja työ haastavaa ja tykkään siitä. Minusta palkkakin on ihan ok. Suoritin opettajaopinnot ja olen siis kasvatustieteen ja psykologian aineenopettaja. Päivääkään ei ole tarvinnut olla työttömänä. Eli suosittelen lämpimästi kasvatustiedettä.


    • Molempi parempi

      Voithan hakea ensin toiseen ja sitten toisena vuonna toiseen ja hankkia kaksoistutkinnon :).

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      2074
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1733
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      10
      1412
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      229
      1213
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      59
      1203
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      16
      1048
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      60
      962
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      961
    Aihe