mulle sanottiin perjantaina että mulla on alle kuukausi elinaikaa. Ei mitään oireita paitsi kauhee päänsarky. Nyt olen kyllä hoitanut kaikki asiat, mutta tää odottaminen on hirveetä.
kunnes kuolema meidät erottaa
-av-
266421
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
kerrankin olen sanaton.
eipä tässä ihminen osaa sanoa mitään,kuin että täällä ollaan valmiina "kuuntelemassa"
kertomaan asiasta? Miten olet saanut asiasi hoidettua yhden viikonlopun aikana?
on parempi kuin turhat sanat,mä ainakin oisin ihan paniikissa ja peloissani, mutta en osaa sanoa mitään. olen surullinen
En oikeesti saanut hoidettua asioita parissa päivässä. Kyllä mää tiesin vähän aimmin tän mitä on tulossa. Mulla on päässä kasvain se vie mut enkä voi sille mitään. Oikeesti mun on vaikee kirjottaa tätä mutta kiitos kaikille jotka välitti. Yää on viimrnrn hrnkitrikä. Mää meen saattohoitoon maanandtina - huomenna
Sun kirjoituksesi pysäytti mut miettimään sinun ja minun elämää. Maailmassa ei varmaan ole kovin moni asia kauheampi kuin tuo. Ettei ehdi sopeutua.. eikä edes toivoa.
Olet mielessäni.
sanaton nyt.......Olet aina niin kauan kun ollaan tunnettu ollut hyvä " tyyppi "....
sanoin " ei kuolemaa ole, on vain tietoisuuden siirtyminen paikasta toiseen "
Älä pelkää.
ja siunaavat ajatukseni vierellesi.
Olen itse käynyt tuon hetken läpi, mutta ylempää päätettiin toisin ja vielä olen tässä.
Tärkeintä on, että joku kuuntelee, eikä poistu kauhistuneena takavasemmalle, koska oman elämän rajallisuus "lyö silmille".
Mitä hoitoja olet saanut? Sulla on sairaalassa tietokone? Milloin leikattiin viimeksi? Montako solunsalpaajakuuria? Entä se ruotsalainen laserhoito? Oireesikin ovat hyvin omituiset. Näetkö/kuuletko vielä? Ja kykenet kävelemään?
Minä en usko tuota juttua. Yksikään suomen lääkäri ei missään tapauksessa anna noin tarkkoja elinaikaennusteita - se on täysin mahdotonta. Kokemusta syövästä ja aivokasvaimista on liikaakin sekä omasta että läheisteni historiasta.
Anteeksi jos olen väärässä - vaikka tuskin se sua liikuttaa - mutta en kerta kaikkiaan usko.
sairaalassa. Olet kyllä oikeessa siinä, että olen kyllä tiennyt tämän jo pidemmän aikaa. Tarkaan ottaen saattohoitoo ei niin vaan mennä. Ensin selvitetään voiko joku perheen jäsenistä auttaa siinä. Tähän tautiin ei auta sädehoito. Kuten jo aiemmin sanoin, mulla on kasvain päässä. Ja totta on myös, että kyllä mää se tiesin paljon aikaisemmin - mulle sanottiin pari kuukautta sitten paljonko elinaikaa on - kunhan kirjoitin vasta nyt. Oikeesti oon miettinyt itsemurhaa ja kaikkee siltä väliltä mutta tässä oon ja odotan h-hetkee. Tämä ei oikeesti oo provo - ja tää kone on mulla kotona. Aika on 13:30
Sorry, ei pelaa pää enään niinkuin ennen. Saatan kijottaa mitä sattuu...
Sekä äidiltäni että veljeltäni on leikattu kasvain aivoista. Äiti parani hienosti, veli ei selvinnyt vaan kuoli 33-vuotiaana.
Etkö ole saanut solunsalpaajahoitoa? Pahojakin aivokasvaimia on myös menestyksellisesti hoidettu Ruotsin Karoliinisessa Instituutissa ns. laserkruunuhoidolla (Suomen Kela maksaa kustannukset). Se on kyllä aika riskaabelia ja hurjan näköistäkin....
Itsemurha ei liene tässä vaiheessa minkäänlainen ratkaisu, saattohoidossa pidetään ihmisestä hyvää huolta eikä kipuja pitäisi olla. Eikä kukaan lääkäri pysty noin tarkkaan ennustamaan - saahan sitä yrittää mutta luonto yllättää aina.
se kaikki hoidon antaminen ja saaminen riippuu kasvaimen laadusta ja sijainnista aivoissa.
Joskus kaikkee ei voi nykylääketiedekkään hoitaa ja se on vain hyväksyttävä. Itselläni on tästä kokemusta, sillä minä elän myös "laina ajalla".
Toki tiedän, siksi pyörittelinkin noita erilaisia mahdollisuuksia. Joskus tuntuu vain kovin paljon olevan kiinni siitä, onko sattunut pääsemään oikean lääkärin ja oikean sairaalan hoitoon. Vaikkei pitäisi olla.
Itsellänikin aiheesta omakohtaista kokemusta vuodesta 1992.
Varmasti kauheata kuulla tuollaista, en osaa edes kuvitella.
Itselläni on vamma jota ei enää voida hoitaa ja joka voi esim. liukkaalla kaatuessani voi johtaa neliraajahalvaukseen tai äkkikuolemaan (joka olisi mun mielestä parempi vaihtoehto).
Myös keuhkoissani on jotain, josta en halua tietää mitään. Otan siis hoidot tai lääkkeet jos niitä tarvitaan, mutta en mitään tietoa. Olen valinnut sen tien itse ja laitattanut papereiheni, ettei mulle tai lapsilleni tai kenellekään tästä kerrota, ei myöskään mitään elinajanodotuksia tai kuolinajanennustuksia.
Syy: mitä teen tiedolla koska kuolen? En kertakaikkiaan mitään. En myöskään aio pilata (aikuisten) lasteni elämää sillä, että he joutuisivat tätä miettimään. Itse jouduin lapsuuteni viettämään näissä ajatuksissa ja ollessani 11-v pahin tapahtui.
Lapseni tietävät toki vammastani ja vaaroistani koska jouduin olemaan sairaalassa pitkiä aikoja ja nyt saan kaupungilta kotiapua. Lapseni pelkäävät jo puolestani, miksi siis rasittaa vielä tällä uudemmalla "tiedolla".
Kerroin tämän oikeastaan vain siksi, että olen aina ihmetellyt lääkäreiden halua kertoa näitä ennusteita, eivätkä ne aina edes pidä paikkaansa. He kertovat potilaalle, ennenkun potilas kerkiää kieltämään. Siinä sitten elät ja odotat...No, toiset haluavat tietää, mutta mä päätin jo lapsena, etten halua elää tällaisessa odotuksessa.
Anteeksi jos kuulostin sydämettömältä, se ei suinkaan ollut tarkoitus.
En osaa sanoa yhtäkään lohdutuksen sanaa, tuli kyllä tyhjä olo kertomuksesttasi...
Viestisi on ollut ajatuksissani..
mutta minulla, ei ole lohdutuksen sanoja..
olen kerrankin sanaton.. :(
"Ei niin onnetonta päivää
ettei pientä ilon kyventä tarjoa:
linnun helkähdyksen
kastepisaran kuurankiteen
kimalluksen verran.
Ja taas jaksat,
etkö jaksakin?."
"Surun ja huolen linnut lentävät yli pääsi,
sille et mahda mitään. Mutta voit estää niitä
pesimästä hiuksiisi."
(kiinalainen sananlasku)
*lämmin halaus*
Tuskin olisit täällä kirjoittelemassa jos tuo olisi totta!
oli em. provo tai ei, on se joidenkin ihmisten kohdalla totta kuitenkin tänäkin päivänä.
Tänne foorumille on helppo kirjoittaa, purkaa tuskaansa anonyyminä, kun oikein korventaa sisällä.
Miksi me emme siis suostuisi lukemaan lähimmäisen tuntoja ja pysähdy miettimään hiljaisina elämän rajallisuutta. - Kuitenkin se on meillä kaikilla myös joskus edessä.
Ap:lle lämmin halus.
Tietämättä tapauksen taustoja,kerron vaan yhden esmerkki tapauksen.Kyseessä oli mies henkilö 40v ilmoitettiin aivokasvaimesta jota ei voi leikata.Elin aikaa 1kk.Hänelle tuttava suositteli koivutuhka kapseleita.Alkoi käyttämään niitä ja eli ainakin 20v.Itsellä on ollut kädessä kasvain 2kertaa JA odottanut leikkausta ,söin tuhka kapseleita eikä leikkauksia tarvinnut suorittaa.Nyt ei ole oireillut 3vuoteen.Tiedetään jottei nämäkään kaikille tee ihmeitä. jaksamista.
kuvitella miltä sinusta tuntuu.... lämmin halaus
Hei,
Voisitko kertoa mista naita koivutuhka kapseleita saa?
Aidillani on syopa oik. munuaisessa, joka on lahettanyt runsaasti etapesakkeita kehkoihin. Aitini on 75 vuotias eika halua mitaan leikkausta eika sadehoitoa. Han uskoo homeopaattisiin menetelmiin.
Mista naita kapseleita saa? Onko olemassa muita luonnon keinoja parantaa syopaa?
Kiitos paljon etukateen vastauksesta/kommenteista!
Erik
SURU
Minun kyyneleni ovat miljoonien ja taas miljoonien kyyneliä, jotka vanhentavat maailman ja tekevät sen arpiseksi kyynelistä.
Vesi, joka virrassa juoksee, on niiden kyyneliä, jotka elivät ennen meitä, ja vesi, joka sataa maahan vieraissa maissa, on niiden kyyneliä, jotka syntyvät jälkeemme maailmaan.
Kun tämän tiedät, et enää ole yksin.
-Sinuhe Egyptiläinen kirj. Mika Waltar-
silmiin, kun luin ...En voi sanoa muuta kuin "enkeli hyvä ja hellä, pitää Sinua aina kämmenellä"...
ufomies
Kirjoittanut: -av- 26.10.2005 klo 23.01
Sattui myöhään pimeänä syysiltana, että ufo oli laskeutumassa maahan. Elämää etsien se sitten sattui laskeutumaan valaistulle kylmäasemalle.
No ufomies meni oitis tekemään tuttavuutta bensapumpun kanssa – puhui ja puhui ja kyseli ja kyseli, mutta pumppu pysyi hiljaa.
Siitä hermostuneena ufomies tiuskaisi: ”Ei sitä tartte noin ylpee olla vaikka onkin kyrpä korvassa.”
Tuskinpa kuolemansairas ihminen kirjoittelee tuollaisia, kyllä siinä sairaana on huumorit vähissä .
(o_o)