Vanha asumaton pienmaatila on perikunnan omistuksessa, jonka omistajina sisarukset ja heidän jälkeläisensä.
Nyt yksi kuolleen sisaruksen leski ja hänen lapsensa vaativat osaansa tilasta.
1. Onko leskellä ylipäätään perimisoikeutta ?
2. Jos ostohinnasta ei sovita, voiko heille tilasta osittaa kuuluvan määräalan?
3. Voiko tilan pistää yleiseen myyntiin, jonka jälkeen perikunta käyttäisi etuosto-oikeuttaan ?
4. Voiko kauppakirjassa varmistaa sen, ettei kyseiset henkilöt tulevaisuudessa ole jakamassa sisaruksia joilla ei ole sisarusten lisäksi muita perijöitä?
Nyt yksi kuolleen sisaruksen leski ja hänen lapsensa vaativat osaansa tilasta.
1. Onko leskellä ylipäätään perimisoikeutta ?
2. Jos ostohinnasta ei sovita, voiko heille tilasta osittaa kuuluvan määräalan?
3. Voiko tilan pistää yleiseen myyntiin, jonka jälkeen perikunta käyttäisi etuosto-oikeuttaan ?
4. Voiko kauppakirjassa varmistaa sen, ettei kyseiset henkilöt tulevaisuudessa ole jakamassa sisaruksia joilla ei ole sisarusten lisäksi muita perijöitä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
En ole ihan varma että ymmärsin kakikki kysymyksesi oikein mutta selvennä jos vastaus sen takia tuntuu menneen metsään.
1. Leskellä ei ole perintöoikeutta vaan kaikki menee kuolleen lapsille. Silti leskikin voi olla oikeutettu osaan tuosta tilasta avioioikeutensta takia. Riippuu puolisoiden omaisuuksien arvosta toisen kuollessa.
2. Aina voi antaa määräalan jos kaikki perikunnan osakkaat sopivat (eli sekä leski että lapsi suostuvat ottamaan osuutensa määräalana ja kuolleen sisarukset suostuvat antamaan sen määräalana ja nämä kaikki ovat päässeet vielä yhteisymmärrykseen mikä tuo määräala on.). Se on täysin sopimuksenvarainen asia.
3. Perikunnalla ei ole mitää lakisääteistä etu-osto oikeutta. Jos tarkoitat tilannetta jossa tila laitetaan myyntiin vaan sen takia että saataisiin tietää tilan arvo niin se on ostajaehdokkaiden kiusaamista. Jos et tarkoittanut tätä niin selitä tarkemmin mitä tarkoitit.
4. Kauppakirjan määräyksillä ei voi puuttua tulevaan perintöoikeuteen. Jos sisarukset haluavat että ko. leski ja lapsi eivät ole jakamassa myöhemmin heidän perintöäänsä (leski nyt ei jaa jokatapauksessa mutta lapsi jakaisi) niin oikea asiapaperi on siskosten tekemä testamentti jossa ko. lapselle ei anneta mitään vaan testamentataan kaikki joillekin muille.
//1. Leskellä ei ole perintöoikeutta vaan kaikki menee kuolleen lapsille. Silti leskikin voi olla oikeutettu osaan tuosta tilasta avioioikeutensta takia. Riippuu puolisoiden omaisuuksien arvosta toisen kuollessa.//
Ensimmäinen lause pitää paikkansa. Leskellä on avio-oikeus siihen miesvainajansa omaisuuteen, mitä tällä kuollessaan oli. (Ellei avioehdosta tai testamentista muuta johdu.) Jos miehen vanhemmat (vanhempi) olivat kuolleet ennen miestä, heidän perintönsä oli langennut miehelle (siitä riippumatta oliko sitä jaettu), ja kuuluu siis miehen kuolinpesän varallisuuteen. Leski on miehensä kuolinpesän osakas, ja tässä ominaisuudessa hänellä on sananvaltaa myös miehen perintöä koskevassa asiassa siitä riippumatta, tulisiko hän osituksessa saamaan tasinkoa miehen pesältä vai ei.
Jos lesken mies olisi kuollut ennen omia vanhempiaan, näiden perintö olisi langennut suoraan miehen lapsille (eikä siis kuuluisi miehen kuolinpesään). Tällöin leskellä ei olisi siihen mitään sanomista (paitsi mahdollisten alaikäisten lastensa edunvalvojana).