En eläissä ehtinyt Lappiin
kai kuollessa kulkenen sinne
ja porona villinä taivallan
missä viettävi tunturin rinne
Oli kovia kiireet Etelän
en Lappiin ehtinyt koskaan
vaan jospa nyt tuulet tunturein
kantais haamuni kainalossaan
Monta hukkaan vaipui unelmaa
vaan toivoa saanen vielä
kun en eläissä Lappiin ehtinyt
kai kuolleena kuljen siellä
kai kuollessa kulkenen sinne
ja porona villinä taivallan
missä viettävi tunturin rinne
Oli kovia kiireet Etelän
en Lappiin ehtinyt koskaan
vaan jospa nyt tuulet tunturein
kantais haamuni kainalossaan
Monta hukkaan vaipui unelmaa
vaan toivoa saanen vielä
kun en eläissä Lappiin ehtinyt
kai kuolleena kuljen siellä
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihana runo :)
Riimitys kohdallaan, tällainen käy sydämeeni.
tässä runossa oli se, että kuolleenakin on elämää
- juurihan todistit sen meille eläville.
:)