Tämä on pitkä tarina, toivottavasti joku jaksaa lukea tämän, saati vastata. Yrittäkää saada selvää selityksestäni.
Kaikki alkoi siitä kun ihastuin erääseen poikaan viime lukuvuonna, samasta koulusta. Olin silloin aivan pilvessä ja menin innolla kouluun, jotta näkisin poikaa. En tuntenut häntä, mutta aloin ottaa asioista selvää. Sain tietää hänestä hyvin paljon. Olin innoissani, etenkin kun poika asui lähellä. Koulussa katselin häntä aina salaa, joskus silmiinkin kun uskalsin. Hän huomasi minut (ainakin luulen), sillä hänkin rupesi katselemaan minua välillä. Mutta silloin oli jo myöhäistä, sillä kesäloma oli aivan pian edessä, ja poika ei enää olisi sen jälkeen samassa koulussa.
Kesäloman alussa laitoin pojalle viestin ja kysyin, onko hänellä messengeriä. Mutta hänellä ei ollut. Hän ei myöskään tiennyt kuka olin.
Kesän mittaan se taisi selvitä hänelle, sillä näimme aika usein sattumalta. Hän katsoi aina silmiin. Erityisesti yksi kerta, jolloin näin hänet jäi mieleeni, hän ajoi pyörällä ohi ja kääntyi vielä katsomaan ja aivan kuin hän olisi hymyillytkin. Olin aivan onnessani koko loppu päivän ja seuraavan viikonkin.
Mutta sitten alkoivat koulut. En enää nähnyt häntä. Joskus aivan vilaukselta jossakin, mutta todella harvoin.
Nyt olen todella epätoivoinen, ja mietin, että kannattaisiko unohtaa koko jätkä. Olen joskus aikaisemminkin yrittänyt, mutta en vain pysty. Tämä kuulostaa hyvin pieneltä, mutta en ole ennen tuntenut näin ketään kohtaan.
Alkaa vaan jo laantumaan into, sillä pian tulee vuosi täyteen siitä kuin ihastuin, ja edellytystä ei näy.
Kuulostaa ehkä säälittävältä, mutta kesällä olin todella masentunut ja suurin syy siihen oli tämä poika.
Ja eikä tähän auta yhtään, että ystäväpoikani on ihastunut minuun ja hän tuntee ihastukseni. Hän tosin ei tiedä tunteistani tätä kohtaan. Nyt tämä kaveripoika on maassa takiani, sillä minulla ei ole tunteita häntä kohtaan. Mutta tuntuu todella pahalta sanoa se hänelle, varsinkin kun tiedän, miltä se tuntuu kun tunteet eivät täsmää, nimittäin en usko että poika josta olen kiinnostunut, voisi pitää minusta. Tai mistäs sitä tietää, onhan meillä jotain yhteistäkin. Olemme hyvin samantyylisiä ja musiikkimaku samantyylinen. Jnejne...
Noh tässä oli vain tiivistys kaikesta, mutta koittakaa saada selvää, olen todella kiitollinen jos joku voi auttaa. Tiedän kyllä, että on hyvin epätoivoista hakea apua netistä.:F
Niin siis kannattaako unohtaa samantien koko poika? Tekstata en tahdo enää hänelle.
Ja muuten. Poika on ystäväni veljen kaveri ja on heillä usein, kannattaisiko ehkä yrittää olla siellä samaan aikaan? Vai mitä? En itse tiedä mitä teen, sillä tuntuu että tässä on jo vaihtoehdot vähissä.:S
Kiitos kaikille, jotka jaksavat lukea ja vastata. Ja anteeksi mahdollisista typoista.
Kaikki alkoi siitä kun ihastuin erääseen poikaan viime lukuvuonna, samasta koulusta. Olin silloin aivan pilvessä ja menin innolla kouluun, jotta näkisin poikaa. En tuntenut häntä, mutta aloin ottaa asioista selvää. Sain tietää hänestä hyvin paljon. Olin innoissani, etenkin kun poika asui lähellä. Koulussa katselin häntä aina salaa, joskus silmiinkin kun uskalsin. Hän huomasi minut (ainakin luulen), sillä hänkin rupesi katselemaan minua välillä. Mutta silloin oli jo myöhäistä, sillä kesäloma oli aivan pian edessä, ja poika ei enää olisi sen jälkeen samassa koulussa.
Kesäloman alussa laitoin pojalle viestin ja kysyin, onko hänellä messengeriä. Mutta hänellä ei ollut. Hän ei myöskään tiennyt kuka olin.
Kesän mittaan se taisi selvitä hänelle, sillä näimme aika usein sattumalta. Hän katsoi aina silmiin. Erityisesti yksi kerta, jolloin näin hänet jäi mieleeni, hän ajoi pyörällä ohi ja kääntyi vielä katsomaan ja aivan kuin hän olisi hymyillytkin. Olin aivan onnessani koko loppu päivän ja seuraavan viikonkin.
Mutta sitten alkoivat koulut. En enää nähnyt häntä. Joskus aivan vilaukselta jossakin, mutta todella harvoin.
Nyt olen todella epätoivoinen, ja mietin, että kannattaisiko unohtaa koko jätkä. Olen joskus aikaisemminkin yrittänyt, mutta en vain pysty. Tämä kuulostaa hyvin pieneltä, mutta en ole ennen tuntenut näin ketään kohtaan.
Alkaa vaan jo laantumaan into, sillä pian tulee vuosi täyteen siitä kuin ihastuin, ja edellytystä ei näy.
Kuulostaa ehkä säälittävältä, mutta kesällä olin todella masentunut ja suurin syy siihen oli tämä poika.
Ja eikä tähän auta yhtään, että ystäväpoikani on ihastunut minuun ja hän tuntee ihastukseni. Hän tosin ei tiedä tunteistani tätä kohtaan. Nyt tämä kaveripoika on maassa takiani, sillä minulla ei ole tunteita häntä kohtaan. Mutta tuntuu todella pahalta sanoa se hänelle, varsinkin kun tiedän, miltä se tuntuu kun tunteet eivät täsmää, nimittäin en usko että poika josta olen kiinnostunut, voisi pitää minusta. Tai mistäs sitä tietää, onhan meillä jotain yhteistäkin. Olemme hyvin samantyylisiä ja musiikkimaku samantyylinen. Jnejne...
Noh tässä oli vain tiivistys kaikesta, mutta koittakaa saada selvää, olen todella kiitollinen jos joku voi auttaa. Tiedän kyllä, että on hyvin epätoivoista hakea apua netistä.:F
Niin siis kannattaako unohtaa samantien koko poika? Tekstata en tahdo enää hänelle.
Ja muuten. Poika on ystäväni veljen kaveri ja on heillä usein, kannattaisiko ehkä yrittää olla siellä samaan aikaan? Vai mitä? En itse tiedä mitä teen, sillä tuntuu että tässä on jo vaihtoehdot vähissä.:S
Kiitos kaikille, jotka jaksavat lukea ja vastata. Ja anteeksi mahdollisista typoista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
mä en jaksanu lukee! =:
Mina jaksoin.
(sori joidenkin kirjaimien kummallisuus, esim. toi `mina`)
Musta sun pitais pyrkia olemaan sen ystavas luona enemman. Varmasti tormaisit siihen! Ala meneta toivoas, tsemppia.
Oon samaa mieltä. Meet sinne ystäväs luo useammin ku ennen ja yrität täsmätä että oisitte ihastukses kanssa siellä yhtä aikaa :) Eihän sitä tiiä jos sattuisitte joskus tekee jotai neljästäänki ja pääsisit tutustuu tähä poikaan entistä paremmin ;)
Suosittelisin että alkaisit ajatella sillei, että "ei se musta tykkää" mutta silti et menetä toivoas. Näin maksimoit hyödyn: jos se tykkää susta, hyvä sulle (tai oikeestaan molemmille) :D jos se taas ei tykkää susta niin sitten et tavallaan pety niin valtavasti, jos oot koko ajan ajatellu että se ei susta tykkää :)
Se miten tuon pystyt toteuttaa on vähän kysymysmerkki koska tavallaan puolittain huijaat itseäs ehkäpä jopa. Mutta. Todellakin tsemppiä!