Usein kuuluu sanottavan raksamiehiä juopoiksi mutta mikähän on tänä päivänä totuus. Jos maanantaiaamuna on krapula niin se ei nyt vielä välttämättä ole juoppoutta mutta heilutaanko raksoilla paljonkin selvässä kännissä ja paljonko siellä on poissaoloja viinan takia.
Itse en juurikaan juo, ja tähtään raksa-alalle. Jos juoppous tosiaan on alalla iso ongelma niin sitten minun pitäisi olla vahvoilla.
Itse en juurikaan juo, ja tähtään raksa-alalle. Jos juoppous tosiaan on alalla iso ongelma niin sitten minun pitäisi olla vahvoilla.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Sivusta seuranneena voin sanoa että kyllähän se alkoholi edelleenkin kuuluu raksapuolelle. Ei siellä varsinaisessa kännissä ole kukaan, mutta pienessä maistissa kylläkin. Kahvitauolla otetaan pari keppanaa ja usein on taskumatti jemmassa.
Mutta siis kännit vedetään viikonloppuna, viikolla vain naukkaillaan. Eikä nyt tietty joka päivä, maanantaisin ja perjantaisin lähinnä.
Ja maalarina aiheuttaisin pettymyksen kaikille tulemalla joku päivä duuniin selvinpäin:D
Itse tässä kohta tulee 55 mittariin ja voi sanoa, että yhtäjaksoisesti nelisenkymmentävuotta tuli hommia painettua. Tosin kierrellen konttorihommissa viimeiset 10 vuotta.
60-luvun puolivälistä lähtien kuitenkin omat kokemukset ja voin sanoa, että on vähentynyt aivan minimiin entiseen verrattuna. Oikeastaan voi sanoa, että 60-luku oli vielä aika siistiä ja kaatamisen siemen ongelmaksi asti monella kylvettiin 70 ja 80 luvulla. Monetmonituiset kerrat kohtauksia, haimatulehduksia ja klassisia "viinakramppeja" itse tällä ajalla todistin.
Meno oli aivan hulvatonta usein ja tietyillä raksoilla pelotti olla, kun ei koskaan tiennyt milloin jostain tulee tavaraa niskaan tai tikkaita pitelevä työkaveri ei pysy enää pystyssä...Eikä muuten ollut todellakaan yksi ja ainoa työmaa ja työporukka jota tuli katseltua. Niin isoissa kuin pienessäkin poppoossa riitti aina kaatajia. Joskus vain joku ns. hiljaisen työn tekijä huomaamattomasti tissutteli ja joskus sitten oli sekalaista seurakuntaa koko urakka täynnä. Ainakin iltaisin/öisin niin että kunto ei todellakaan ollut kondiksessa vielä ainakaan aamupäivällä.
90-luku toi huomattavasti kohonneen kontrollin ja ns. laakista kenkää -systeemin moniin paikkoihin. Ei hoitoonohjauksia ym. tarvinnut paljon laiminlyödä kunnon kaatajan kun ovea näytettiin hyvinkin nopeasti. No...toisaalta monen 70 ja 80-lukujen aikana kunnon pohjan luoneen työkuntokin alkoi hiipua melkolailla jo 90-lukua kuljettaessa.
Tiukimmista vuosista on aikalailla kontrolli tasoittunut taasen, mutta kyllä ne ajat jolloin päivästä toiseen ympäripäissään olevaa työkaveria jaksettaisiin iankaiken katsella, ovat jo takanapäin. Ketään morkkaamatta, niin "huomaamattomissa" työtehtävissä olevilla taitaa yleisimmin se taskumatti olla matkassa. Suoraan sanoen myös, kyllä ne ovat ulkomaalaiset keikkatyöläiset joilla ehkä eniten tuo huikka maistuu. Mutta tosin monesti ovat sellaisia, ettei alle 2 kirkkaan edes huomaa onko uutta vai vanhaa. Hiukan erilailla käyttäytyvät useimmiten kuin suomalainen jurrissa.
Nyt 2000 luvulla kyllä voi sanoa, että monissa paikoissa on jo aika nollatoleranssi. Vanhimmat hurjat ajat nähneet raksamiehet alkavat jo pikkuhiljaa käydä vähempiin ja uudet tulokkaat eivät niin sitten enää ota viinaa kaveriksi, kui aikanaan jolloin oli melkeinpä yksi osa tiettyjä työnkuvia.
Jollain muulla voi olla erilaiset mielikuvat, mutta itse näen asiat näin...
kyllä sitä itsekin tuli joskus varsinkin aikanaan kaadettua tietenkin itsekin. Myönnän, välillä töissäkin. Mutta kyllä se vähän niin oli, että joko iän myötä meno rauhoittui tai sitten viimeistään tähän päivään mennessä alettiin jo kaatua matkalle. Ainakin nyt työkunto alkoi rapistua.
Eihän nyt juoppo raksamies ollut mikään sääntö, mutta kyllä joukko oli suuri joilla vähintään terveys ehti mennä.
Piettää aika hyvin paikkaansa nykyisessä valossa, pidemmältä aikaväliltähän minä en tiedä. Kuitenkin suuremmissa rakennusfirmoissa ei kuitenkaan edes krapulassa olemista katsota hyväksyttäväksi, ja hyvä niin. Pienissä firmoissa ja aliurakoissa työskentelevistähän ei sitten koskaan tiedä.
Olin aikeissa kerran mennä Helsingissä yhteen firmaan töihin. Olin siellä yhden päivän sitten töissä ja kävi selväksi, että tais olla kaikki työntekijät aivan juoppoja. Viimeistään se paljastui seuraavana aamuna, kun pomo ei tullut töihin. Oli ollut edellisen illan baarissa. En alkanut siinä työsopimusta solmimaan, vaan vaihdoin heti firmaa.
Osa varmaan juonnut itsensä kuoliaiksi.Eräällä työmaalla oli legenda,miten muuan työmies oli vetänyt kaks pulloa kossua vedonlyönnin seurauksena ja delannut siihen paikkaan.80-luvun alussa.
Miksi?
No siksi, että ne kittaa kaikki lasit (he-he).
väitelty,että ovatko ne juopoimmat muurareita vai maalareita...No oli toi hauska juttu:D 1800-luvun ruutulasit varsinkin ovat aika vittumaisia duunata.Yhden ruudun takia joutuu kittaamaan aika monta lasia:D
ellei kännissä 2x viikosss niin ei elämää?
monikaan tule ajatelleeksi, että siellä oli myös alin työnjohto monesti maistissa, se vaan kun ei näy kun tempoo yksin kopissa ja pullo on lukitussa pöytälaatikossa.Ja isot herrat ne vasta velmuja onkin: Puku päällä kun haisee sisulle, niin se katsotaan herrasmieheksi, haalarit päällä kun haisee sisulle niin se on juoppo. :)
Ja kuinkakohan moni tämän päivän herroista kiskoo
jotain laitonta aamupalaksi...
olla välillä siinä kondiksessa,että hävettää meikäläistäkin.Ulkomaisille vieraille esitellään mestoja parin promillen tuubassa.
Taitaa olla vähissä nyt raksa kännit vaimitä sanoo vanhan liiton mies
Kyllähän vielä tänäpäivänä kännisiä työmailta löytyy jopa helsingin keskustan tuntumassa.... en tiedä sitten luentaanko känniksi piriä vetävät 20h päivää painavat virolaiset?
Huumeseulat pakollisiksi rakennustyömaille. Näytteenottajaksi Rakennusliitto.
Joopa...voihan sitä pari koria ottaa keppanaa...pääsee loppuelämän kestävälle saikulle kun vetää sirkkelillä käden poikki.,..
Opettelee ajoissa juopoksi, muuten erottaudut raksahommissa muista, etkä tule pärjäämään.
Tornikuskit eivät juo vaan pössyttelevät
Siellä homma kulkee ja selvää miestä milloinkaan ei näyy
2. Tim. 1: 9
Juovuksissa ovat nuo jotka päivälläkin juovat.
Minäkin oon ryypännyt suurin piirtein koko elämäni. Ennen töitä, työaikana, töiden jälkee, välillä kuukausia ryyppäämättä. Aika värikäs kirjo on takanani kokemuksia. En kertaakaan sattunut narahtamaan edes ratista.
Nyt kun olen eläkkeellä, katson ansainneeni hyvinkin kännin silloitällöin ilman narahtamisen pelkoa. On kylläkin jäänyt nyt vähemmälle kupittelu kuin työelämässä oli. Varmaankin työt vitutti aika paljonkin ja siksi tuli ryypättyä.