Nyt kun ulosottolaki on uudistunut, voiko ulosottomiesten kanssa sopia kuukausittain palkasta ulosmitattavasta määrästä? Suojaosuushan on noin 750 euroa yhden lapsen kanssa, joten onko ko. summa se määrä, joka jäisi ulosmittauksen jälkeen? Nythän vuokrani on jo 530 euroa ja työmatkat 100 euroa, joten ei paljon kannattaisi tehdä työtä. Jos palkastani jää vain suojaosuus, siirryn työstä suoraan sossun luukulle. Miten on?
Ulosotto
tieto lisää tuskaa
93455
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
sossusta sen mikä jää vaille elämisestä, vuokrasta, työmatkoista yms. eli saat hyvässä lykyssä enemmän mitä muuten tienaisit. jos taas maksat niitä velkoja vapaaehtoisesti, et saa kiekkoakaan sossusta.
tällaiset toimeentulotuen hakemiset vaikka maailman tappiin vai kehottaako kentien vienosti siirtymään kortistoon, jolloin ehkä sosiaalitoimiston maksettavaksi jää pienempi osuus kuin tilanteessa, jossa palkan ulosmittauksen jälkeen velalliselle jää käteen niukemmin rahaa kuin työttömyyskorvauksesta plus bruttotulojen mukaan lasketusta asumistuesta?
Pakkohan se on. Suomen laki on semmonen että ulosottomies toimii omien lakien mukaan jotka on noin vuodelta Paavo ja sossu hoitelee sitte maksut ja se on oikein että elää.
Velallinen kortistoon... kummallinen ajatus. Totta kai sossu hyväksyy velallisen työnteon.
1) Velallisen kannalta: Eihän se velka ikänään lyhene, ellei sitä maksa (vaikka sitten ulosoton kautta).
2) Veronmaksajien kannalta: Jos velallinen käy töissä, niin yhteiskunta maksaa hänen toimeentulokulujaan vähemmän siinäkin tapauksessa, että 1/3 hänen palkastaan ulosmitataan. Ja kun ulosmitataan, saattaa velallinen taas joskus pärjätä omillaan. Jos on peruspäivärahoilla, niin ei ulosmitata eikä velka lyhene => velallinen on aina vaan veronmaksajien elättinä.
3) Terveydenhuollon kannalta: kortistossa oleva velallinen on todella pahassa syrjäytymisvaarassa. Ja kun syrjäytyminen on tapahtunut, niin sitten se sossu vasta maksaakin: vieroitushoitoja, lastensuojeluasioita, sairaalakuluja, kuntoutuskuluja jne loputtomiin.
... totean.
Kun aikanaan hain toimeentulotukea sosiaalitoimistosta, niin joskus minusta tuntui siltä, etteivät työntekijät arvostaneet (kieltämättä taloudellisesti vähäarvoista) osa-aikaista työntekoani lainkaan. Ymmärrän työntekijän asenteen sikäli, että vähäinen työntekoni lisäsi sosiaalitoimiston paperityötä ja laskemista. Lisäksi palkkatositteet usein viipyivät niin pitkään, että sovitellun työttömyyspäivärahan hakeminen ja saaminen viivästyivät, jolloin rahat ehtivät loppua siihen mennessä, kun esim. vuokra olisi pitänyt hoitaa. Näin ollen sosiaalitoimi joutui paikkaamaan odotusajan rahavajetta toimeentulotuin. Työntekijä saattoi tuskailla sitäkin, että hänen oli vaikeaa arvioida tarvittavan toimeentulotuen määrää, koska en osannut tarkkaan ilmoittaa nettoansiotani. Koetin muistaakseni siinä kerjäläisen tuolissa istuessani mumista ajatustani siitä, että yhteiskunta maksaa joka tapauksessa minulle vähemmän elatusta käydessäni edes osa-aikatyössä verrattuna siihen toiseen, sosiaalityöntekijän kannalta vähempitöiseen vaihtoehtoon. (Minullehan on samantekevää se, saanko yhteiskunnan myöntamän avustuksen KELAn vai kotikuntani budjetista.)
Tuntui siis todella kummalliselta se, että yhteistä kukkaroa vahtiva viranomainen sanoi, ettei työnteko kannata!
Vapaaehtoista velanmaksua ei oteta huomioon toimeentulotukilaskelmissa; velkojen hoitoa ei yleensä katsota ns. välttämättömäksi menoksi. Pääseminen velkajärjestelyyn, jolloin velanmaksukyky mitoitetaan tulojen ja välttämättömien menojen mukaan, ratkaisee tämän ongelman.
Käytännössä nuo kolme vuosittaista ulosottovapaata kuukautta saa automaattisesti. Ei kuitenkaan kaikkia kolmea peräkkäin. Korkeintaan kaksi.
Tsekkaa allaoleva ja kysäise asiasta kun saat kutsun ulosoton juttusille.
________________
Ulosottolain ja - asetuksen muutokset velallisen irtaimiston suojaamisesta ja ns. vapaakuukausimallista tulivat voimaan 15.5.1997 (Suomen säädöskokoelma n:o 378 ja 379, Hallituksen esitys 8/1997 vp)
Velkajärjestelylain muuttamisen yhteydessä eduskunta edellytti, että ulosottolakia muutetaan viipymättä velallisen irtaimiston suojaamiseksi ja ns. vapaakuukausimallin käyttöön ottamiseksi. Lain muutoksella on parannettu velallisen asemaa niin, että velallinen saa aikaisempaa laajemmin erottaa omaisuuttaan ulosmittauksessa ja sen jälkeen kun palkan ulosmittaus on jatkunut keskeytyksettä tai lähes keskeytyksettä vuoden ajan se voidaan velallisen pyynnöstä keskeyttää enintään kolmen kuukauden ajaksi. Keskeyttäminen ei ole kuitenkaan mahdollista elatusavun perimiseksi suoritettavan ulosmittauksen osalta. Ulosmittauksen keskeyttäminen edellyttää lisäksi 1) että velallisen käyttöön on ulosmittauksen jälkeen jäänyt vain ulosmittauksessa velalliselle jätettävän suojaosuuden verran varoja tai vain jonkin verran enemmän tai 2) velallisen elinkustannukset ovat ulosmittauksen jälkeen jäävään rahamäärään nähden korkeat tai 3) keskeyttämiseen on jokin muu erityinen syy.
Olen ollut ulosotossa viime lamasta asti. Vapaakuukausia olen myös hakenut mutta käytännössä saanut korkeintaan yhden vuodessa. Siis miksikö? Kuten X sanoi:
"Ulosmittauksen keskeyttäminen edellyttää lisäksi 1) että velallisen käyttöön on ulosmittauksen jälkeen jäänyt vain ulosmittauksessa velalliselle jätettävän suojaosuuden verran varoja tai vain jonkin verran enemmän tai 2) velallisen elinkustannukset ovat ulosmittauksen jälkeen jäävään rahamäärään nähden korkeat tai 3) keskeyttämiseen on jokin muu erityinen syy."
Jos on kyseessä keskituloinen työssäkäyvä ulosottoasiakas niin edelläluetellut ulosoton keskeyttämisen esteet todennäköisesti täyttyvät.
Essi
Miten vapaat kuukaudet saa automaattisesti ja miksi ne ei saa olla peräkkäin? tekstissä luki, että "voidaan keskeyttää" eli onko harkinta päättäjällä sittenkin?
Ulosotto on yhteiskunnan eli tarkemmin Suomen valtion ylläpitämä virasto, jolla pakotetaan ihmiset maksamaan asiat, jotka on heille määrätty maksettavaksi; Lainat, verot, maksut yms. Suojaosuudet on asetettu suojaamaan velallisten oikeuksia tiettyyn tasoon.
Hakijat voivat laittaa asioita ulosottoon ja yrittää periä saataviaan sitä kautta. Ulosotto ottaa sen minkä niiden täytyy, eli laissa määrätyn verran.
Velkojen maksaminen kannattaa aina, ei ehkä kuitenkaan pakotettuna ulosoton kautta, vaan sopimalla ja pitämällä sopimuksesta myös kiinni.
Tässä yhtälössä pyörii myös sivussa perintätoimistoja, jotka pyörittävät muuta perintätoimintaa ja uhkailevat kirjeillään velallisia maksamaan. Heillä ei ole kuitenkaan mitään keinoja viedä osaa palkasta tai myydä omaisuuttasi.
Toiseksi velkojen takana on myös hakija, jolla raha siis tilitetään edelleen ulosoton tai perintätoimiston kautta, miten se velka on sitten saatu perityksikään. Velat ei ole siis mitenkään ulosoton omia vaan takana pyörii hakijat. Vaikka saisit sossusta avustusta ja tuntuisi siltä ettet saisi töistä mitään käteen, kannattaa silti maksaa velkaa ja siinä samalla vielä sovitella velkaa kaikin keinoin; korkojen kohtuullistaminen, maksusuunnitelma, sovittelulaina tms.
Pysy siis töissä ja huomaa kohta maksaneesi velat pois, sen jälkeen voi pikkuhiljaa miettiä mihin sitä lähtis vaikka lomamatkalle ;)