Onko maassamme mitään järjestöä tms. joka olisi saattanut yhteen kaikki lastensuojeluviranomaisten ja siihen liittyvien sossutanttojen uhrit ja väärinkohdellut ihmiset??
Eikö olisi aika!
Heidän käytöksensä ja edesottamuksensa ovat aivan rikollisia ja ihmisarvoa polkevia, eikä he muutu vaikka heille asiasta sanookin( itse sitä yritin, ja he linnoittautuivat vielä enemmän, jos mahdollista, minua vastaan)
Tosin käytössämme on hieno laki sosiaaliasiakkaan oikeuksista, mutta kun niitä yrittää perätä, lyö päänsä vain entistä lujemmin!
Mitä me voisimme tehdä??
Haluaisin jotain kansalaisliikettä , julkisuutta, tai mitä tahansa joka on pakko ottaa huomioon.... en tiedä?
Mitä teille tulee mieleen miten voisi auttaa itseään yhdessä ihmisoikeuksien nimissä tässä maassa?!
Vai onko joka kerta vaan valvottava vitutuksesta öitä ja saatava pirulliset suorastaan naurut tantoilta päin naamaa? Nimittäin vain siinä tapauksessa, että on ollut kiinnostunut lapsistaa.!
Eikö olisi aika!
Heidän käytöksensä ja edesottamuksensa ovat aivan rikollisia ja ihmisarvoa polkevia, eikä he muutu vaikka heille asiasta sanookin( itse sitä yritin, ja he linnoittautuivat vielä enemmän, jos mahdollista, minua vastaan)
Tosin käytössämme on hieno laki sosiaaliasiakkaan oikeuksista, mutta kun niitä yrittää perätä, lyö päänsä vain entistä lujemmin!
Mitä me voisimme tehdä??
Haluaisin jotain kansalaisliikettä , julkisuutta, tai mitä tahansa joka on pakko ottaa huomioon.... en tiedä?
Mitä teille tulee mieleen miten voisi auttaa itseään yhdessä ihmisoikeuksien nimissä tässä maassa?!
Vai onko joka kerta vaan valvottava vitutuksesta öitä ja saatava pirulliset suorastaan naurut tantoilta päin naamaa? Nimittäin vain siinä tapauksessa, että on ollut kiinnostunut lapsistaa.!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Montako lasta sinulta on nyt tällä hetkellä huostaanotettu ja monesko on lähdössä tällä hetkellä?
Nimittäin minua ei ole sossutantat koksaan kiusanneet vaikka olen yksinhuoltaja ja minulla on monta lasta.
Enkä tiedä kuin niitä juoppoäitejä,huumeidenkäyttäjiä ja miesrallia vetäviä naisia joilta ne lapset on omasta syystään huostaanotettu kun elävät niin epäsäännöllistä elämää.
Ne äidit on niitä jotka kovimmin oikeuksiaan huutavat.
Kuka ajattelee niitä lapsia ja heidän oikeuksiaan saada kasvaa pelkäämättä,turvassa ja rauhassa,tasapainoisessa rakastavassa kodissa?
Ja vitun kaukana juopoista huoraavista bioäideistään.
Olen kasvattanut yhden lapsen yksin aikuiseksi, hänellä on jo oma perhe, en koskaan kertaakaan riidellyt lapsen toisen vanhemman kanssa, tapaamiset sujui ym.
Toisessa elämässäni olen kasvattamassa toista kahdesta isolla ikäerolla olevasta lapsestani. Tässä tapauksessa olen kohdannut sossussa epäasiallista ja loukkaavaa käytöstä.
Olen työssäkäyvä normaali ihminen.
Auttoiko?
sossutanttojen uhri on normaali,lapsensa hoitanut työssäkäyvä ihminen,niinpä niin.
Tervehdys sinulle ilman olevalle. Ymmärrystä sinulle kun noin kovin kutkuttaa. Koeta pärjäillä.
Mäkään en oikein osaa millään uskoa että kunnollisen äidin/ isän niskaan hyökätään syyttä mutta kai se on uskominen koska maailma on saatanan kiero paikka, usko saa. Jos ei olisi kieroilua, olisi hyvä olla mutta jos jokainen hiukan kattoo mitä kaikkea täällä on tapahtunut ja tapahtuu 24/7 niin uskoo että tosiaan kunnon ihmisetkin saavat osansa ihan liian usein. Ihmiset on sairaita.
Entä jos ottaisi yhteyttä johkin kansanedustajaan tjn? Sosiaalissa korkeammalle taholle? Ainakaan ei kannata luovuttaa, liian moni luovuttaa.
Vastaava toimittaja Leo Salmela
Ranniotie 4a6 99600 SODANKYLÄ
Puh. 0400 392692
E.mail: [email protected]
Avoin kirje presidenttiehdokkaille, poliittisille päättäjille ja julkiselle sanalle.
Asia: Suomen EU-kelpoisuus sananvapauden, kansalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen valossa.
Arvoisat Presidenttiehdokkaat!
Ihmiskunnan vuosituhantinen historia on todistanut yhä uudelleen ja uudelleen sen, että jokaisen menestyvän ja kukoistavan kansakunnan menestyksen ja kukoistuksen lähtökohtana on ollut yhteiskuntarauha ja kansalaisten henkinen hyvinvointi. Se, että kansalaiset ovat kokeneet yhteiskunnalliseen asemaan, varallisuuteen tai muihin ihmisestä riippumattomiin tekijöihin katsomatta kansakunnan turvalliseksi ja oikeudenmukaiseksi henkiseksi kodiksi, jossa haluaa ahkeroida käden ja hengen töin oman ja koko kansakunnan paremman tulevaisuuden hyväksi.
Käytännössä tämä vaatii sitä, että kansakunnan johtajien todellisen sydämenasian tulee olla huolehtia jokaisen kansalaisen ulkoisesta ja myös henkisestä hyvinvoinnista. Henkisen hyvinvoinnin kannalta yksi keskeisimpiä tekijöitä on kansalaisen ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutuminen yhteiskunnassa. Erityisen merkittävää tämä on niiden kansalaisten kohdalla, jotka eivät terveydentilansa, varattomuutensa tai muiden syiden vuoksi pysty itse asiaansa edustamaan ja oikeuksiaan puolustamaan. Itse asiassa kansakunnan sivistys mitataan sen mukaan, miten hyvin se pystyy turvaamaan vähempiosaisten ihmisarvon, ihmisoikeudet sekä lain ja oikeuden suojan. Näin oli jo vuosituhansia sitten Israelissa, missä äiti neuvoo nuorta kuninkaansa valittua poikaansa: ”Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville. Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.” Eli jo silloin ymmärrettiin, että kansakunnan menestys ja kukoistus voi rakentua vain yksilökansalaisten oikeuksien toteutumisen ja siihen perustuvan yhteiskuntarauhan perustukselle.
Näin oli myös presidentti Kekkosen valtakaudella ja valtaosin vielä nytkin Suomen kansa muistaa suurta kunnioitusta tuntien presidentti Kekkosen todellisena maan isänä, joka ahkeroi myös pienten ihmisten oikeuksien puolesta. Ja näin pitäisi olla edelleenkin, mutta kun ei. Sen jälkeen kun presidentti Kekkosen voimat hiipuivat ja alkoi presidentti Koiviston valtakausi, kansakuntamme lähti todelliseen syöksykierteeseen ja tuhon tielle, jota on jatkunut näihin päiviin asti ja jatkuu edelleen ja näyttääkin siltä, että nykyinen maamme valtaeliitti on kiinnostunut vain oman ja optio-miljonäärien ennestäänkin lihavan kukkaron paisuttamisesta ja ”rötösherrojen” armahtamisesta kun taas tavalliset kansalaiset saavat unohdettuina ja hylättyinä pärjätä kukin tavallaan. Ilman, että kukaan heistä välittää ja heidän kohtaloistaan huolta ja murhetta kantaa.
”Et oikeus on pilkka”.
Yksi nykyisen poliittisen valtaeliitin aikaansaannoksia oli oikeuskäytäntömme uudistaminen. Voi olla, että tälläkin pyrittiin oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan, mutta lopputulos on kaikkea muuta.
Ensinnäkin
Oikeuskäytännöstämme tehtiin niin monimutkainen, ettei ilman kalliita asianajajia pärjää enää tuomioistuimissa pienimmissäkään jutuissa. Valtion kustantaman oikeusavuin sektoria tosin laajennettiin, mutta samalla säädettiin omavastuuosuus asianajokuluista. Tätä omavastuuosuutta määriteltäessä otetaan nyt myös puolison tulot huomioon ja niinpä muutaman sadan euron eläketuloilla elävän omavastuuosuus voi nousta jopa lähelle sataa prosenttia silloinkin kun puoliso ei ole velvollinen osallistumaan toisen puolison henkilökohtaisiin oikeudenkäyntikuluihin.
Käytännössä tämä on johtanut siihen, että tavalliset keskivertokansalaiset eivät pysty käräjäoikeuksien kautta oikeuksiaan peräämään ja niinpä oikeusjärjestelmämme toimii pääasiassa varattomien ammattirikollisten tahi sitten hyväosaisten toimintasektorina sekä asianajajien rahastuksen temmellyskenttänä eivätkä kansalaisten mahdollisuudet ole enää tasavertaisia lain edessä.
Toiseksi. Yksityinen omaisuus ryöstösaaliina.
Hyvin yleisesti ymmärretään; ja joka myös niin Perustuslaissa kuin Rikoslaissakin on säädetty, että kansalaisten yksityinen omaisuus nauttii yhteiskunnan erityistä suojelua, ja että syyllistytään rikokseen mikäli kajotaan toisen omaisuuteen vastoin omistajan tahtoa. Rikosoikeuden piirissä tämä toimii pääsääntöisesti käytännössä, mutta ei toimi käytännössä enää silloin kun pankit, verottaja tai muut saamamiehet lähtevät ulosottoteitse realisoimaan maksuvaikeuksiin joutuneen omaisuutta. Varsinkin viime vuosikymmenen laman seurauksena kymmenet tuhannet kansalaiset menettivät jopa useiden sukupolvien uurastuksen tuloksena saavutetun omaisuuden pankkien suoranaisena ryöstösaaliina. Näitä tapauksia löytyy kaikkialta maastamme, mutta ehkä järkyttävin kuulemani tapaus löytyy Savosta:
Oli yksityisyrittäjä, joka oli joutunut hankauksiin paikallisen kunnan johdon kanssa. Tämän seurauksena verottaja haki yrittäjän konkurssiin. Yrittäjällä oli sisävesilaiva kiinnelainan vakuutena ja tälle laivalle oli ollut ostaja, joka olisi maksanut käteisellä 3 miljoonaa markkaa, jolla summalla yrittäjä olisi selviytynyt niin veroista kuin kiinnelainoistaankin ja käteen olisi jäänyt vielä sievoinen summa. Velkojapankki ei ollut kuitenkaan antanut myyntilupaa ja niinpä laiva oli myyty pakkohuutokaupalla, jossa velkojapankki oli ainoana huutajana maksanut laivasta 50.000 mk ja myynyt välittömästi laivan edelleen 3 miljoonalla.
Tapahtuneen johdosta yrittäjä oli hakenut oikeutta aina hovioikeudesta saakka. Hovioikeus oli todennut ulosottomiehen toimineen virheellisesti, mutta jättänyt tuomitsematta ja tuominnut sitä vastoin yrittäjän maksamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.
Tämä on yksi järkyttävä esimerkki nykyisen poliittisen valtaeliitin johtamasta Suomesta ja näitä vastaavia esimerkkejä löytyy maastamme kymmeniä tuhansia; ja joiden seurauksena jopa tuhannet ihmiset päättivät päivänsä sairaan yhteiskunnan puolustuskyvyttöminä uhreina.
Kolmanneksi: Ihmisoikeusaktivisti tuomittiin ehdolliseen vankeuteen ja kymmenien tuhansien eurojen korvauksiin Suomessa.
Demokraattisen yhteiskunnan keskeisiä kulmakiviä on sanan ja mielipiteen ilmaisun vapaus ja jokaisen kansalaisen oikeus vaikuttaa yhteiskunnassa tapahtuvaan kehitykseen. Myös siihen, mihin suuntaan virkamiesmoraali on kehittymässä. Nämä oikeudet on kirjattu maamme Perustuslakiin ja erityisen merkittäväksi nämä oikeudet ovat tulleet nyt kun Suomi on ratifioinut kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja EN:n jäsenmaana on riippuvainen myös Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksistä.
Eurooppalaisessa oikeuskäytännössä sananvapaus on viranomaiskritiikin perusta ja samaa todistaa myös maamme Rikoslain 24 luvun 9 §, missä säädetään, että viranomaisten virkatoimien arvostelu ei ole kunnianloukkausta ellei tämä selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää kohtuutena. Samoin mainitun lain 8 § säätää; ja joka näkyy myös Julkisen sanan neuvoston ratkaisuissa, että viranomaisten yksityisyyden suojaa voidaan julkisessa sanassa raottaa mikäli tällä on huomattava yhteiskunnallinen merkitys.
Näin siis säätävät kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja näin säätää maamme lainsäädäntö, mutta arkitodellisuus on maassamme kokonaan toinen. Otan esimerkin:
Oli kaveri, joka rajussa liikenneonnettomuudessa menetti lopullisesti terveytensä. Neliraajahalvautuneena liikuntakyky oli heikko sekä vasemman keuhkon ruttaantumisen ja äänihuulihalvauksen seurauksena myös puhuminen hyvin vaikeaa. Nyt kun kaveri ei pystynyt mitenkään omia oikeuksiaan puolustamaan, hänestä tuli runsas kymmenen vuotta sitten ympäristön taholta puolustuskyvytön uhri, jonka ihmisarvoa, ihmisoikeuksia ja lopulta myös laillisia oikeuksia loukattiin niin yksityisten kuin paikallisten viranomaistenkin toimesta räikeällä tavalla. Vuosien ajan invalidi kävi voimallista taistelua omien oikeuksiensa puolesta ensin paikallisella tasolla ja sittemmin kaikki mahdolliset viranomaistahot läpi käyden aina eduskunnan oikeusasiamiestä, oikeuskanslerin virastoa ja sisäasiainministeriön poliisiosastoa myöten. Mutta turhaan ja niinpä invalidi joutui täysin lainsuojattomaan asemaan.
No. Invalidilla oli oma Pariisissa rekisteröity lehti, jota toimitti pyörätuolissa istuen ja omilla eläketuloillaan kustantaen. Nyt kun oli itse joutunut kokemaan ihmisten kielteiset asenteet ja tämän oikeusvaltion nurjan puolen, tuli invalidien, vanhusten ja vammaisten sekä muiden vähäosaisten oikeuksien puolustaminen keskeiseksi teemaksi lehtityössä, jossa tarkoituksessa hän kertoi havaintoesimerkkeinä omista kokemuksistaan niin yksityisten kuin eri viranomaistenkin taholta.
Lehtityössään invalidi toimi täysin sopusoinnussa maamme lainsäädännön sekä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa sekä huomioiden myös Julkisen sanan neuvoston sekä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätökset. Eli missään vaiheessa invalidi ei tiennyt syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Asiassa kävi kuitenkin niin, että eräs virkansa menettänyt paikallinen poliisi intoutui tehtailemaan lukuisia rikosilmoituksia ja vaati invalidilta 56.000 euroa (n. 330.000 Suomen markkaa) henkisistä kärsimyksistään. Osittain esitutkinnan suoritti paikallinen poliisi ja kun asianomistajana oli entinen poliisi, paikallinen syyttäjä nosti syytteen ja paikallinen tuomioistuin tuomitsi ihmisoikeuksia puolustaneen invalidin 7 kk ehdolliseen vankeuteen ja maksamaan yli 32.000 euroa (noin 200.000 Suomen markkaa) korvauksia, joita nyt uhataan ulosmitata invalidin 740 euron kuukausieläkkeistä, vieläpä ilman lainvoimaista tuomiota ja oikeusministeri Johannes Koskisen hiljaisen hyväksymisen saattamana.
Eli tätä on arkitodellisuus tämän päivän Suomessa eikä poikkea enää millään tavalla Venäjän tilanteesta, missä kaikki viranomaisten toimintaa arvostelevat julkaisut vaiennetaan, päätoimittajia sullotaan vankiloihin ja ihmisoikeusaktivisteja mielisairaaloihin. Koomillista tässä on myös se, että Heidi Hautala kiinnitti viime keväänä vakavaa huomiota sananvapauden ja ihmisoikeuksien toteutumiseen Venäjällä, mutta ei ole tippaakaan kiinnostunut vastaaviin ongelmiin Suomessa vaikka näistä on häntä informoitu. Samoin presidenttiehdokas Timo Soini, Turkin EU-jäsenyyttä vastustaessaan, moittii Turkin ihmisoikeustilannetta, mutta on presidentti Tarja Halosen tavoin ummistanut silmänsä ja korvansa Suomessa tapahtuvilta ihmisoikeusrikkomuksilta. Todellisuus tämän päivän Suomesta on, ja jonka jopa sadat tuhannet kansalaiset ovat joutuneet omakohtaisesti kokemaan, että Suomi ei täytä nykyisellään EU-kriteereitä eikä ole mikään EN:n ihannejäsenmaa.
Kuningas Daavidin jokainen tietää. Daavid harhaili ennen valtaistuimelleen nousemista vuosien ajan erämaissa etsittynä henkipattona. Seuranaan hänellä oli monisatapäinen miesjoukko, velkaantunutta ja katkeroitunutta väkeä, joiden johtajaksi Daavid ryhtyi. Nämä velkaantuneet ja katkeroituneet miehet todistavat kuningas Saulin hallintokauden vääryyksistä ja kansalaisten oikeuksien loukkauksista, joilla koko kansakunta oli ajettu totaaliseen tuhoon. Daavid edusti oikeamielisyyttä ja kansan uutta toivoa ja niinpä hän lopulta nousi valtavien kansanjoukkojen suosion saattelemana valtaistuimelle ja tästä alkoi kansakunnan uuden nousun ja kukoistuksen kausi.
Tämän päivän maamme poliittista valtaeliittiä voidaan täysin verrata kuningas Saulin väärämieliseen hallintokauteen, jossa ahkeroidaan vain omaa valta-asemaa ja hyväosaisten menestystä; mutta jossa kansa on jätetty täysin heitteille. Lähiviikot ja kuukaudet osoittavat sen, löytyykö nykyisten presidenttiehdokkaiden joukosta ainuttakaan Daavidiin verrattavaa oikeamielistä johtajaa, joka pystyy tarjoamaan jopa sadoille tuhansille syrjäytyneille ja ahdistuneille kansalaisille uuden toivon ja uuden elämän ja yrittämisen mahdollisuudet; ja jonka kansa tulisi valtaistuimelle kohottamaan, vai jatkaako nykyinen turmiollinen valtaeliitti aina siihen asti, että oikeusvaltiomme viimeisetkin rippeet on romutettu.
Sodankylässä 13.10.2005
Leo Salmela
Pistin Leon kirjelmän tänne, tuollaisia ihmisiä tarvitaan enemmän. Älkää antako periksi.
on katkeran tuomitun.
Ovatko yksinhuoltajienkin kirjoittelut katkerien ihmisten ruikutusta, katkerien "tuomittujen". Eikö yh:t ole kuin tuomittuja, lapset viedään, eivätkä voi mitään muuta kuin omaa huonouttaan katkerana täällä toitottaa.
unohtua, jotta tervehdys myös ittelles, paneeli hommis oon ollu ja pätkiny ja katkinu lautoja, kiukaaseen vaihdoin kivet, kaakelia heittelin seiniin, pesin parkettilattiat, maalasin, tapetoin,
yh:n päivät ei tuu pitkiksi
ÄLKÄÄ PLIIDE UNOHTAKO KÄYTTÄÄ KONDOMIA.
se on meille kaikille hyödyksi.
En ole itse oikein pahasti joutunut lapseni kanssa poikkiteloin (vielä) viranomaisten kanssa, mutta eihän sitä koskaan tiedä,
hengessä olen aina mukana kaikkien sorrettujen tukena, joten, ehdottakaapa vaikka jotain nimeä, esim yhdistykselle tms.= aatteellinen yhdistys. Minä voin perustaa yhdistyksen tänne pirkanmaalle jos joku pitää yhdistystä pystyssä muilla paikkakunnilla. Eikä asia vaadi rahaa ,ajatellaan niin, että ainakin aluksi se olisi puuhastelua, ajankulua jne.