äiti ehkä ei.
tällainen tilanne on päällä.
ollaan molemmat nuoria vielä 22 ja 21 vuotiaita.meillä on jo yksi rakas tyttö lapsi ja mies haluis jo nyt toisen..tai oikeestaan hän on halunnut sitä jo pitkään.oon saanu puhumalla siirrettyä uuden lapsen teko aikaa kauemmaks mut nyt alkaa kyselyt että etkö sä haluu mun kans toista?jne...
ei siinä,kyllä minä haluaisinkin toisen lapsen mutta en ole varma omasta jaksamisestani...aloitin opiskelut juuri uudestaan ja en välttämättä haluis niitä heti keskeyttää.
ekan lapsen odotusaikaan mulla oli univaikeuksia ja mielialaongelmia...siis tosi pahoja sellaisia...ihan sain lääkkeitä näihin...pelottaa jos tämä sama alkaa uudestaan.
haluaisin saada toisen lapsen,mutta en ehkä ihan heti...vaikka vuoden päästä.
välillä jopa tuntuu että mieheni ihan painostaa mua tän uuden lapsen suhteen...sanoo melkein joka ilta että huomenna lopetat ehkäisyn ja sitä rataa..
muilla kokemuksia...
tällainen tilanne on päällä.
ollaan molemmat nuoria vielä 22 ja 21 vuotiaita.meillä on jo yksi rakas tyttö lapsi ja mies haluis jo nyt toisen..tai oikeestaan hän on halunnut sitä jo pitkään.oon saanu puhumalla siirrettyä uuden lapsen teko aikaa kauemmaks mut nyt alkaa kyselyt että etkö sä haluu mun kans toista?jne...
ei siinä,kyllä minä haluaisinkin toisen lapsen mutta en ole varma omasta jaksamisestani...aloitin opiskelut juuri uudestaan ja en välttämättä haluis niitä heti keskeyttää.
ekan lapsen odotusaikaan mulla oli univaikeuksia ja mielialaongelmia...siis tosi pahoja sellaisia...ihan sain lääkkeitä näihin...pelottaa jos tämä sama alkaa uudestaan.
haluaisin saada toisen lapsen,mutta en ehkä ihan heti...vaikka vuoden päästä.
välillä jopa tuntuu että mieheni ihan painostaa mua tän uuden lapsen suhteen...sanoo melkein joka ilta että huomenna lopetat ehkäisyn ja sitä rataa..
muilla kokemuksia...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onhan mahdollista että seuraava raskaus onkin kovin erilainen ja helppo eikä oireilua ole.
Itellä aika sama tilanne, ensimmainen vauva mulla kuoli kohtuun rv 30 joten seuraava raskaus oli mulle 5 keskenmenon jälkeen vielä järkytys. Koko raskaus aikana en osannu nauttia ku ehka kaikenkaikkiaan viikon ku kaikkia pelkoja óli niin paljon. Jos tällekkin vauvalle sattuu jotain. Yhessä vaiheessa masennuin ku oma huoli oli kova eikä mies tajunnut sitä yhtään. Kuitenkin synnytin nyt kesällä ihananan vauvan enkä voisi olla hänestä kiitollisempi. Kolmosta on mies nyt haikaillu kuukauden päivät ja alan minäkin lämmetä ajatukselle että seuraavan raskauden saisi sitten nauttia niinku asiaan kuuluu pahoinvointeineen päivineen ilman isoja pelkoja ja palkaksi saisi sen nyytin kotiin joskus. Kannattaa kuitenkin kypsytellä jos kovin epävarmalta tuntuu. Minä päätin antaa mennä ;)