Keittiön yläkaappi rojahti alas ja astioita särkyi. Asiaa tutkinut kirvesmies totesi sen johtuneen siitä, että runkotolppina käytetty 50mm x 50mm rima (joita on 2 ja kimpilevyä välissä kytkemässä ne toisiinsa) oli halennut jokaisessa tolpassa niin pahoin, että ruuvit oli kaappien painosta irronneet niistä. Talovalmistajan edustja ilmotti vain kylmästi, että olemme käyttäneet sitten liian isoja ruuveja eikä heillä ole mitään takuuvastuuta asiassa. Kirvesmiehemme on eri mieltä asiasta ja sanoo käytettyjen kiinnitysruuvien olevan aivan normaaleja.
En viitsi mainita ison talonvalmistajan nimeä, mutta neuvon kaikkia talopakettia ostavia ottamaan selvää, millaset tolpparakenteet niihin elementteihin on piilotettu. Älkää antako mahtipontisten nimien hämätä itseenne.
En viitsi mainita ison talonvalmistajan nimeä, mutta neuvon kaikkia talopakettia ostavia ottamaan selvää, millaset tolpparakenteet niihin elementteihin on piilotettu. Älkää antako mahtipontisten nimien hämätä itseenne.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Lähdin juosten myyjän luota pois kun kuulin sanat lämpörunko, pienelementti ja kevyt asentaa. Eikä ole edes halpa.
Sama kai se sille on, mitä kirvesmies sanoo. Minkä valmistajan kaapistot teillä on? Yleensä kalustevalmistaja kertoo millä kiinnitetään.
Aika järeitä ruuveja on kyllä laitettu, jos niillä on saatu kakkoskakkonen halkaistua. Niitä ruuveja kun ei normaalisti tule edes kovin tiheällä välillä. Tuollaiseen tavalliseen yläkaappiin riittää hyvin 4 ruuvia.
Lämpörungon puumateriaali 44*44mm eli siitäkin on
vielä viety 6 mm molemmin puolin. Voi voi niitä jotka ovat tällaiseen sortuneet. Ainoa kunnon tapa on tehdä 150mm pystyrunko ja 50 tai 75 vaakarunko. On tukeva ja ilmavuodot pysyvät kurissa. Muutama talofirmakin myy tällä tavalla tehtyjä runkoja.
Vaikka sekä Jukan (sisältää toisella nimellä myytävän Kotitalon) että Omatalon "lämpörunkorakenne" onkin monin tavoin aivan asiallinen (mm. hyvä lämpöarvo ja pysyvät tuon palkkirakenteen ansiosta hyvin kuosissaan) olen useamminkin törmännyt tuohon kaappien kiinnitysongelmaan.
Ongelmaan on kaksi perusratkaisua:
-suunnitellaan keittiö siten etä ulkoseinille ei tule seinäkaappeja (ongelma tietenkin haastava keittiösunnitelu / tilasuunnittelu)
-asennetaan kalustetueksi vanerisoiro, jolloin itse kaappien kiinnitys joustavampaa (ongelma seinäkaappien "ulostulo" vanerisoiron vahvuuden verran)
Ihmetyttää kyllä miksi k.o. tehtaat eivät asennuta kalustetukia suoraan elementtiin silloin kun asiakas haluaa seinäkaappeja asennettaviksi ulkoseinille.
"lämpörunkorakenne onkin monin tavoin aivan asiallinen" Mitkähän ne asialliset kohdat ovat, äläkä sano että lämpöarvo, sen merkitys on lähinnä 1% luokkaa talon lämmityksessä verrattuna vastaavaan kunnon tavarasta tehtyyn. Ei se lämpö seinistä häviä, vaan katosta ja lattiasta. Ovat keksineet myyvän nimen ja kaiken maailman kaupunkilaiset ostavat silmät kiiluen. Hei mulla onkin lämpörunko. Ei voi kun nauraa kun ihmiset ovat niin saatanan tyhmiä. Itsekin myisin paljon mielummin näitä lämpörunkoja, koska puutavaraa kuluu 50% vähemmän.
Pienelemettejä tehdään koneellisesti liukuhihnalla. Pienelemttiä pukkaa tehtaalla kokoajan ulos. Ei siellä lähdetä kikkaileen yksittäisen asiakkaan elementtiin kalustetukia. Alkaa homaa maksaan jos jokaisen kanssa kikkaillaan kalustetukeja elementteihin. Siksi ne jäävät asiakkaan vastuulle.
talo, ja sen käyttötarkoitus on sama kuin sillä kalliimmalla ja paremmalla (vaikkei sen rungolla ole yhtä hienoa kauppanimikettäkään) otetaan se teollinen halpatuote. Ja sitten voidaan kertoa että on omilla suunnitelmilla saatu talo. Siis pinottu niitä pieneelementtejä mutkalle peräkkäin, mieluiten itse, niin se on helpompi viellä uskotella itselleen että halvalla tuli tosi hyvä ja yksilöllinen talo.
Tässä alla on lämpöhävikki minun 1.5-kerroksisesta Kannustalosta. Talossa on Enervent LTO ja lattian alla 20cm styroxia. Ikkunat on Sun super (Nasan lisensioima kalvo) lasilla varustetut, eli parasta mitä 5 vuotta sitten sai.
Seinät 22%
Katto 17%
Alapohja 16%
Ikkunat 32%
Ilmav 12% (50% kierto).
Seinillä on itseasiassa aikas suuri merkitys.
Massiivipuurunko sopii mainiosti paikallaanrakentamiseen, mutta kaikilla massiivipuurunkoa käyttävät elementtivalmistajat tietävät hyvinkin miksi Omatalo ja Jukka ovat pyrkineet eroon massiivipuurunkoisesta elementtirakenteesta.
En usko, etä uumapalkin käyttö millään tavoin vähentää rakennuskustannuksia (ei se runkotolppien raaka-ainehinta talopaketissanne näyttele sen suurempaa osaa kuin lattialle pudonneet naulat) vaan helpottaa elementtirakenteen mitoissaan pysymisessä.
En, missään nimessä väitä että rakenne olisi "parempi" kuin joku toinen, mutta ymmärrän miksi k.o. elementtivalmistajat siihen pyrkivät.
Massiivipuutolppa olisi paljon halvempi tehdä kuin "lämpörunko", mutta umpipuun vääntyily lienee sen verran todellinen ongelma, että näihin ratkaisuihin on päädytty, lämmöneristävyyden lisäksi. Paikallaanrakentajana käyttäisin runkotolppina kertopuuta.
Kirvesmies ei ole kalusteasentaja... Kaksi eri asiaa...
oma pakettiauto ja käyntikortti riittää.
Sen sijaan tyylisi olla "kertomatta" valmistajan nimeä jättää tasan kaksi vaihtoehtoa, joista "mahtipontinen" nimi viittaa toisen vuosia sitten käyttämään nimitykseen. Luulenpa että olet myös vastannut itse omiin kommentteihisi. Sanoisiko suomalainen rakentaja omaa taloansa pahvitaloksi? Vastaa nyt samalla näihin kysymyksiin ja vanno puhuvasi totta.
Miksi ongelma esiintyy juuri sinulla ja juuri nyt, kun rakennetta on käytetty yli 20 vuotta?
Miksi kalusteet ovat pysyneet muiden seinällä?
Millaisilla ruuveilla saadaan runkorima halki?
Eikai kukaan rakentamisesta vähänkään tietävä kasaa taloansa hammastikuista? -Taitaa olla sama firma asialla jolla on käytössä samanvahvuista märkänä sahattua umpikieroa tavaraa mm. kattorakenteissa..?
Massiivipuurunko on kokonaista 6 milliä leveämpi. Siitä sitten tuleekin hammastikkuja ajan mittaan, kun puu kieroutuu. Samalla eristeen ja rungon väliin tulee ilmavuotoja. Jotta silleen.
Tämän threadin kaltaisia urbaanilegendoja lukiessa huomaa todellakin, että tiedosta on huutava pula. Mutta aloitushan onkin tehty kiusantekomielessä.
Ei jaksa ku ihmetellä tätä et tehdään elämän suurimpia hankintoja ja sit huomataan et mitä tuli ostettua!!!!Kannattaskohan ottaa asioista selvää.
Tällä ku pörräilee ni näitten juttujen perusteella ei pitäs varmaan ostaa minkäänlaisia taloja.Mikä helvetti mättää ku kokoajan pitää valittaa.Kuinkahan paljon vika on käyttäjässä eikä tuotteessa?
Olispa kiva kuulla niitä onnistuneita rakennusrojekteja.Itse asun jukkatalossa ja muutamia kavereita.Kaikki olemme tyytyväisiä taloihimme ja eiköhän ne seinät kestä isältä pojalle vaik oli sit mitä hammastikkuja.Vielä senverran et rakentaessa taloa tiesin tasan mitä siellä gyprokin takana on ni kiinnittessä kun käyttää järkeä ni eiköhän pärjää.
Kun niin kovasti valitetaan noista 44x44 hammastikuista, niin kokeilkaapa millaiset ruuvit siihen pitää laittaa, että se halkeaa ja käy niinkuin tuossa avaustrollissa.
Yleensä kaappeja kiinnitetään 5x60 ruuveilla ja noilla ei taatusti halkea. Eli kaikki kokeileman ja sitten kommentoimaan hammastikkuja.
eikä tapahdu mitään odottamatonta, tai haluta kiinnittää mitään "normaalia" raskaampaa. Niinhän se on, keskimääräisesti ja normaalisti toimien kaikki kestää jonkin aikaa.
Palstan "asiantuntijat" jaksavat vaahdota tuosta runkorakenneratkaisusta. Kiinnostaisi vaan tietää faktaa, että kenellä sitten seinät ovat vääntyilleet/ kaatuneet tms. kun se kerran niin huono on. Tuo rakennehan on kai ollut jo tuotannossa 70/80-luvulta.