Perheeseemme on iskenyt koirakuume ja cavaljeer vaikuttaisi meille sopivalta rodulta (lapsiystävällinen, sopeutuvainen, hyvä lenkkikaveri). Meillä ei ole aikaisemmin ollut lemmikkiä ja olemmekin yrittäneet tarkkaan pohtia elämää koiran kanssa kolmen alle kouluikäisen lapsen perheessä. Haluaisimmekin vielä rehellisiä mielipiteitä siitä kuinka paljon koira on elämäänne muuttanut, onko pentuaika raskas, miten lapset ovat suhtautuneet koiraan myös "uutuudenviehätyksen" jälkeen? Koiranomistaja ystäväni sanoi ehkä hieman kärjistäen, että koiranpentuja ei varmaan kestäisikään elleivät ne olisi niin suloisia, onko näin?
Koira lapsiperheeseen
flora
4440
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vaikkakin toisen kääplö rodun ja kahden lapsen äitinä, kehoittaisin vielä hieman odottamaan. Kääpiökoira on todella pieni luovutusikäisenä pentuna ja menee helposti rikki. Lapset eivät todellakaan muista kauan ettei pentua saa ottaa syliin kuin itse istumalla lattialla, ja antaa pennun tulla vain syliin istumaan. Äitinä sinulla tulee alussa aika rankkaa vahtia koiranpennun rauhaa ja kieltämään lapsia. Lapsi ei muista kauaa, ja kiinnostus suloista olentoa kohtaan on melkoinen.
Hei!
Me olemme molemmat perheestä, jossa on koira/koiria aina ollut, joten oli etukäteen selvää mitä juttuja se tuo tullessaan. Samoin meillä oli koira, ennen lapsen syntymistä. Cavis otettiin kun lapset oli 2 ja 4. Miten se elämä sitten sujuu koiran kanssa, riippuu aika paljon elämäntilanteesta muutenkin. Jos koiraa haluavat molemmat aikuiset on tilanne hyvä =) Käytännössä raskainta on ehkä kuitenkin aamulenkit (jos aikainen työ ja lapset on vietävä jne...) mutta meillä se sujuu niin että se, joka menee myöhemmin töihin (tai se jonka ei tarvi huolehtia aamulla lapsista) Joskus koira on aamulla vaan pihalla ja pääsee lenkille sitten iltapäivällä. Cavis on siitä hyvä rotu, ettei ne edes tarvi mitään himolenkkejä kolmea kertaa päivässä. Eli vaikka toi aamulenkitys on joskus mälsää, muuten lenkitys on pääosin hauskaa. Nyt kun lapset on 6 ja 8 hekin pärjäävän koiran kanssa hyvin (siis voivat käydä lyhyitä lenkkejä) Totta on kyllä se, että harva lapsi ottaa vastuuta koirasta, eli pyydettäessä meidänkin lapset lenkittää/vaihtaa veden jne. Leikitystä koira kyllä saa paljon päivän mittaan =) Meillä lapset tykkää koirasta tosi paljon, ja musta koira tai eläin ylipäätään on tosi hyvä kasvattaja (ihmisten lisäksi) kaikin puolin (mutta en nyt siitä tässä enempää)
Pentuajasta...se on musta lyhyt ja nopea aika. Muistaakseni me otettiin matot lattialta =) niin vahingoilta säästyttiin, enkä muista koiran rikkoneen/repineen mitään. Pentuajan olin kyllä lasten kanssa kotona, joten se sujui helposti. Lapset (omat ja vieraat) käyttäytyi tosi nätisti koiran ollessa pentukin (tosin meille on aina ollut itsestään selvää että eläimiä kohdellaan näitisti ja niillä on myös oma rauha jne..) eli en muista sen ajan olleen mitenkään vaikea. Caviksen kanssa on siitä helppoa että niitä ei juuri tarvitse kouluttaa, perusjutut tietty mutta, en ole vihaisia caviksia kyllä nähnyt.
Kylläpäs tästä tule pitkä ja ihme hehkutusta =) No johtuu varmaan siitä että ollaan oltu tosi tyytyväisiä tähän persoonalliseen (tulee mm. aina saunaan meidän kanssa ja on ylälauteilla ties kuinka kauan) hassuun ja hauskaan koiraan.
tsemppiä!
Kerrohan jos projektinne etenee!!
(kirjoitusvirheitä varmaan on kun nopsaan kirjoitin)
Kiitos mukavasta viestistä! Kiva lukea viestiä caviksen omistajalta ja saada vähän lisää tietoa kun kuitenkin haluamme olla sataprosenttisen varmoja siitä, että olemme valmiita elämään koiran kanssa. Vielä on tämä harkintavaihe käynnissä, emme ole kasvattajille soitelleet tms. Paljon on kuitenkin tullut luettua netistä ja kirjoista kaikkea koiriin liittyvää. Lasten kanssa ihaillaan suloisia cavisten kuvia koirasivuilta ja mietitään mikä olisi näteimmän värinen jos olisi mahdollisuus se valita. Hauska vaihe tavallaan tämäkin:) Mukavaa syksyn jatkoa ja kiitos vielä viestistä!
En ole ihan varma onko tämä hyvä ehdotus, mutta voishan tietysti ottaa hoitoon caviksen (tai jonkun muun koiran) Moni perhe varmasti antaisi ilomielin koiran hoitoon lähtiessään vaikka lomalle. Näin saisi tutustua rotuun ja siihen arkeen. Huono puolihan siinä on se, viikon päästä ero saattais tuntua kurjalta, vaikka se kuinka olisikin etukäteen tiedossa.
Mukavaa jatkoa teidän perheelle ja yhteisille suunnitelmille, se suunnittelu ja haaveilukin on aina ihanaa =)