Haluaisitteko seitsemänkymppiset olla nuorempia mitä olette, esim. 50-vuotiaita. Jos olisitte 20v nuorempia, mitä vielä tekisitte siinä iässä?
Vai onko se oma ikä aina paras ikä?
Vai onko se oma ikä aina paras ikä?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Koska vastausvyöry on näin valtava, ehdotan, että kyselyyn vastaavat vain ja ainoastaan miehet ja naiset iältään 60-80 vuotta. Sopiiko?
toivottuun ikähaarukkaan uskaltaudun vastaamaan.
Ise olen hyvin tyytyväinen olooni ja elooni tämänikäisenä. Olen ollut "vapaaherrattarena" vasta muutaman vuoden, siksi kenties tuntuu mukavalta. Ei ole mitään velvoitteita tehdä mitään aikatauluihin sidottuna. Poikkeuksia tietenkin aina sattuu, mutta pääsääntöisesti. Lisäksi suurempia vaivoja ei vielä ole, toivotaan ettei jatkossakaan.
Tottahan sitä elämässä aina jotain kaipaa, se onneksi usein menee ohi ja sitten haluaakin taas ihan muuta.
Kyllä minä ainakin olen nauttinut eläkepäivistäni. Kun vain terveyttä riittää, niin jokainen aamu on aina uusi, ihastuttava kokemus.
Useimmiten kiire ei ole mihinkään. Saa ihailla aamuista auringon paistetta, kuunnella lintujen laulua ja oravien hyppelyä pientarella. Vesisadekaan ei pilaa päivääni.
Ehkä sitten, kun alkaa terveys pettää, haluaisin olla hieman nuorempi, jotta saisi terveet päivät takaisin. Mutta kaikkea ei voi saada.
Siis tällä hetkellä 70-vuotiaana on hyvä olla.
olen hyvin onneelinen ihminen, paljosta vuosista huolimatta;))) mutta sinun tarjouksee;)) ajatuksesta että jos vois männä vähä taaksepäin niin mielellä niin tekisin, mutta siihe minul on ehto, tahon pittää tämän päivän olemiset, minun perheen.
olisha se mukava jalmariki ja elukat saaha takasii ja palata siihe elämää. mutta kyllä tämmä uusi elämäin:)))viep voiton kaikista asioista. mie saan ellää pien pojan kanssa ja nähhä hänen kehitys maailmaan tulosta asti.
puolessatoista vuuessa on olt niin monta juhlahetkee hänen kanssaa, siitä asti ko silmät alko näkemää maailmaa.
ja niin hää on jo noussu jaloillee juoksemaa, niinko ihminen kehityksessää kauan sitten. puhetta tullee solkenaa. hää puhhuu jo aika hyvin, mutta ko on niin paljo asiaa hää vaihtaa puheen kieltä, se on hänen ommaa keksimää kieltä;))) voi voi mie voisin hänest haastaa vaik mite pitkää, mutta mänen puhheena olevaa asiaan.
jos en perhettä sais pittää, sais jäähä lisävuotet.
olisha se 30 vuotta mukava lisä, sillo näkisin jehun kasvamisen aikuseksi.
saisin nähhä hänen lapsensakkii. olis se uppeeta.
kolmekymmentä vuotta etteenpäin, tieteessäkkii olis tapahtunnu ihmeitä. monnii sairauksii olis keksitty lääkkeet ja hienoo olis nähhä millanen maailma sillon on. ja vehkeitä ihmisille olis keksitty lissää, kännykässä olis vaik mitä toimintoija.
yritän hoitaa hyvin itsee ,olen tämän vuuen aikana lihonnu 6 kiloa,jote olen parenpaa päin,mie ko olen olt alapainonen ja veriarvot on hyvät,anemiia ei ennää ole.
täytän 80 tammikuussa, ja aattelin että saatan ellää viellä 20 vuotta, tervellisellä elintavoilla ja ennekaikkee rauha syömmessä. levollisuus pittää elämäs kiinni.
olihan tuos televisio ohjelmassa eräs yli 90 vuotias joka ajo viel autoo ja oli virkeessä kunnossa. mie en tarvii ajaes lasiikkaa lukies käytän jalmarin vanhoja niillä näen pientäkin kirjotusta.
mukava kysymys, vuuet ko merkkaa niin paljo tässä iässä.
pitkää ikkää sinulle toivoo lyyli
Kiitos, kannustavasta kirjoituksestasi. Miten monesti tullee mieleen monet hauskat tapahtumat matkan varrella.
Posiitiivisuus, elämässä pitää olla tarkoitus,unelmia niiden toteuttamiseksi, ne kantavat meitä jokaista eteenpäin. Unelmia tekstistäsi löytyy vaikka toisille jakaa, kunhan vain huomaa ne.
Onnellista joulunodotusta Sinulle ja perheellesi.
Uskoisin joulupukki on odotettu vieras ainakin Sinulle ja pikkumiehelle.
Kirjoituksistasi päätellen näet kaikessa hyvää.
Minä olen taas aivan päinvastainen ja oikein olen vihainen itselleni.
Tuo juttu kirjoituksestasi pisti mieleeni kun uskot että 30 vuoden jälkeen olisi keksitty uusia lääkkeitäkin ja sairaudet olisivat paremmin hoidossa.
Siihen takerruin. Kun nuorena tyttönä ollessani äitini sairasti, niin minä kuvittelin että kun itse tulen siihen ikään, niin on keksitty jo kaikkia helpottavia lääkkeitä eikä minun tarvitse niin paljoa sairastella kuin äitini muinoin.
Nyt olen jo ylittänyt hänen ikänsä ja tullut huomaamaan että ennenmuinoin, äitini sairastellessa, lääkärit todella syventyivät potilaitten sairauksiin.
Entäs nykyaikana, se on raha vain mikä jyllää.
Potilaat ovat vain käyttökelpoisia rahan tuottajia lääkäreille.
Sattuiko joku Tv:stä katsomaan eilistä Tampereen lääkärien harjoittamaa rahankeruuta?
Siinä olisi ollut hyvät perustelut tälle minun kirjoitukselleni nykyajan lääkärien toiminnoista.
Yli 90-vuotias täti menee apteekkiin.
- Päivää, onko teillä aspiriinia?
- Kyllä
- Onko teillä särkylääkkeitä?
- Kyllä, tietenkin
- Onko teillä reumatismilääkkeitä?
- Ilman muuta meillä on
- Onko teillä lääkkeitä ryppyjen poistoon?
- Kyllä meillä on niitäkin
- Onko teillä peräpukamavoidetta?
- Tietenkin
- Onko teillä hiilitabletteja?
- Kyllä on
- Onko teillä maksalääkkeitä?
- Tietenkin
- Onko teillä masennuslääkkeitä?
- Kyllä on
- Onko teillä unilääkkeitä?
- Epäilemättä
- Onko teillä mitään muistinvirkistyslääkkeitä?
- Toki löytyy
- Onko teillä geriatriavaippoja?
- Ilman muuta
- Onko teillä...
- Kuulkaa rouva, olemme täydellinen apteekki, meiltä löytyy kaikkea.
Mikä on ongelmanne?
- Menen naimisiin Leon kanssa, 95 vuotta. Haluaisimme jättää
häälahjalistamme teille!
- Ja eihän sitä koskaan tiedä vaikka joskus voisi vinkkiä hyödyntääkin !
Se on oltava tämän ikäinen kun on.
Minulla on parempi olla kun 50-vuotiaana.
En mistään hinnasta haluaisi sitä aikaa takaisin.
Fyysisesti olen hyvässä kunnossa, henkisesti paljon tasapainoisempi.
Mitä vielä tekisitte siinä iässä?
En pysty ajattelemaan mitään sellaista mitä olisin voinut tehdä viiskymppisenä mutta en nyt.
Lapsia ei yleensä siinä iässä enää saa, joten senkin voi jättää pois laskuista.
olla! Tälläkin hetkellä.
Nimittäin kohdallani, kun 70 täytin, havahduin. Silloin rupesi ikä hiukan painamaan, vai sattumaako vain. Kuitenkin tunnustettava seikka, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Oli uudelleen arvioinnin paikka. Hetkeksi, mutta kuitenkin.
Jos viiskymppinen olisin, niin töissä vielä heiluisin täyttä häkää. Liian täyttä häkää! Ei. Kaikki tuli tehtyä, en halaja entisiä aikoja. Kyllä näin on parempi. Riittäisipä meille vain terveyttä kaiken ikää...
lennos ainakin kymmenen vuatta takaasin. Pääsis viälä juaksemhan.