Älykäs Älvsby

Ihme, että älvsby-taloista aina muka löytyy valitettavaa. Onks liian halpa, vai mikä epäilyttää...


Olen kyllä sitä mieltä, että älvarin pesuhuoneeseen voi muuttaa laattalattian. Itse ainakin aion tehdä niin (mieheni ei vielä tiedä sitä =D).
4813007
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 48

Vanhimmat

Tietysti voi vetää pintoihin pelkkää pikkusievää pakkelia ja laattaa, mutta tällöin ei ole kyse samasta asiasta. Kyse on fuskusta. Löysät ja lepsut rakenteet elää siellä alla. Lastulevy elää kosteusvaihtelujen mukaan. Laatat irtoavat ennenpitkää alustastaan, vaikka liima olisi kuinka joustavaa. Ainakin saumat mikrohalkeilevat, päästävät vettä läpi aivan miten vaan. Jos siellä alla oleva Älvärin halpis muovimatto sitten vanhuuttaan on menettänyt joustavuutensa, kuten se näyttää tekevän, niin jossain vaiheessa varsinkin hitsisaumohin tulee murtumia ja vuoto. Vesi pääsee rakenteisiin ja voi mennä pitkäkin aika ennenkuin kukaan huomaa mitään. Varsinkin lattiaan vuotanut vuoto ei näy helposti juuri missään vaikka siellä alla olisi turvonnutta lastulevyä.

Jos haluaa oikeasti hyvin tehdyn pesuhuoneen Älväriin, niin eka homma Älvärissä on repiä pesuhuone sauna alkutekijöihinsä, vahvistaa alakannattajapalkistoja ja sivureivata ne. Se jälkeen siihen lähdetään sitten valamaan kiviaineesta lattia ja tämän päälle yksi varvi harkoista lähtö rankaseinälle (kun ei kerta ole varaa tehdä sitä seinästä harkoista alusta loppuun asti).

Harkon päälle painekyllästetystä alajuoksu ja siihen sitten päälle k300-400 välein viilutavarasta pystyrangat. Mielellään ehkä jopa teräsrangasta, niin tulee elämättömämpi alusta. Rankoihin kiinni laadukas kosteussuojalevy, esim. kaakeliluja. Se integroidaan lattiarakenteeseen saumattamaksi laadukkain vesieristekerroksin. Näin tehden ollaan suurinpiirtein samalla tasolla kuin mitä suomalaisissa valmistaloissa nuo märkätilat tuppaaa olemaan laadullisesti. Mutta ihan turha kuvitella, että tätä saat edes 5000 eurolla vaikka sulla olisi Puolasta orjat ilmaiseksi raatamassa työmaalla.

Kirjoittanut: RakMak 19.10.2005 klo 16.07

Äänestä
  • että rakmak olisi palannut, huh.

    todellakin "ammattilaisen" analyysi: paljon aihetta sivuavaa sanastoa, osaamista sitten taas...

    Äänestä

  • jo luulin kirjoitti:

    että rakmak olisi palannut, huh.

    todellakin "ammattilaisen" analyysi: paljon aihetta sivuavaa sanastoa, osaamista sitten taas...

    Teoriassa noin vois mennäkkin, mutta ei käytännössä.
    Mutta kaikki kumminkin ekaks pois. Siihen matonpäälle ei muuten saa muutenkaan suoraan laattoja laittaa. Matto ei kestä laasteja vaan murenee.
    Tuohpn laatoituksen tekoon saa muuten tehtaaltapäin neuvoja. Turha niitä on täällä kysellä ihmisiltä, jotka eivät tunne koko Älvsbyn rakennetta.

    T: nimim. ei vielä laatoittanut mutta piakkoin laitetaan laatat ja kaikki tehtaan pintamateriaalit otetaan pois ja vahvistetaan sekä muutetaan paremmin laatoitukselle sopivaksi.
    mutta ei nyt enempää.

    Äänestä

  • ja järkevä ratkaisu, saadaan pari seinää jostain haperosta harkosta, ja sitten on niin junalattoman hyvä märkätilä. Älä jaksa jos ei ole todella jotain järkevää kirjoitettavaa joka on myös tästä maailmasta. Noita kosteiden tilojen "kivirakenteita" on rakenneltu ja hokemia kuultu ja luettu, kuitenkin aiheuttavat huomattavasti enemmän niitä kosteus- ja homevaurioita kuin puurakenteiset. Miksiköhän :D

    Äänestä

  • jo luulin kirjoitti:

    että rakmak olisi palannut, huh.

    todellakin "ammattilaisen" analyysi: paljon aihetta sivuavaa sanastoa, osaamista sitten taas...

    Saisinko sinulta paremmat laatoitusohjeet?
    En minäkään usko, että kaikkea pitää ensi alkuun purkaa, mutta alkaa kieltämättä jo arveluttamaan tämä suoraan maton päälle laatoitus. Tarviikohan se jotain ylimääräistä vedeneristystä.

    Pitäisiköhän soittaa Älvsbyn edustajalle ja kysäistä asiasta suoraan heiltä.
    Sain toisaalta aiemmasta keskustelusta sellaisen käsityksen, että laatoittamiselle ei ole mitään estettä heidän mielestään.

    Äänestä

  • tuleepa hyvä kirjoitti:

    ja järkevä ratkaisu, saadaan pari seinää jostain haperosta harkosta, ja sitten on niin junalattoman hyvä märkätilä. Älä jaksa jos ei ole todella jotain järkevää kirjoitettavaa joka on myös tästä maailmasta. Noita kosteiden tilojen "kivirakenteita" on rakenneltu ja hokemia kuultu ja luettu, kuitenkin aiheuttavat huomattavasti enemmän niitä kosteus- ja homevaurioita kuin puurakenteiset. Miksiköhän :D

    "saadaan pari seinää jostain haperosta harkosta, ja sitten on niin junalattoman hyvä märkätilä"
    -kiviaineistahan sokkeliahan se RkMk ehdotti levyrunkoisen seinän alle, voit vaikka tarkistaa itse lukemalla sen tekstistä. Osasithan sinä lukea itse, no, pyydä jotakin lukutaitoista...

    "Noita kosteiden tilojen "kivirakenteita" on rakenneltu ja hokemia kuultu ja luettu, kuitenkin aiheuttavat huomattavasti enemmän niitä kosteus- ja homevaurioita kuin puurakenteiset"
    Oletkos sitä mieltä tosiaan, että se kivirakenteisuus jotain vaurioita aiheuttaa.
    Eiköhän ne johdu vesieristeen falskaamisesta ja veden vuotamisesta rakenteeseen?

    Kivirakenne ei liiku ja on parempi kosteuseristyksen alusta kuin (Löysät ja lepsut rakenteet elää siellä alla) minimin mukaan rakennetut puupalkit ja levyrakenteet.
    Pitäishän tuon nyt vähän tyhmemmänkin ymmärtää.

    Äänestä

  • kädetön remontin tekijä kirjoitti:

    Saisinko sinulta paremmat laatoitusohjeet?
    En minäkään usko, että kaikkea pitää ensi alkuun purkaa, mutta alkaa kieltämättä jo arveluttamaan tämä suoraan maton päälle laatoitus. Tarviikohan se jotain ylimääräistä vedeneristystä.

    Pitäisiköhän soittaa Älvsbyn edustajalle ja kysäistä asiasta suoraan heiltä.
    Sain toisaalta aiemmasta keskustelusta sellaisen käsityksen, että laatoittamiselle ei ole mitään estettä heidän mielestään.

    http://www.asianajorengas.fi/artikkelikirjasto.php?acti on=readArticle&art_id=164&inst_id=8

    luepa oheinen juttu. Se ei ole mitenkään talomerkkisidonnainen vaan varoittaa yleisesti noiden muoviattojen päälle laatoittamisesta.

    Äänestä

  • pallo jälleen aivan hukassa! kirjoitti:

    "saadaan pari seinää jostain haperosta harkosta, ja sitten on niin junalattoman hyvä märkätilä"
    -kiviaineistahan sokkeliahan se RkMk ehdotti levyrunkoisen seinän alle, voit vaikka tarkistaa itse lukemalla sen tekstistä. Osasithan sinä lukea itse, no, pyydä jotakin lukutaitoista...

    "Noita kosteiden tilojen "kivirakenteita" on rakenneltu ja hokemia kuultu ja luettu, kuitenkin aiheuttavat huomattavasti enemmän niitä kosteus- ja homevaurioita kuin puurakenteiset"
    Oletkos sitä mieltä tosiaan, että se kivirakenteisuus jotain vaurioita aiheuttaa.
    Eiköhän ne johdu vesieristeen falskaamisesta ja veden vuotamisesta rakenteeseen?

    Kivirakenne ei liiku ja on parempi kosteuseristyksen alusta kuin (Löysät ja lepsut rakenteet elää siellä alla) minimin mukaan rakennetut puupalkit ja levyrakenteet.
    Pitäishän tuon nyt vähän tyhmemmänkin ymmärtää.

    Älvärin pesuhuoneen seinät eivät ole lastulevyä.

    Äänestä

  • pallo jälleen aivan hukassa! kirjoitti:

    "saadaan pari seinää jostain haperosta harkosta, ja sitten on niin junalattoman hyvä märkätilä"
    -kiviaineistahan sokkeliahan se RkMk ehdotti levyrunkoisen seinän alle, voit vaikka tarkistaa itse lukemalla sen tekstistä. Osasithan sinä lukea itse, no, pyydä jotakin lukutaitoista...

    "Noita kosteiden tilojen "kivirakenteita" on rakenneltu ja hokemia kuultu ja luettu, kuitenkin aiheuttavat huomattavasti enemmän niitä kosteus- ja homevaurioita kuin puurakenteiset"
    Oletkos sitä mieltä tosiaan, että se kivirakenteisuus jotain vaurioita aiheuttaa.
    Eiköhän ne johdu vesieristeen falskaamisesta ja veden vuotamisesta rakenteeseen?

    Kivirakenne ei liiku ja on parempi kosteuseristyksen alusta kuin (Löysät ja lepsut rakenteet elää siellä alla) minimin mukaan rakennetut puupalkit ja levyrakenteet.
    Pitäishän tuon nyt vähän tyhmemmänkin ymmärtää.

    vaikka tuntuu että muutamilla sellainen kuvitelma on. Vai taas tämä "Dälväri-koomikko" olet tainnut kehittää mielestäsi aivan mahtava koomisen sanonnan ;D
    Eipä ole edelleenkään mitään tekemistä noiden "Dälvärien" kanssa, rakentamisen kyllä - entä sinulla ? Onko tullut muuta toteutettua kuin näitä "virtuaalineuvoja" jakavana nettiammattilaisena idioottimaisia kommentteja.
    Mutta olkoot nyt, turha näiden kanssa on aiheesta kinata, kun eivät näe kuin yhden mielestään oikein ja mahdollisen tavan ratkaista asia.
    - Itsehän kerroit myös sen mistä ne ongelmat johtuu, oletkos sitten itse sitä mieltä että muut kuin "kivirakenteet" aiheuttavat itsessään sen ongelma ?, on vain pirun paljon pienemmät ja halvemmat korjata kun sen huomaa nopeasti, eikä vahingot kerkiä muhimaan ehkäpä vuosia, ja tekemään todella laajoja kalliisti korjattavia vahinkoja.
    Totta kai, kaikkien rakenteiden alle on tehtävä riittävät tuennat, mutta ne yleensä kuuluvat rakennuttajan, ja hänen suunnittelu-teaminsä vastuulle.

    Äänestä

  • Älväri asukki kirjoitti:

    Älvärin pesuhuoneen seinät eivät ole lastulevyä.

    mutta kun ovat niin auttamattoman hukassa noissa kuvitelmissaan ja suurilla kuvitelmillaan tiedoista ja toteutuksista, vaikka eivät selvästi ole edes selvillä mistä oikein on kyse. Mutta kun Rane sanoi kerran-linja on jäänyt pintaan.

    Äänestä

  • Älväri asukki kirjoitti:

    Älvärin pesuhuoneen seinät eivät ole lastulevyä.

    sitä tietoa milloinkaan. Tieto ei tietysti ole koskaan pahitteeksi, hyvä tietää sekin.

    Mutta...
    Jos ei ole lastulevyä, niin silloinko kaikki on kunnossa ja muovitapetin päälle voi laatoittaa huoletta, sekö on viestisi?
    Löysä lattiarunko (erityisesti) ja löysä seinärunkohan tässä on ongelmana. Olkoon sitten ihan mitävaan levyä, niin poistamaan sen joutuu, jos laatoitusta mielii.
    Työtä on moninkertaisesti siihen verrattuna, että rakenne olisi tehty kerralla oikein.

    Vai yritätkö kertoa, että joku on sellaista tässä keskustelussa virheellisesti väittänyt?
    Siinä tapauksessa lue keskusteluketju vielä läpi.

    Äänestä

  • autuaaksi tekevä materiaali kirjoitti:

    vaikka tuntuu että muutamilla sellainen kuvitelma on. Vai taas tämä "Dälväri-koomikko" olet tainnut kehittää mielestäsi aivan mahtava koomisen sanonnan ;D
    Eipä ole edelleenkään mitään tekemistä noiden "Dälvärien" kanssa, rakentamisen kyllä - entä sinulla ? Onko tullut muuta toteutettua kuin näitä "virtuaalineuvoja" jakavana nettiammattilaisena idioottimaisia kommentteja.
    Mutta olkoot nyt, turha näiden kanssa on aiheesta kinata, kun eivät näe kuin yhden mielestään oikein ja mahdollisen tavan ratkaista asia.
    - Itsehän kerroit myös sen mistä ne ongelmat johtuu, oletkos sitten itse sitä mieltä että muut kuin "kivirakenteet" aiheuttavat itsessään sen ongelma ?, on vain pirun paljon pienemmät ja halvemmat korjata kun sen huomaa nopeasti, eikä vahingot kerkiä muhimaan ehkäpä vuosia, ja tekemään todella laajoja kalliisti korjattavia vahinkoja.
    Totta kai, kaikkien rakenteiden alle on tehtävä riittävät tuennat, mutta ne yleensä kuuluvat rakennuttajan, ja hänen suunnittelu-teaminsä vastuulle.

    "Totta kai, kaikkien rakenteiden alle on tehtävä riittävät tuennat, mutta ne yleensä kuuluvat rakennuttajan, ja hänen suunnittelu-teaminsä vastuulle."
    Osaatkos vastata tähän, ketä tämä kirpaisee:
    Kukahan se on se rakennuttaja, se rakennushankkeeseen ryhtyvä?

    a) älvärikauppias joka yrittää heruttaa nimmaria soppariin?
    b) älvärin tapetin toimittaja
    c) Älice 2.11.2005 klo 22.53:

    Ihme, että älvsby-taloista aina muka löytyy valitettavaa. Onks liian halpa, vai mikä epäilyttää...
    Olen kyllä sitä mieltä, että älvarin pesuhuoneeseen voi muuttaa laattalattian. Itse ainakin aion tehdä niin (mieheni ei vielä tiedä sitä =D).

    Rakmakin ohjeet ovat muuten sitten aivan oikein älvärin laatoittamiseen.
    Jos et ole samaa mieltä, niin yksilöi mikä on väärin.

    Äänestä

  • viime kädessä kirjoitti:

    "Totta kai, kaikkien rakenteiden alle on tehtävä riittävät tuennat, mutta ne yleensä kuuluvat rakennuttajan, ja hänen suunnittelu-teaminsä vastuulle."
    Osaatkos vastata tähän, ketä tämä kirpaisee:
    Kukahan se on se rakennuttaja, se rakennushankkeeseen ryhtyvä?

    a) älvärikauppias joka yrittää heruttaa nimmaria soppariin?
    b) älvärin tapetin toimittaja
    c) Älice 2.11.2005 klo 22.53:

    Ihme, että älvsby-taloista aina muka löytyy valitettavaa. Onks liian halpa, vai mikä epäilyttää...
    Olen kyllä sitä mieltä, että älvarin pesuhuoneeseen voi muuttaa laattalattian. Itse ainakin aion tehdä niin (mieheni ei vielä tiedä sitä =D).

    Rakmakin ohjeet ovat muuten sitten aivan oikein älvärin laatoittamiseen.
    Jos et ole samaa mieltä, niin yksilöi mikä on väärin.

    Pohdippa sitä ;D

    Äänestä

  • Kukahan se olisi ;D kirjoitti:

    Pohdippa sitä ;D

    ;Dälvärikauppias. (varsinkin mitä hartiapankkirakentajan sukupuolielämään tulee)

    Mutta vastauksia, mikä tässä on väärin:
    "Tietysti voi vetää pintoihin pelkkää pikkusievää pakkelia ja laattaa, mutta tällöin ei ole kyse samasta asiasta. Kyse on fuskusta. Löysät ja lepsut rakenteet elää siellä alla. Lastulevy elää kosteusvaihtelujen mukaan. Laatat irtoavat ennenpitkää alustastaan, vaikka liima olisi kuinka joustavaa. Ainakin saumat mikrohalkeilevat, päästävät vettä läpi aivan miten vaan. Jos siellä alla oleva Älvärin halpis muovimatto sitten vanhuuttaan on menettänyt joustavuutensa, kuten se näyttää tekevän, niin jossain vaiheessa varsinkin hitsisaumohin tulee murtumia ja vuoto. Vesi pääsee rakenteisiin ja voi mennä pitkäkin aika ennenkuin kukaan huomaa mitään. Varsinkin lattiaan vuotanut vuoto ei näy helposti juuri missään vaikka siellä alla olisi turvonnutta lastulevyä.

    Jos haluaa oikeasti hyvin tehdyn pesuhuoneen Älväriin, niin eka homma Älvärissä on repiä pesuhuone sauna alkutekijöihinsä, vahvistaa alakannattajapalkistoja ja sivureivata ne. Se jälkeen siihen lähdetään sitten valamaan kiviaineesta lattia ja tämän päälle yksi varvi harkoista lähtö rankaseinälle (kun ei kerta ole varaa tehdä sitä seinästä harkoista alusta loppuun asti).

    Harkon päälle painekyllästetystä alajuoksu ja siihen sitten päälle k300-400 välein viilutavarasta pystyrangat. Mielellään ehkä jopa teräsrangasta, niin tulee elämättömämpi alusta. Rankoihin kiinni laadukas kosteussuojalevy, esim. kaakeliluja. Se integroidaan lattiarakenteeseen saumattamaksi laadukkain vesieristekerroksin. Näin tehden ollaan suurinpiirtein samalla tasolla kuin mitä suomalaisissa valmistaloissa nuo märkätilat tuppaaa olemaan laadullisesti. Mutta ihan turha kuvitella, että tätä saat edes 5000 eurolla vaikka sulla olisi Puolasta orjat ilmaiseksi raatamassa työmaalla.

    Kirjoittanut: RakMak 19.10.2005 klo 16.07 "

    Vai oliko oikean ohjeen antaminen rakennuttajalle väärin?
    (Koska voi haitata älväribisneksen tekoa)

    Äänestä

  • kädetön remontin tekijä kirjoitti:

    Saisinko sinulta paremmat laatoitusohjeet?
    En minäkään usko, että kaikkea pitää ensi alkuun purkaa, mutta alkaa kieltämättä jo arveluttamaan tämä suoraan maton päälle laatoitus. Tarviikohan se jotain ylimääräistä vedeneristystä.

    Pitäisiköhän soittaa Älvsbyn edustajalle ja kysäistä asiasta suoraan heiltä.
    Sain toisaalta aiemmasta keskustelusta sellaisen käsityksen, että laatoittamiselle ei ole mitään estettä heidän mielestään.

    Kyllä saisit. :)

    Maton päälle laatoittaminen ei minusta kannata vaikka kuinka joku vakuuttelisi että matto siellä alla kestääkin. Ajattele tilannetta että myyt talon ja uudella omistajalle tulee ongelmia...

    Äänestä

  • palstan asiantuntija kirjoitti:

    ;Dälvärikauppias. (varsinkin mitä hartiapankkirakentajan sukupuolielämään tulee)

    Mutta vastauksia, mikä tässä on väärin:
    "Tietysti voi vetää pintoihin pelkkää pikkusievää pakkelia ja laattaa, mutta tällöin ei ole kyse samasta asiasta. Kyse on fuskusta. Löysät ja lepsut rakenteet elää siellä alla. Lastulevy elää kosteusvaihtelujen mukaan. Laatat irtoavat ennenpitkää alustastaan, vaikka liima olisi kuinka joustavaa. Ainakin saumat mikrohalkeilevat, päästävät vettä läpi aivan miten vaan. Jos siellä alla oleva Älvärin halpis muovimatto sitten vanhuuttaan on menettänyt joustavuutensa, kuten se näyttää tekevän, niin jossain vaiheessa varsinkin hitsisaumohin tulee murtumia ja vuoto. Vesi pääsee rakenteisiin ja voi mennä pitkäkin aika ennenkuin kukaan huomaa mitään. Varsinkin lattiaan vuotanut vuoto ei näy helposti juuri missään vaikka siellä alla olisi turvonnutta lastulevyä.

    Jos haluaa oikeasti hyvin tehdyn pesuhuoneen Älväriin, niin eka homma Älvärissä on repiä pesuhuone sauna alkutekijöihinsä, vahvistaa alakannattajapalkistoja ja sivureivata ne. Se jälkeen siihen lähdetään sitten valamaan kiviaineesta lattia ja tämän päälle yksi varvi harkoista lähtö rankaseinälle (kun ei kerta ole varaa tehdä sitä seinästä harkoista alusta loppuun asti).

    Harkon päälle painekyllästetystä alajuoksu ja siihen sitten päälle k300-400 välein viilutavarasta pystyrangat. Mielellään ehkä jopa teräsrangasta, niin tulee elämättömämpi alusta. Rankoihin kiinni laadukas kosteussuojalevy, esim. kaakeliluja. Se integroidaan lattiarakenteeseen saumattamaksi laadukkain vesieristekerroksin. Näin tehden ollaan suurinpiirtein samalla tasolla kuin mitä suomalaisissa valmistaloissa nuo märkätilat tuppaaa olemaan laadullisesti. Mutta ihan turha kuvitella, että tätä saat edes 5000 eurolla vaikka sulla olisi Puolasta orjat ilmaiseksi raatamassa työmaalla.

    Kirjoittanut: RakMak 19.10.2005 klo 16.07 "

    Vai oliko oikean ohjeen antaminen rakennuttajalle väärin?
    (Koska voi haitata älväribisneksen tekoa)

    Onnpa mielenkiintoinen huumori (mitähän hartiapnkkirakentajan sukupuolielämäkin tähän kuuluu) Kyllä on todella vakuuttavaa ammattitaito ja tietämys, varsinaista faktoilla perustelua :D Jessssss, näin se asiantuntijoiden etevyys tuleekin oikein selvästi esiin (täysi pelle tämäkin)

    Äänestä

  • pelastuu ;D kirjoitti:

    Onnpa mielenkiintoinen huumori (mitähän hartiapnkkirakentajan sukupuolielämäkin tähän kuuluu) Kyllä on todella vakuuttavaa ammattitaito ja tietämys, varsinaista faktoilla perustelua :D Jessssss, näin se asiantuntijoiden etevyys tuleekin oikein selvästi esiin (täysi pelle tämäkin)

    Kun tämän meidän ;Dälvärinkaupustajan rakentamisen asiantuntemus rajoittuu hartiapankkirakentajan sukupuolielämän tuntemukseen.
    (Pitääkö tämäkin sille ;D-surkimukselle selittää)
    Eli sillä ;Dälvärinkaupustajalla ei ole mitään käsitystä rakentamisesta.

    Mutta, asiaan.
    Kysyin ja kysyn uudestaan.
    Onko tässä jotain väärin:
    "Tietysti voi vetää pintoihin pelkkää pikkusievää pakkelia ja laattaa, mutta tällöin ei ole kyse samasta asiasta. Kyse on fuskusta. Löysät ja lepsut rakenteet elää siellä alla. Lastulevy elää kosteusvaihtelujen mukaan. Laatat irtoavat ennenpitkää alustastaan, vaikka liima olisi kuinka joustavaa. Ainakin saumat mikrohalkeilevat, päästävät vettä läpi aivan miten vaan. Jos siellä alla oleva Älvärin halpis muovimatto sitten vanhuuttaan on menettänyt joustavuutensa, kuten se näyttää tekevän, niin jossain vaiheessa varsinkin hitsisaumohin tulee murtumia ja vuoto. Vesi pääsee rakenteisiin ja voi mennä pitkäkin aika ennenkuin kukaan huomaa mitään. Varsinkin lattiaan vuotanut vuoto ei näy helposti juuri missään vaikka siellä alla olisi turvonnutta lastulevyä.

    Jos haluaa oikeasti hyvin tehdyn pesuhuoneen Älväriin, niin eka homma Älvärissä on repiä pesuhuone sauna alkutekijöihinsä, vahvistaa alakannattajapalkistoja ja sivureivata ne. Se jälkeen siihen lähdetään sitten valamaan kiviaineesta lattia ja tämän päälle yksi varvi harkoista lähtö rankaseinälle (kun ei kerta ole varaa tehdä sitä seinästä harkoista alusta loppuun asti).

    Harkon päälle painekyllästetystä alajuoksu ja siihen sitten päälle k300-400 välein viilutavarasta pystyrangat. Mielellään ehkä jopa teräsrangasta, niin tulee elämättömämpi alusta. Rankoihin kiinni laadukas kosteussuojalevy, esim. kaakeliluja. Se integroidaan lattiarakenteeseen saumattamaksi laadukkain vesieristekerroksin. Näin tehden ollaan suurinpiirtein samalla tasolla kuin mitä suomalaisissa valmistaloissa nuo märkätilat tuppaaa olemaan laadullisesti. Mutta ihan turha kuvitella, että tätä saat edes 5000 eurolla vaikka sulla olisi Puolasta orjat ilmaiseksi raatamassa työmaalla.

    Kirjoittanut: RakMak 19.10.2005 klo 16.07 "

    Vai oliko oikean ohjeen antaminen rakennuttajalle väärin?
    Jos et vastaa, niin tulkitsemme, että älväribisneksen teko ei kestä totuuden esittämistä tilaajille.

    Äänestä

  • Ei pitäisi edes kommentoida kirjoitti:

    mutta kun ovat niin auttamattoman hukassa noissa kuvitelmissaan ja suurilla kuvitelmillaan tiedoista ja toteutuksista, vaikka eivät selvästi ole edes selvillä mistä oikein on kyse. Mutta kun Rane sanoi kerran-linja on jäänyt pintaan.

    on koolaus 60 cm, johon ei saa laatoittaa. Joten paljonko väliä mitä se seinä on jos se täytyy joka tapauksessa hakata helvettiin siitä.

    Äänestä

  • kerron kirjoitti:

    Kun tämän meidän ;Dälvärinkaupustajan rakentamisen asiantuntemus rajoittuu hartiapankkirakentajan sukupuolielämän tuntemukseen.
    (Pitääkö tämäkin sille ;D-surkimukselle selittää)
    Eli sillä ;Dälvärinkaupustajalla ei ole mitään käsitystä rakentamisesta.

    Mutta, asiaan.
    Kysyin ja kysyn uudestaan.
    Onko tässä jotain väärin:
    "Tietysti voi vetää pintoihin pelkkää pikkusievää pakkelia ja laattaa, mutta tällöin ei ole kyse samasta asiasta. Kyse on fuskusta. Löysät ja lepsut rakenteet elää siellä alla. Lastulevy elää kosteusvaihtelujen mukaan. Laatat irtoavat ennenpitkää alustastaan, vaikka liima olisi kuinka joustavaa. Ainakin saumat mikrohalkeilevat, päästävät vettä läpi aivan miten vaan. Jos siellä alla oleva Älvärin halpis muovimatto sitten vanhuuttaan on menettänyt joustavuutensa, kuten se näyttää tekevän, niin jossain vaiheessa varsinkin hitsisaumohin tulee murtumia ja vuoto. Vesi pääsee rakenteisiin ja voi mennä pitkäkin aika ennenkuin kukaan huomaa mitään. Varsinkin lattiaan vuotanut vuoto ei näy helposti juuri missään vaikka siellä alla olisi turvonnutta lastulevyä.

    Jos haluaa oikeasti hyvin tehdyn pesuhuoneen Älväriin, niin eka homma Älvärissä on repiä pesuhuone sauna alkutekijöihinsä, vahvistaa alakannattajapalkistoja ja sivureivata ne. Se jälkeen siihen lähdetään sitten valamaan kiviaineesta lattia ja tämän päälle yksi varvi harkoista lähtö rankaseinälle (kun ei kerta ole varaa tehdä sitä seinästä harkoista alusta loppuun asti).

    Harkon päälle painekyllästetystä alajuoksu ja siihen sitten päälle k300-400 välein viilutavarasta pystyrangat. Mielellään ehkä jopa teräsrangasta, niin tulee elämättömämpi alusta. Rankoihin kiinni laadukas kosteussuojalevy, esim. kaakeliluja. Se integroidaan lattiarakenteeseen saumattamaksi laadukkain vesieristekerroksin. Näin tehden ollaan suurinpiirtein samalla tasolla kuin mitä suomalaisissa valmistaloissa nuo märkätilat tuppaaa olemaan laadullisesti. Mutta ihan turha kuvitella, että tätä saat edes 5000 eurolla vaikka sulla olisi Puolasta orjat ilmaiseksi raatamassa työmaalla.

    Kirjoittanut: RakMak 19.10.2005 klo 16.07 "

    Vai oliko oikean ohjeen antaminen rakennuttajalle väärin?
    Jos et vastaa, niin tulkitsemme, että älväribisneksen teko ei kestä totuuden esittämistä tilaajille.

    Vai oikeita ohjeita annetaan, tuntuu tämä kivimärkätilaporukka kovin yksisilmäiseltä. Olkoon ja kuvitelkoot osaavansa ja tietävänsä hölmöiltä jo joka tapauksessa vaikuttavat.
    Edelleen en ymmärrä tuota hokemaasi jostain Dälvärikaupustelijasta, mutta eipä silläkään väliä ;D

    Äänestä

  • kerron kirjoitti:

    Kun tämän meidän ;Dälvärinkaupustajan rakentamisen asiantuntemus rajoittuu hartiapankkirakentajan sukupuolielämän tuntemukseen.
    (Pitääkö tämäkin sille ;D-surkimukselle selittää)
    Eli sillä ;Dälvärinkaupustajalla ei ole mitään käsitystä rakentamisesta.

    Mutta, asiaan.
    Kysyin ja kysyn uudestaan.
    Onko tässä jotain väärin:
    "Tietysti voi vetää pintoihin pelkkää pikkusievää pakkelia ja laattaa, mutta tällöin ei ole kyse samasta asiasta. Kyse on fuskusta. Löysät ja lepsut rakenteet elää siellä alla. Lastulevy elää kosteusvaihtelujen mukaan. Laatat irtoavat ennenpitkää alustastaan, vaikka liima olisi kuinka joustavaa. Ainakin saumat mikrohalkeilevat, päästävät vettä läpi aivan miten vaan. Jos siellä alla oleva Älvärin halpis muovimatto sitten vanhuuttaan on menettänyt joustavuutensa, kuten se näyttää tekevän, niin jossain vaiheessa varsinkin hitsisaumohin tulee murtumia ja vuoto. Vesi pääsee rakenteisiin ja voi mennä pitkäkin aika ennenkuin kukaan huomaa mitään. Varsinkin lattiaan vuotanut vuoto ei näy helposti juuri missään vaikka siellä alla olisi turvonnutta lastulevyä.

    Jos haluaa oikeasti hyvin tehdyn pesuhuoneen Älväriin, niin eka homma Älvärissä on repiä pesuhuone sauna alkutekijöihinsä, vahvistaa alakannattajapalkistoja ja sivureivata ne. Se jälkeen siihen lähdetään sitten valamaan kiviaineesta lattia ja tämän päälle yksi varvi harkoista lähtö rankaseinälle (kun ei kerta ole varaa tehdä sitä seinästä harkoista alusta loppuun asti).

    Harkon päälle painekyllästetystä alajuoksu ja siihen sitten päälle k300-400 välein viilutavarasta pystyrangat. Mielellään ehkä jopa teräsrangasta, niin tulee elämättömämpi alusta. Rankoihin kiinni laadukas kosteussuojalevy, esim. kaakeliluja. Se integroidaan lattiarakenteeseen saumattamaksi laadukkain vesieristekerroksin. Näin tehden ollaan suurinpiirtein samalla tasolla kuin mitä suomalaisissa valmistaloissa nuo märkätilat tuppaaa olemaan laadullisesti. Mutta ihan turha kuvitella, että tätä saat edes 5000 eurolla vaikka sulla olisi Puolasta orjat ilmaiseksi raatamassa työmaalla.

    Kirjoittanut: RakMak 19.10.2005 klo 16.07 "

    Vai oliko oikean ohjeen antaminen rakennuttajalle väärin?
    Jos et vastaa, niin tulkitsemme, että älväribisneksen teko ei kestä totuuden esittämistä tilaajille.

    etteivät ne seinät ole lastulevyä, vaikka ihan aluksi ja sitten alkaa pohtia muita noita viisaita ja ah-niin tarpeellisia väittämiä.
    Kiinnostaisi tosiaan miten tuo hartiapankkirakentajan sukupuolielämä tähän liittyy, eipä kovinkaan paljoa tuo sekoileva kirjoittelusi asiaa valaise.

    Äänestä

  • tarkastaa väitteitänne kirjoitti:

    etteivät ne seinät ole lastulevyä, vaikka ihan aluksi ja sitten alkaa pohtia muita noita viisaita ja ah-niin tarpeellisia väittämiä.
    Kiinnostaisi tosiaan miten tuo hartiapankkirakentajan sukupuolielämä tähän liittyy, eipä kovinkaan paljoa tuo sekoileva kirjoittelusi asiaa valaise.

    Ei kukaan ole tässä keskusteluketjussa edes väittänyt älvärin seiniä lastulevyisiksi!

    Kauhea itkeminen ja morkaaminen RakMak:n älvärin laatoitusohjeista. Nyt ne sitten ovat kuitenkin osoittautuneet ihan asianmukaisiksi.

    Eiköhän me voida todeta ne jo aivan oikeiksi, kukaan ei ole täällä pystynyt esittämään ensimmäistäkään kohtaa vääräksi, eikä edes tuomaan esille vaihtoehtoista tapaa.

    Eiköhän tuo RakMak ole muissakin lausunnoissaan aivan yhtä oikeassa.

    Äänestä

  • Usko nyt jo: kirjoitti:

    Ei kukaan ole tässä keskusteluketjussa edes väittänyt älvärin seiniä lastulevyisiksi!

    Kauhea itkeminen ja morkaaminen RakMak:n älvärin laatoitusohjeista. Nyt ne sitten ovat kuitenkin osoittautuneet ihan asianmukaisiksi.

    Eiköhän me voida todeta ne jo aivan oikeiksi, kukaan ei ole täällä pystynyt esittämään ensimmäistäkään kohtaa vääräksi, eikä edes tuomaan esille vaihtoehtoista tapaa.

    Eiköhän tuo RakMak ole muissakin lausunnoissaan aivan yhtä oikeassa.

    ja muidenkin RakMakin "ohjeiden ja lausuntojen" oikeellisuuteen ja paikkaansa pitävyyteen. Näinhän tämä täällä menee Jees-miehet heittelee viisauksia.

    Äänestä

  • palataan yksinkertaisuuteen kirjoitti:

    ja muidenkin RakMakin "ohjeiden ja lausuntojen" oikeellisuuteen ja paikkaansa pitävyyteen. Näinhän tämä täällä menee Jees-miehet heittelee viisauksia.

    heti asiaan.
    Oliko siinä jotain väärin ja mitä?
    (Monesko kerta tämä on kun pyydän kannaottoa sen oikeellisuudesta?)

    Äänestä

  • silloin palataan kirjoitti:

    heti asiaan.
    Oliko siinä jotain väärin ja mitä?
    (Monesko kerta tämä on kun pyydän kannaottoa sen oikeellisuudesta?)

    marakatilla oli tuohon seinän alaosan rakentamiseen harkoista?

    Äänestä

  • peruste kirjoitti:

    marakatilla oli tuohon seinän alaosan rakentamiseen harkoista?

    Alajuoksut jäisivät muuten betonivalun alapuolelle. Se taas on rakennusvirhe, jota tehtiin 80-luvun rakennuksiin.
    Puu elää lämpötilan mukaan ja puun ja betonin ei ole muutenkaan hyvä olla keskenään kosketuksessa. Ja jos sinne vesi pääsee...

    http://www.rawl.fi/gyproc/content.nsf/docsById/1249569342BF7C4AC2256DC8002D3056?OpenDocument&m=mjmcmfma

    http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/verkkolehti/04/1904kosteusmittaus.htm

    http://www.minerit.fi/fin/index.php?cmd=132

    Äänestä

  • silloin palataan kirjoitti:

    heti asiaan.
    Oliko siinä jotain väärin ja mitä?
    (Monesko kerta tämä on kun pyydän kannaottoa sen oikeellisuudesta?)

    noin niin kuin ensimmäiseksi. Lisäksi miksi hoetaan että vain "kivirakenteiset" seinät ovat se ainoa oikea tapa toteuttaa märkätilat, sehän ei pidä paikkaansa. Tuolla aikaisemmin useita kertoja kerrottu ja esitetty aivan perustellut syyt miksi näin ei ole. Tuossa "märkätilan" rakennusohjeessahan ollaan taas kerran rakentamassa sitä "kiviainemuuria" sellaiselle pohjalle johon sitä ei ole tarkoitettu. Vaatii siis kohtuuttoman suuret lisä/muutostyöt siis paljon rahaa - ja miksi ? Mikäli se korteus pääsee vesieristeiden läpi rakenteisiin, se on ongelma joka on korjattava mahdollisimman nopeasti olipa materiaali mikä tahansa. Puurakenteissa ne vauriot näkyvät nopeammin ja vahingot ovat pienempiä ja halvempia korjata. On siis aivan turha rakennella monimutkaisia rakenteita jotka vain "viivästyttävät" ja useasti viellä harhauttavat ongelman sijainnista, eli on todella kallista korjata.

    Äänestä

  • seinät lastulevyä kirjoitti:

    noin niin kuin ensimmäiseksi. Lisäksi miksi hoetaan että vain "kivirakenteiset" seinät ovat se ainoa oikea tapa toteuttaa märkätilat, sehän ei pidä paikkaansa. Tuolla aikaisemmin useita kertoja kerrottu ja esitetty aivan perustellut syyt miksi näin ei ole. Tuossa "märkätilan" rakennusohjeessahan ollaan taas kerran rakentamassa sitä "kiviainemuuria" sellaiselle pohjalle johon sitä ei ole tarkoitettu. Vaatii siis kohtuuttoman suuret lisä/muutostyöt siis paljon rahaa - ja miksi ? Mikäli se korteus pääsee vesieristeiden läpi rakenteisiin, se on ongelma joka on korjattava mahdollisimman nopeasti olipa materiaali mikä tahansa. Puurakenteissa ne vauriot näkyvät nopeammin ja vahingot ovat pienempiä ja halvempia korjata. On siis aivan turha rakennella monimutkaisia rakenteita jotka vain "viivästyttävät" ja useasti viellä harhauttavat ongelman sijainnista, eli on todella kallista korjata.

    Vielä kerran, kerran vielä ja vieläkin yhden kerran:
    Kukaan ei ole tässä keskusteluketjusa älvärin seiniä lastulevyisiksi väittänytkään, usko jo.

    Olen kyllä sitä mieltä, että rakenteet on tehtävä mahdollisimman kosteusvarmoiksi.
    Terveyshaitat ja kustannukset ennenaikaisessa homerempassa ovat aivan turhia, jos ne pystyy välttämään tekemällä asiat hyvin.

    Puurungon ja villojen homehtumisesta johtuvat terveyden menetykset ovat niin isoja ja kalliita asioita, että kunnolla rakenteen tekeminen on pieni kustannus niihin nähden.
    Minusta vain on aivan järjetöntä houretta panna korjaamisen helppoutta kosteusvarmuuden edelle.

    Älkää hyvät ihmiset uskoko älvärinkaupustajan vähättelyjä kosteusvaurioiden vaarattomuudesta.
    Lukekaa vaikka palstan kosteusvauriot juttuja, siellä on ihmisillä tosi hätä ja sieltä selviää asian todellinen vakavuus:
    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000016&subcat=253

    Äänestä

  • Kerran vielä kirjoitti:

    Vielä kerran, kerran vielä ja vieläkin yhden kerran:
    Kukaan ei ole tässä keskusteluketjusa älvärin seiniä lastulevyisiksi väittänytkään, usko jo.

    Olen kyllä sitä mieltä, että rakenteet on tehtävä mahdollisimman kosteusvarmoiksi.
    Terveyshaitat ja kustannukset ennenaikaisessa homerempassa ovat aivan turhia, jos ne pystyy välttämään tekemällä asiat hyvin.

    Puurungon ja villojen homehtumisesta johtuvat terveyden menetykset ovat niin isoja ja kalliita asioita, että kunnolla rakenteen tekeminen on pieni kustannus niihin nähden.
    Minusta vain on aivan järjetöntä houretta panna korjaamisen helppoutta kosteusvarmuuden edelle.

    Älkää hyvät ihmiset uskoko älvärinkaupustajan vähättelyjä kosteusvaurioiden vaarattomuudesta.
    Lukekaa vaikka palstan kosteusvauriot juttuja, siellä on ihmisillä tosi hätä ja sieltä selviää asian todellinen vakavuus:
    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000016&subcat=253

    Korjaukset hankalia ja helvetin kalliita. Mikä kosteusvarmuus ??? Vesieristys kun pettää, sellaista ei enää ole.
    Muuten kyllähän siinä "neuvossa" puhuttiin lastulevyistä, vai minkä "ohjeen" sinä olet mahtanut lukea ?
    Kyllä on vissi ero, kuinka nopeasti ongelmat huomataan ja kuinka helppoja ovat korjaustoimenpiteet. Suoraan verrannollisia kustannuksiin.

    Äänestä

  • vanhoja märkätiloija ? kirjoitti:

    Korjaukset hankalia ja helvetin kalliita. Mikä kosteusvarmuus ??? Vesieristys kun pettää, sellaista ei enää ole.
    Muuten kyllähän siinä "neuvossa" puhuttiin lastulevyistä, vai minkä "ohjeen" sinä olet mahtanut lukea ?
    Kyllä on vissi ero, kuinka nopeasti ongelmat huomataan ja kuinka helppoja ovat korjaustoimenpiteet. Suoraan verrannollisia kustannuksiin.

    En kyllä tämän jälkeen jaksa enää tälle kaikkien pölvästien isälle jankuttaa samaa:
    EI TÄÄLLÄ KUKAAN OLE KUKAAN VÄITTÄNYT ÄLVARIN KYLPPÄRIN SEINIÄ LASTULEVYISIKSI.
    (Lattiaa kyllä: "Varsinkin lattiaan vuotanut vuoto ei näy helposti juuri missään vaikka siellä alla olisi turvonnutta lastulevyä.")

    Märän betonin saa kuivattua.
    Märkä puu/villa rakenne menee purkuun.
    Jos lattiassa on vesivahinko, voi samalla mennä senätkin purkuun. Se siitä helppoudesta.

    En jaksa enää tämän "järjen jättiläisen" kanssa höpöttää, tämä on suunnilleen yhtä kehittävää vuorovaikutusta, kuin keskustelisi seinien kanssa.
    Niin, että eiköhän tämä riitä tällä kertaa.

    Äänestä

  • Kerran viel' kirjoitti:

    En kyllä tämän jälkeen jaksa enää tälle kaikkien pölvästien isälle jankuttaa samaa:
    EI TÄÄLLÄ KUKAAN OLE KUKAAN VÄITTÄNYT ÄLVARIN KYLPPÄRIN SEINIÄ LASTULEVYISIKSI.
    (Lattiaa kyllä: "Varsinkin lattiaan vuotanut vuoto ei näy helposti juuri missään vaikka siellä alla olisi turvonnutta lastulevyä.")

    Märän betonin saa kuivattua.
    Märkä puu/villa rakenne menee purkuun.
    Jos lattiassa on vesivahinko, voi samalla mennä senätkin purkuun. Se siitä helppoudesta.

    En jaksa enää tämän "järjen jättiläisen" kanssa höpöttää, tämä on suunnilleen yhtä kehittävää vuorovaikutusta, kuin keskustelisi seinien kanssa.
    Niin, että eiköhän tämä riitä tällä kertaa.

    Alkoi hiljaksiin jo vituttaa tuo naurettavuutesi.

    Äänestä

Kuulepa asukki. Tarkistapa tietosi ajantasalle, ennenkuin alat jakelemaan niitä hyväuskoisille
talonomistajille. Taidatkin olla jokin harhaanjohtaja, edustaja tai tehtaan työntekijä itse!

Tai ellet ole niin tiedoksi nyt kuitenkin ;siellä on joustavaa ja elävää lastulevyä sen kipsilevyn takana talon kaikilla seinillä ja ulkoseinän takana on myös höyrynsulku ja lattialla on heti sen maton alla vain lastulevy.Lattia on hyvin elävä johtuen harvasta 60 cm väleillä olevasta palkistosta. (samaa käyttää kyllä muutkin vastaavat esimerkiksi kotimainen vastaava talopakettitehdas, mutta ei kosteissa tiloissa, jossa se ontiheämpi ja siellä on valettu ja raudoitettu lattia...mutta ne on kuitenkin heti tehty valmiiksi laattapintaisina.Myös pesuhuoneen seinät ovat myös turhan elävät lastulevyn ja ohuen kipsilevyn ja harvan koolauksen johdosta. sama joustavuus on toki muuallakin talossa, jonka vuoksi tapetit repeilevät ja irtoilevat kiinnityksistään.

Älkää ihmeessä laatoittako edustajien ohjeiden ja muiden huhupuheiden mukaan sen tapetin ja maton päälle!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!Itse myös puran oman pesuhuoneen tapetit, matot ja levyt ihan piakkoin... :-)

Äänestä
  • Tehtaalta sain joskus ohjeet, että lattiamatonpäälle ei saa laatoittaa vaan se pitää poistaa ja lattia jäykistää sekä tehdä kunnon vesieristeet. Samalla lattian kaatoa täytyy suurentaa. Laatta kun vaatii jyrkemmän kaadon kuin matto.
    Nämä edustajat kun tuppaavat höpöttämään mitä sattuu.
    Seinissä on kylläkin kipsilevyt, mutta tuo muovitapetti ei yksin riitä vesieristeeksi. Älvsby kun käyttää mitättömän ohutta tapettia, joka juuri ja juuri kait määräykset täyttää. Siksi nuo seinätkin täytyy vahvistaa ja laittaa kunnon vesieristeet laattojen alle.

    Äänestä

  • Laatoittajakin kirjoitti:

    Tehtaalta sain joskus ohjeet, että lattiamatonpäälle ei saa laatoittaa vaan se pitää poistaa ja lattia jäykistää sekä tehdä kunnon vesieristeet. Samalla lattian kaatoa täytyy suurentaa. Laatta kun vaatii jyrkemmän kaadon kuin matto.
    Nämä edustajat kun tuppaavat höpöttämään mitä sattuu.
    Seinissä on kylläkin kipsilevyt, mutta tuo muovitapetti ei yksin riitä vesieristeeksi. Älvsby kun käyttää mitättömän ohutta tapettia, joka juuri ja juuri kait määräykset täyttää. Siksi nuo seinätkin täytyy vahvistaa ja laittaa kunnon vesieristeet laattojen alle.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000010&posting=22000000011627826

    Hakukonetta kannattaa käyttää:
    kirjoita teksti RakMak, niin saat oikeaa tietoa älväristä oikein roppakaupalla.
    Eipä pääse silloin älvärikauppiaskaan kusettamaan!

    Äänestä

  • on sittenkin aivan oikeassa! kirjoitti:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000010&posting=22000000011627826

    Hakukonetta kannattaa käyttää:
    kirjoita teksti RakMak, niin saat oikeaa tietoa älväristä oikein roppakaupalla.
    Eipä pääse silloin älvärikauppiaskaan kusettamaan!

    Osittain Rakmak on oikeassa, mutta paljon hänelläkin on väärää/virheellistä tietoa Älvsbyn rakenteista/toimintatavoista.
    Mutta teoria hänellä kyllä näyttäisi hallussa olevan. Tosin kevyemmälläkin saa täysin toimivan tuosta pesuhuoneesta.
    Eli seinistä ja lattiasta alkuperäiset kamat pois ja tilalle kaakelilujaa ja ek-kipsilevyä ja kaatoja paremmaksi sekä seiniin että lattiaan ruoteita/tuentaa lisää. Muuramehan laittaa esim lattiaan filmivanerin ja siihen päälle valun ja sitten kunnon vesieristeet. Voisihan Älvsbyhynkin tehdä saman. Kumma kun eivät tehtaalla tee tuota pohjaa kunnolliseksi. Laatotus kun on tätäpäivää.

    Äänestä

Laatoittaa voi suoraan mattojen päälle, mitään ihme purku/kasaus/katsastusoperaatioita ei tarvita. Kahdeksan vuotta on laatat seinissä ja lattiassa pysyneet, ilman mitään kristallipalloon tuijotusta tai auringon pilkkujen vakoilua. Toki kun saniteettikalusteet puretaan kannattaa reikiin laittaa esim. sikaflexiä tai vastaavaa ja sivellä kosteus-sulkumönjää päälle. Samoin kun saniteettikalusteet ja putket kiinnitetään takaisin pannaan ruuvien reikiin sikafelxiä ja käytetään rosteriruuveja. Tämähän on selvää. Ja yleinen huolellisuus on tärkeää kun itselle tehdään!

Yhtään laattaa ei ole a) irronnut b) rikkoutunut Älvärin saunassa/pesuhuoneessa vaikka on laatoitettu em. tavalla.

Täysin idiottimaisia ideoita ruveta purkamaan tehtaan tekemät vesieristeet. Kuka voi olla varma, että nuo uudet ns. paremmat eristeet ei haperru nopeammasti, mitä Älvärissä alkujaan käytetyt? Nämä on koettuja juttuja, varmaan tuhannessa Älvärissä on laatoitettu suoraan tehtaan vesieristeiden päälle ilman ongelmia.

Onko takeita kotimaisten tilaelementtitoimittajien kosteidentilojen rakenteiden kestosta? Nyt tuuletellaan sellaisen asioiden kanssa, joiden tulokset nähdään vasta kymmenen-viidentoistavuoden jälkeen. Moniko kotimainen toimittaja on sitten enää edes pystyssä ja vastaamassa rakenteista?

Äänestä

Haloo, älkää ruvekko sorkkimaan älvärin kosteita tiloja. Ne on parhaimmillaan semmosina kun ne on tehty. Hankkikaa suihkukaappi. Sama koskee ihan kaikkia taloja. Suora suihkuvesi kosketus on pahinta. Kosteiden tilojen tapetti on tutkitusti parempi kuin laatoitus!!!!

Jos haluatte laatoitetun kylppärin, niin Älvsby on väärä valinta.Älvärin rakenne kestää väh. 30 vuotta. Älkää pilatko hyvää rakennetta omilla virityksillä. Ihan sama kun hirsi taloon haluais samat K arvot kuin elementti/täystiili/vast. Se ei ole mahdollista ja kannattavaa.

Sen muovitapetin kanssa on vaan elettävä. Se on vaan tapettia. Kukaan ei tuijota kylppärin tapetteja. Kylppärissä käydään viikossa n. 2 h. Olkaa enemmän huolissanne keittiö tai olohuoneen seinistä niissä ollaan keskim. 15 tuntia viikossa.

Äänestä
  • Toi seinille ja lattioille veden suihkuttelu on tosiaan tommonen kansallinen ilmiö, jota varten noi kaikki kosteat tilat täytyy tehdä niin pirskatin kalliisti. Ja muutosta tuskin on tapahtumassa, sillä uudet invamääräykset tekevät suihkukaapit ja muut vähänkin viksummat ratkaisut lähes mahdottomiksi, kun siellä kylppärissä pitää mahtua harrastamaan 1500 mm:n pyörätuolikelausta. Ja mummot on ihmeissään, kun eivät yletä ottaa tukea seinistä kun ovat niin saatanan kaukana.

    Äänestä

  • Muovitapetit lisäävät lasten hengityssairauksia

    Pienten lasten hengitysoireiden on todettu olevan yleisempiä kodeissa, joissa käytetään muovitapetteja. PVC-pinnat lisäävät myös perheen pienimpien astmaoireiden riskiä.

    - Viime vuosina huoli astmasairauksien lisääntymisestä läntisissä teollisuusmaissa on kasvanut julkisessa keskustelussa.

    - Tähän asti selvästi eniten on kuitenkin puhuttu kosteusvaurioiden aiheuttamista hengitysongelmista, kun taas toisen keskeisen tekijän eli erilaisten rakennusmateriaalien päästöihin ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota, ympäristöterveyden professori Jouni Jaakkola huomauttaa.

    Nykyisin Göteborgissa Nordic School of Public Healthissä vaikuttava Jaakkola on tutkinut lasten astmaoireisiin vaikuttavia tekijöitä viime vuosikymmeninä sekä Suomessa että Norjassa.

    Jaakkolan Norjassa johtamassa, 1990-luvun puolivälin jälkeen aloitetussa tutkimuksessa tarkasteltiin noin 3 000:n alle kouluikäisen lapsen kotioloja.

    Tutkimuksessa havaittiin, että kotonaan PVC-materiaaleille altistuvilla lapsilla kroonisten hengityssairauksien määrä oli liki kolminkertainen muihin verrattuna. Muovipintojen todettiin lisäävän merkittävästi myös astmaan ja keuhkokuumeeseen sairastumisen riskiä.




    Vinguntaa, yskää ja limannousua
    Norjassa tehdyn tutkimuksen jälkeen Jaakkola päätti palata Suomessa jo aiemmin, 1980-luvulla kerätyn aineiston pariin. 2 500:aa espoolaista alle kouluikäistä lasta käsittävä aineisto vahvisti Norjan tutkimustulosten sanomaa.

    - Alempien hengitysteiden oireet kuten vingunta, krooninen yskä ja limannousu olivat jopa kolme kertaa yleisempiä lapsilla, joiden kodeissa oli ensimmäisinä elinvuosina muovisia seinämateriaaleja.

    - Kiinnostavaa kyllä, nuhan ja muiden ylempien hengityselinsairauksien määrään niillä ei kuitenkaan näytä olevan minkäänlaista vaikutusta, Jaakkola toteaa.

    Norjan seurantatutkimuksen tulokset julkaistiin vuosi sitten arvostetussa alan julkaisussa American Journal of Public Health. Suomesta saadut tulokset esiteltiin samaisessa lehdessä muutama kuukausi sitten.

    - Kansainvälisesti tutkimukset herättivät melko paljon huomiota. Aiemmin näin selkeää yhteyttä rakennusmateriaalien ja astmaoireiden välillä ei ole kyetty osoittamaan, Jaakkola sanoo.




    Kosteus lisää terveyshaittoja
    - Ajatus siitä, että näinkin pienillä päästöpitoisuuksilla voisi olla näin selviä vaikutuksia, on paitsi uusi myös varsin yllättävä, Jaakkola huomauttaa.

    Norjassa muovilattioiden ja lasten sairastelun yhteyttä selvittävissä tutkimuksissa on havaittu, että tietyt pehmennysaineet siirtyvät PVC-lattiapinnasta pienhiukkasiin, joiden on todettu olevan erityisen vaarallisia terveydelle.

    - Näin voidaan ajatella, että niille altistuvat erityisesti pikkulapset, jotka leikkivät lähellä lattiapintaa, Jaakkola tulkitsee.

    Ruotsalaistutkimuksissa puolestaan on ilmennyt, että kosteusongelmat lisäävät muovimateriaalien vaikutusta. Jaakkolan mukaan vaikutus on sitä suurempi mitä heikompaa on ilmanvaihto.

    Maanantaina Helsingissä järjestettävän Healthy Buildings 2000 -konferenssin avajaisissa Jaakkolalle luovutettiin monikansallisen, tanskalaisperäisen yrityksen vuosittain jakama palkinto ISS Indoor Climate Award tunnustuksena 15 vuoden uraauurtavasta, monitieteisestä tutkimustyöstä sisäilmatutkimuksen alalla.

    - Nykyisin monitieteellinen lähestymistapa on alalla onneksi jo melko yleinen, mutta vielä 1980-luvulla insinöörit ja lääkärit eivät juurikaan keskustelleet keskenään, Jaakkola toteaa.

    STT-MH

    Äänestä

  • Muovitapetit terveysriski! kirjoitti:

    Muovitapetit lisäävät lasten hengityssairauksia

    Pienten lasten hengitysoireiden on todettu olevan yleisempiä kodeissa, joissa käytetään muovitapetteja. PVC-pinnat lisäävät myös perheen pienimpien astmaoireiden riskiä.

    - Viime vuosina huoli astmasairauksien lisääntymisestä läntisissä teollisuusmaissa on kasvanut julkisessa keskustelussa.

    - Tähän asti selvästi eniten on kuitenkin puhuttu kosteusvaurioiden aiheuttamista hengitysongelmista, kun taas toisen keskeisen tekijän eli erilaisten rakennusmateriaalien päästöihin ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota, ympäristöterveyden professori Jouni Jaakkola huomauttaa.

    Nykyisin Göteborgissa Nordic School of Public Healthissä vaikuttava Jaakkola on tutkinut lasten astmaoireisiin vaikuttavia tekijöitä viime vuosikymmeninä sekä Suomessa että Norjassa.

    Jaakkolan Norjassa johtamassa, 1990-luvun puolivälin jälkeen aloitetussa tutkimuksessa tarkasteltiin noin 3 000:n alle kouluikäisen lapsen kotioloja.

    Tutkimuksessa havaittiin, että kotonaan PVC-materiaaleille altistuvilla lapsilla kroonisten hengityssairauksien määrä oli liki kolminkertainen muihin verrattuna. Muovipintojen todettiin lisäävän merkittävästi myös astmaan ja keuhkokuumeeseen sairastumisen riskiä.




    Vinguntaa, yskää ja limannousua
    Norjassa tehdyn tutkimuksen jälkeen Jaakkola päätti palata Suomessa jo aiemmin, 1980-luvulla kerätyn aineiston pariin. 2 500:aa espoolaista alle kouluikäistä lasta käsittävä aineisto vahvisti Norjan tutkimustulosten sanomaa.

    - Alempien hengitysteiden oireet kuten vingunta, krooninen yskä ja limannousu olivat jopa kolme kertaa yleisempiä lapsilla, joiden kodeissa oli ensimmäisinä elinvuosina muovisia seinämateriaaleja.

    - Kiinnostavaa kyllä, nuhan ja muiden ylempien hengityselinsairauksien määrään niillä ei kuitenkaan näytä olevan minkäänlaista vaikutusta, Jaakkola toteaa.

    Norjan seurantatutkimuksen tulokset julkaistiin vuosi sitten arvostetussa alan julkaisussa American Journal of Public Health. Suomesta saadut tulokset esiteltiin samaisessa lehdessä muutama kuukausi sitten.

    - Kansainvälisesti tutkimukset herättivät melko paljon huomiota. Aiemmin näin selkeää yhteyttä rakennusmateriaalien ja astmaoireiden välillä ei ole kyetty osoittamaan, Jaakkola sanoo.




    Kosteus lisää terveyshaittoja
    - Ajatus siitä, että näinkin pienillä päästöpitoisuuksilla voisi olla näin selviä vaikutuksia, on paitsi uusi myös varsin yllättävä, Jaakkola huomauttaa.

    Norjassa muovilattioiden ja lasten sairastelun yhteyttä selvittävissä tutkimuksissa on havaittu, että tietyt pehmennysaineet siirtyvät PVC-lattiapinnasta pienhiukkasiin, joiden on todettu olevan erityisen vaarallisia terveydelle.

    - Näin voidaan ajatella, että niille altistuvat erityisesti pikkulapset, jotka leikkivät lähellä lattiapintaa, Jaakkola tulkitsee.

    Ruotsalaistutkimuksissa puolestaan on ilmennyt, että kosteusongelmat lisäävät muovimateriaalien vaikutusta. Jaakkolan mukaan vaikutus on sitä suurempi mitä heikompaa on ilmanvaihto.

    Maanantaina Helsingissä järjestettävän Healthy Buildings 2000 -konferenssin avajaisissa Jaakkolalle luovutettiin monikansallisen, tanskalaisperäisen yrityksen vuosittain jakama palkinto ISS Indoor Climate Award tunnustuksena 15 vuoden uraauurtavasta, monitieteisestä tutkimustyöstä sisäilmatutkimuksen alalla.

    - Nykyisin monitieteellinen lähestymistapa on alalla onneksi jo melko yleinen, mutta vielä 1980-luvulla insinöörit ja lääkärit eivät juurikaan keskustelleet keskenään, Jaakkola toteaa.

    STT-MH

    on se kamala talo, on luultavasti aiheuttanut sen suuren isorokkoepidemiankin, espanjalaistaudin, HIV;n ja nyt viimeksi tämän lintu-influenssan on se kumma että niitä saa tehdä ja myydä.

    perehdypä uudestaan asiaan nykyajan mittapuun mukaan, ei ehkäpä sitten enää ole noin pelottavaa.

    Äänestä

  • Muovitapetit terveysriski! kirjoitti:

    Muovitapetit lisäävät lasten hengityssairauksia

    Pienten lasten hengitysoireiden on todettu olevan yleisempiä kodeissa, joissa käytetään muovitapetteja. PVC-pinnat lisäävät myös perheen pienimpien astmaoireiden riskiä.

    - Viime vuosina huoli astmasairauksien lisääntymisestä läntisissä teollisuusmaissa on kasvanut julkisessa keskustelussa.

    - Tähän asti selvästi eniten on kuitenkin puhuttu kosteusvaurioiden aiheuttamista hengitysongelmista, kun taas toisen keskeisen tekijän eli erilaisten rakennusmateriaalien päästöihin ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota, ympäristöterveyden professori Jouni Jaakkola huomauttaa.

    Nykyisin Göteborgissa Nordic School of Public Healthissä vaikuttava Jaakkola on tutkinut lasten astmaoireisiin vaikuttavia tekijöitä viime vuosikymmeninä sekä Suomessa että Norjassa.

    Jaakkolan Norjassa johtamassa, 1990-luvun puolivälin jälkeen aloitetussa tutkimuksessa tarkasteltiin noin 3 000:n alle kouluikäisen lapsen kotioloja.

    Tutkimuksessa havaittiin, että kotonaan PVC-materiaaleille altistuvilla lapsilla kroonisten hengityssairauksien määrä oli liki kolminkertainen muihin verrattuna. Muovipintojen todettiin lisäävän merkittävästi myös astmaan ja keuhkokuumeeseen sairastumisen riskiä.




    Vinguntaa, yskää ja limannousua
    Norjassa tehdyn tutkimuksen jälkeen Jaakkola päätti palata Suomessa jo aiemmin, 1980-luvulla kerätyn aineiston pariin. 2 500:aa espoolaista alle kouluikäistä lasta käsittävä aineisto vahvisti Norjan tutkimustulosten sanomaa.

    - Alempien hengitysteiden oireet kuten vingunta, krooninen yskä ja limannousu olivat jopa kolme kertaa yleisempiä lapsilla, joiden kodeissa oli ensimmäisinä elinvuosina muovisia seinämateriaaleja.

    - Kiinnostavaa kyllä, nuhan ja muiden ylempien hengityselinsairauksien määrään niillä ei kuitenkaan näytä olevan minkäänlaista vaikutusta, Jaakkola toteaa.

    Norjan seurantatutkimuksen tulokset julkaistiin vuosi sitten arvostetussa alan julkaisussa American Journal of Public Health. Suomesta saadut tulokset esiteltiin samaisessa lehdessä muutama kuukausi sitten.

    - Kansainvälisesti tutkimukset herättivät melko paljon huomiota. Aiemmin näin selkeää yhteyttä rakennusmateriaalien ja astmaoireiden välillä ei ole kyetty osoittamaan, Jaakkola sanoo.




    Kosteus lisää terveyshaittoja
    - Ajatus siitä, että näinkin pienillä päästöpitoisuuksilla voisi olla näin selviä vaikutuksia, on paitsi uusi myös varsin yllättävä, Jaakkola huomauttaa.

    Norjassa muovilattioiden ja lasten sairastelun yhteyttä selvittävissä tutkimuksissa on havaittu, että tietyt pehmennysaineet siirtyvät PVC-lattiapinnasta pienhiukkasiin, joiden on todettu olevan erityisen vaarallisia terveydelle.

    - Näin voidaan ajatella, että niille altistuvat erityisesti pikkulapset, jotka leikkivät lähellä lattiapintaa, Jaakkola tulkitsee.

    Ruotsalaistutkimuksissa puolestaan on ilmennyt, että kosteusongelmat lisäävät muovimateriaalien vaikutusta. Jaakkolan mukaan vaikutus on sitä suurempi mitä heikompaa on ilmanvaihto.

    Maanantaina Helsingissä järjestettävän Healthy Buildings 2000 -konferenssin avajaisissa Jaakkolalle luovutettiin monikansallisen, tanskalaisperäisen yrityksen vuosittain jakama palkinto ISS Indoor Climate Award tunnustuksena 15 vuoden uraauurtavasta, monitieteisestä tutkimustyöstä sisäilmatutkimuksen alalla.

    - Nykyisin monitieteellinen lähestymistapa on alalla onneksi jo melko yleinen, mutta vielä 1980-luvulla insinöörit ja lääkärit eivät juurikaan keskustelleet keskenään, Jaakkola toteaa.

    STT-MH

    jolloin puhuttiin,että tomaatti aiheuttaa syöpää!!!!

    Äänestä

laatoittamaan tapetin päälle. Se näyttäisi toimivan varmimmin.

Äänestä
  • meillä laatat muovimaton päällä ,myyjä ja huoltomies neuvoi niin tekemään. myös ulkopuolinen laatoittaja ei nähnyt siinä mitään kummallista. lattia on edelleen muovi matolla seinissä laatat. tuli tosi hyvä

    Äänestä

  • rakentaja kirjoitti:

    meillä laatat muovimaton päällä ,myyjä ja huoltomies neuvoi niin tekemään. myös ulkopuolinen laatoittaja ei nähnyt siinä mitään kummallista. lattia on edelleen muovi matolla seinissä laatat. tuli tosi hyvä

    Lähettäjä: Hökkelirakennuttaja Lähetetty: 23.6.2005 11:15
    Pasin kaltaiset ongelmat ovat odotettavissa kaikilla älvarin omistajilla. Eli ne kosteat tilat pissivät alleen jossain vaiheessa. Kannattaa olla tarkkana. Korjaus kannattaa tehdä perusteellisesti, eli kallistukset uusiksi ja kunnon koolaukset ja vesieristeet. Älkää missään tapauksessa laittako laattoja muovitapetin ja maton päälle.
    Höyrysulku taitaa meilläki olla huonosti asennettu, koska asentaessani kattolamppua olohuoneeseen, niin jakorasijan reijästä tuuli aika kylmää ilmaa.


    Lähettäjä: älvari Lähetetty: 23.6.2005 11:28
    Kuinka ton laatoituksen kanssa on, kiinnostaa vaan sen takia kun eilen viimeksi kysyin Tampereen suunnan edustajalta tosta laatoituksesta ja hän sanoi että mattovalmistajan mukaan voi laatoittaa. Täällähän on jossain vanhemmassa keskutelussa todettu valmistajan sanoneen ettei päälle saa laatoittaa??

    Tiedän vaan muutamia taloja joihin on seinät laatoitettu vuositarkastuksen jälkeen ja laatat olleet nyt 3vuotta ilman ongelmia.. Onko kenelläkään oikeaa tietoa että pystyis itse välttämään ongelmat??

    Lattian laatoitus vaatii tietysti eri toimenpiteitä mutta entä noi seinät? Esim Ällyn talossa Laukaalla on laatat seinissä..

    Kuinkahan Altin talossa on tehty 'pohjat' tietääkö kukaan??? Siellähän näkyy oleva laatat sekä seinässä että lattiassa..


    Lähettäjä: Hökkelirakennuttaja Lähetetty: 23.6.2005 16:41
    Älvarin myyjät sanovat mitä tahansa saadakseen talon myytyä. Kun olet kirjoittanut nimen kauppakirjaan, niin sen jälkeen ei onnistu mikään.
    Muovimaton ja tapetin päälle ei missään nimessä saa laatoittaa, sillä millä silloin näkee onko matto tai tapettisaumat alkaneet irvistää ja vuotaa. 70 luvulla sellaisa tehtiin ja niitä on korjailtu aika paljon. Laatta eikä laattasaumat eivät pidä vettä, vaan kosteuseritys tehdään laatan alle siihen tarkoitetulla aineella / matolla. Muovimattoon tai tapettiin ei oikein ota kiinni ne kosteuseristeaineet. Lisäksi lattian kallistukset pitää olla suuremmat laatalla kuin muovimatolla. Meillä on niin pienet kallistukset lattiassa, että suihkuvesi valuu kylppäsin ovelle asti, vaikka on suihkuseinä käytössä.
    Hyvää Jussia kaikille kaikesta huolimatta.

    Äänestä


  • tosi hyvä? kirjoitti:

    Kertokaa tietäjät, mikä kosteuseritemateriaali kestää absoluuttisen varmasti vuosikymmenet?

    Okei tehdään kivirakenteiset kosteat tilat ja marinoidaan ne nykyisen tietämyksen mukaan 'parhaalla' kosteuseristeellä. Pari vuosikymmentä myöhemmin tulee kauhea haloo, että tämä pirun kemikaali ei toiminutkaan, jos perse on pesty sen ja sen tyypin tensidejä sisältävällä pesuaineella.

    Voihan näiden kumipohjaisten ja vahvikekankailla varustettujen vesieristeiden pehmentimet tms. muut aineet myös haurastua.

    Nyt on hirveän jälkiviisaana sormi pystyssä muovimattojen suhteen, vaikka nämä toimii kohtuullisen hyvin, jos ne on ammattimaisesti asennettu. Äärettömän paljon paremmin kun kivirakenteiset kosteat tilat ilman vesieristeitä, pelkkä laatta päällä.

    Äänestä

  • Taseoskari kirjoitti:

    Kertokaa tietäjät, mikä kosteuseritemateriaali kestää absoluuttisen varmasti vuosikymmenet?

    Okei tehdään kivirakenteiset kosteat tilat ja marinoidaan ne nykyisen tietämyksen mukaan 'parhaalla' kosteuseristeellä. Pari vuosikymmentä myöhemmin tulee kauhea haloo, että tämä pirun kemikaali ei toiminutkaan, jos perse on pesty sen ja sen tyypin tensidejä sisältävällä pesuaineella.

    Voihan näiden kumipohjaisten ja vahvikekankailla varustettujen vesieristeiden pehmentimet tms. muut aineet myös haurastua.

    Nyt on hirveän jälkiviisaana sormi pystyssä muovimattojen suhteen, vaikka nämä toimii kohtuullisen hyvin, jos ne on ammattimaisesti asennettu. Äärettömän paljon paremmin kun kivirakenteiset kosteat tilat ilman vesieristeitä, pelkkä laatta päällä.

    tähän älyttömään keskusteluun. Siistä hys-hys ei saa tuoda minkäänlaista järjenvaloa tähän keskusteluun. Perus-juntti on päättänyt että "kiviaines" on ainoa oikea materiaali märkätiloihin. (pohjautuu kyllä aikaan "vähän" talvisoden jälkeen, samaan kuin käsitys ilmanvaihdostakin).

    Äänestä

  • Taseoskari kirjoitti:

    Kertokaa tietäjät, mikä kosteuseritemateriaali kestää absoluuttisen varmasti vuosikymmenet?

    Okei tehdään kivirakenteiset kosteat tilat ja marinoidaan ne nykyisen tietämyksen mukaan 'parhaalla' kosteuseristeellä. Pari vuosikymmentä myöhemmin tulee kauhea haloo, että tämä pirun kemikaali ei toiminutkaan, jos perse on pesty sen ja sen tyypin tensidejä sisältävällä pesuaineella.

    Voihan näiden kumipohjaisten ja vahvikekankailla varustettujen vesieristeiden pehmentimet tms. muut aineet myös haurastua.

    Nyt on hirveän jälkiviisaana sormi pystyssä muovimattojen suhteen, vaikka nämä toimii kohtuullisen hyvin, jos ne on ammattimaisesti asennettu. Äärettömän paljon paremmin kun kivirakenteiset kosteat tilat ilman vesieristeitä, pelkkä laatta päällä.

    bitumi?
    Väitetään, sitä käytetyn 3000 vuotta vesieristyksiin ja vieläkin pelaa.

    Äänestä

  • Taseoskari kirjoitti:

    Kertokaa tietäjät, mikä kosteuseritemateriaali kestää absoluuttisen varmasti vuosikymmenet?

    Okei tehdään kivirakenteiset kosteat tilat ja marinoidaan ne nykyisen tietämyksen mukaan 'parhaalla' kosteuseristeellä. Pari vuosikymmentä myöhemmin tulee kauhea haloo, että tämä pirun kemikaali ei toiminutkaan, jos perse on pesty sen ja sen tyypin tensidejä sisältävällä pesuaineella.

    Voihan näiden kumipohjaisten ja vahvikekankailla varustettujen vesieristeiden pehmentimet tms. muut aineet myös haurastua.

    Nyt on hirveän jälkiviisaana sormi pystyssä muovimattojen suhteen, vaikka nämä toimii kohtuullisen hyvin, jos ne on ammattimaisesti asennettu. Äärettömän paljon paremmin kun kivirakenteiset kosteat tilat ilman vesieristeitä, pelkkä laatta päällä.

    sellaista ratkaisua, joka jo etukäteen tiedetään sudeksi, ei kannata alkaa tekemään. Kuten fuskausyritys laatoittaa suoraan muovimaton päälle.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Älice kirjoitti:

Ihme, että älvsby-taloista aina muka löytyy valitettavaa. Onks liian halpa, vai mikä epäilyttää...


Olen kyllä sitä mieltä, että älvarin pesuhuoneeseen voi muuttaa laattalattian. Itse ainakin aion tehdä niin (mieheni ei vielä tiedä sitä =D).

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu