Joudun lähiaikoina hampaanpoistoleikkaukseen, jossa väärin päin kasvava hammas ensin paloitellaan 4 osaan ja sitten kiskotaan juurineen ylös. En ole koskaan ollut leikkauksessa, ja pelkästä hampaan poraamisen kivusta minulla on hirveitä muistoja. Puudutuksesta huolimatta kivut on olleet kamalat, kun pienehköjä reikiä on paikattu.
Nyt ajattelen yötä päivää tulevaa leikkausta, miten se etenee, koska alkaa sattua ja miten kovin siinä joutuu kärsimään. En pysty kunnolla nukkumaan enkä syömään. Hammaslääkärillä kun minulle näytettiin kuvaa väärin kasvaneesta hampaasta ja selostettiin miten se poistetaan, pyörryin siihen paikkaan. En tiedä, miten selviän leikkauksesta, tai ylipäänsä uskallan mennä sinne.
Neuvoja?
Nyt ajattelen yötä päivää tulevaa leikkausta, miten se etenee, koska alkaa sattua ja miten kovin siinä joutuu kärsimään. En pysty kunnolla nukkumaan enkä syömään. Hammaslääkärillä kun minulle näytettiin kuvaa väärin kasvaneesta hampaasta ja selostettiin miten se poistetaan, pyörryin siihen paikkaan. En tiedä, miten selviän leikkauksesta, tai ylipäänsä uskallan mennä sinne.
Neuvoja?
Vastaukset 9
Vanhimmat
ajatella semmoista,etta saisit nukutuksella poistettua sen hampaan,kun pelkaat sita noin kovasti.Luulen etta on semmoisia paikkoja ,missa nukuttavat,kun on hyvin pelokas potilas.
Tsemppia sinulle!!!!!!!
mulla oli samanmoinen juttu viisureiden kanssa, yksikään ei tullut niinkuin piti, vaan kaikki oli poistettava kuukauden sisällä. ensin oli oikean puolen vuoro. ylhäältä lähti helposti, mut alapuolelta piti hammas pilkkoa. sitten antibioottikuuri ja kahden viikon päähän uusi aika. ehkä hitusen turvotti, mut ei mustunut, kipuja ei ollut (kylmyys ulkona teki alaleukaan vinkeen tunteen). vasemmalla puolella oli sama juttu, ylhäältä lähti helposti, mutta alahammas oli taas pilkottava ja leikattava. samanmoiset ohjeet ja samainen tunne. tunnen selvinneeni vähällä - kun itse asiassa ei oikein tuntunut missään.
toimenpiteet ei olleet niin kamalia mitä luulin, hyvin ja kivuttomasti puutui. mulla kun ei oltu edes hammasta paikattu koskaan, joten eka kunnon hammaslääkärikeikka viisureiden takis siis oli 24-vuotiaana ;) että kyllä minäkin pelkokerrointa nostin reippaasti ennen ekoja poistoja!
hammas ja suupoliklinikan kautta ainakin pääsee leikkuriin hampaita poistattaan/hoitamaan, hammaskalustonkin toimenpiteet ja anestesiat ovat käyneet tutuiksi myös leikkurin väelle =) kovasti tsemppiä!
Mulla auttoi hampilekuripelkoon ajatusten uudelleen muokkaaminen. Sisuunnuin itselleni ja hiljensin hysteeriset tunteeni kylmästi järjellä. Päätin, että se istunto on sentään helekutin pieni hetki mun elämässäni, joten kestän sen vaikka päälläni seisten.
Me ollaan sentään etuoikeutettuja kun meillä on uusin teknologia ja kivunhoitokin käytettävissä, toisin kuin monessa muussa maassa.
Mun lekuri oli todella taitava sekin enkä tuntenut edes ekan puuhdutuspiikin pistoa. Sen jälkeen vaan keskityin hengittämiseen ja lääkärin työn helpottamiseen eli yhteistyöhön. Kun tunsin mukamas jotakin, inahdin ja lääkäri reagoi siihen heti lisäämällä puudutusta jne. Homma oli ohi alta puolen tunnin ja minä vaan naureskelin, että selvisinpäs!
Jälkihoito oli helppoa sekin kun pidin huolen siitä, ettei turvotus päässyt nousemaan pahaksi. Jääpussin kanssa katselin telkkua ja ryystin pillillä mehuja. Paraneminen oli yllättävän nopeeta ja kivutonta kun muisti napsia kipulääkkeet aikataulussaan ja piti huolen suun hygieniasta.
Mene säkin siihen leikkaukseen sillä mielellä, että siinä AUTETAAN sua. Se on sun terveytesi kannalta hyvää hoitoa ja nykyään ihan kivutontakin.
Pahin pyörryttäjä ovat ne sun omat mielikuvat ja kuvitelmat, joille et saa antaa valtaa. Pitää järkeistää se asia eikä vaan antautua hullun pelon vietäväksi.
Kyllä sä selviät siitä niin kuin me muutkin on selvitty!
Puhu avoimesti hammaslääkärillesi asiasta. Tänä päivänä ei tuollaisella kannata pilata elämäänsä. Onhan niitä vaikka mitä helpotuskeinoja. Puhu vaan rohkeasti.
Lääkärille tosiaan kannattaa puhua peloistaan. Voit vaikka soittaa sinne etukäteen ja puhua lääkärin kanssa.
Minulta oli haljennut hammas ja pelkäsin kovasti leikkausta, koska jouduin odottamaan sitä monta viikkoa. Lääkäri oli kuitenkin ihana ja kun sanoin että paniikki iskee, jos joudun vihreän kaavun alle, hän suostui tekemään leikkauksen ilman potilaan kasvot peittävää kangasta. Sattunut ei muu kuin puudutuspiikit vähän. Pahempaa turvotusta ei tullut.
Yksi hyvä konsti voi olla että etukäteen päättää keskittyä leikkauksen ajan johonkin musiikkikappaleeseen mielessään tai lauluihin, joiden sanoja osaa ulkoa. Nukutus tietysti on myös yksi konsti. Esilääkitys eli jotain sopivasti rentouttavaa ja rauhoittavaa on myös mahdollista saada lääkäriltä, jos sopii etukäteen.
kun sanot, että pelkäät järjettömästi. Järkeähän tuossa pelossa ei ole. Järki sanoo, että hammaslääkäri hoitaa asiat niin, että hampaan poisto sujuu kivuttomasti. Oma kokemukseni osoittaa, että hammaslääkärit kyllä osaavat tuon asian hoitaa.
Ymmärrän sua tosi hyvin, tilanteesi on täsmälleen sama kuin itselläni muutama vuosi sitten! Pelkäsin ja itkin kädet täristen tulevaa leikkausta viikkokaupalla etukäteen. Nyt jälkikäteen se leikkausta edeltävä aika oli kaikista pahin, pelotti niin paljon ja koko ajan kuuli muiden kauhutarinoita omista leikkauksistaan.
Omasta kokemuksesta voin sanoa sulle, että ei hätää! Minulta poistettiin neljä viisaudenhammasta samalla menetelmällä yhdellä kertaa. Pyysin rauhottavan esilääkityksen, jotta en joutuisi paniikkiin ja auttoi myös tosi paljon, kun mietin joitain tiettyjä juttuja etukäteen joita ajatella toimenpiteen aikana. Kerroin lääkärille, että kipu pelottaa niin paljon että tekisi mieli karata vielä leikkauspöydältäkin, mutta joka kerta, jos alkoi tuntua jotain, puudutetta lisättiin heti. Leikkauksen aikana ei joudu kärsimään! Itselleni tukalat oltavat koittivat vasta myöhemmin kun tikit kiristivät, turvotti ja haavat vielä tulehtuivat. Muista riittävä särkylääke leikkauksen jälkeisinä päivinä!
Se, miten toimenpide tehdään, kuulostaa tosi rajulta, mutta omat kuvitelmat osoittautuivat itsellänikin tuhat kertaa pahemmiksi kuin todellisuus.
Leikkauksesta jäi mulle kaikenkaikkiaan positiivinen kuva, oon tosi onnellinen, et uskalsin mennä! Leikkaus ja sen jälkeinen toipumisaika on aika pieni vaiva verrattuna siihen mitä väärin kasvaneet hampaat voi aiheuttaa. Jatkuva hermosärky jäi minultakin sairaalaan. Nyt harmittaa vaan niiden kohtalotoverien puolesta, jotka etukäteen pelotellaan.
Tsemppiä sulle tosi paljon:) Oon hengessä mukana, tiedän miltä susta tuntuu, mutta oon myös Ihan Varma, että selviät tulevasta leikkauksestasi!
Itselläni tehtiin sama leikkaus aikoinaan,kamalinta oli se että puudutusta tai nukutusta ei saa.koska hampaan repimis vaiheessa puudutus ainetta voi mennä hermokeskuksiin ja halvauttaa koko ruumiin loppu iäksi...
Yritä kestää,tuskaa tulee olemaan,mutta ei operaatio kestä kun muutaman tunnin,et aika nopee projekti...
Minulle tehtiin imblanttileikkaus kahta hammasta varten, ongelmani on jonkinasteinen ahtaanpaikan kammo jolloin pyysin nukutusta. kaikki meni ok eikä jännittänyt yhtään.