Minkälaisia selityksiä mahtaa löytyä kunnan virkamiehiltä kielteisiin rakennuslupahakemuksiin haja-asutusalueilla näinä päivinä? Tuntuu, että kaava-alueilla saa rakentaa homeisesta paskasta koiranoksennoksen näköisen halkoliiterin talon nimellä, mutta haja-asutusalueella tuntuu selityksiä löytvän luvan epäämiseksi, vaikka kaikki asiat olisivat kunnossa...
lupa-asiaa
haja-asuttaja
162051
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei taida sittenkään olla ihan kaikki asiat kunnossa.
Mikähän voisi Liinun mielestä olla se asia, joka ei ole kunnossa. Vai oletko sinä mahdollisesti juuri kunnan rakennustarkastaja, jolla on lähes jumalainen viso kaavarakentamisesta ja koet omaksi mission maaseudun rakentamisen vaikeuttamiseksi?
kovemmat koska kultturimaisemia pitää suojella.
Kaavat sasllivat uusiakin ratkaisuja jne.
Täällä asia on niin, että kunnan virkamiehet hyväksyy, mutta ympäristökeskus valittaa päätöksistä.
on semmonen tilanne, että moottoritie kulkee kunnan läpi. Haja-asutusaluella meluvallin takana noin 300 metriä mt:sta on rakennuslupa evätty liian korkean melun vuoksi. Saman tien varressa samassa kunnassa kaava-alueella on juuri alettu rakentaa pientaloaluetta alle 100m:n päähän mt:sta, ja meluvallia ei kohdalla ole lainkaan. vanhoja taloja on alle 50 m:n päässä mt:sta, ja ei niiden asukkaita häiritse melu millään tavalla. Että näin...
En tiedä mikä yksittäinen asia on aiheuttanut epäämisen, mutta huomioipa sinäänsä aivan yksinkertainen seikka:
-Kaava-alue on tarkoitettu asuinrakennuksille.
-Kaava-alueen ulkopuolisille alueille ei ole tarkoitus rakentaa.
Koko kaavoituksen idea on se, että rakentaminen tapahtuu hallittavissa ja huollettavissa olevan infrastruktuurin piirissä. Ongelma haja-alueelle rakennettaessa voi liittyä jonkin sellaisen yksityiskohdan tarkempaan syynäämiseen, joka kaava-alueella toteutuu kuin itsestään. Esimerkki voisi olla viemäröinnin ja jätevesien puhdistuksen järjestäminen.
sanottuna maaseudulla ei saisi asua ketään eikä sinne saisi kukaan muuttaa asumaan.
Kas kun meillä maalla osataan kaivaa vesikaivoja sekä perustaa omilla varoilla vesiosuuskuntia. Meillä osataan myös kaivella maahan pienpuhdistamoja kuten ympäristölait vaativat. Meillä osataan myös omakustanteisesti tehdä tiet ja pitää ne kunnossa. Veroja saamme kyllä maksaa kuten kaava-alueella asuvatkin, vaikka palveluja emme saa. Minä en maalta pois muuttaisi postimerkin kokoiselle tontille naapurin verhojen heilumista kyttäämään, vaikka kaavoitus niin vaatisikin.
Maalla saa asua. Mutta maalla asumisessa asukkaalla on oltava peruste asua kaava-alueen ulkopuolella. Miksei myös maaseudulle voisi laatia kaavaa? Kaavoitus on vain yhteisten pelisääntöjen selkeyttämistä. Kaavan voisi laatia myös siten, että infrastruktuurin rakentaminen, huolto ja kunnossapito jäisi kunnan toiminnan ulkopuolelle.
Vastauksen perusteella sen laatija tietääkin jo osan kustannuksista, jotka joutuu kantamaan, mikäli haluaa asua kauempana keskeisemmiltä alueilta. Koulukyydit, sairaankuljetus ja muu ei-yksityinen autoilu ovat kustannuksista pienimpiä. Postimerkin ja hehtaaripalstan väliltäkin löytyy useita vaihtoehtoja. Ei mielestäni kenenkään tarvitsisi maalta pois muuttaa, muttei toisaalta kenenkään ole siellä pakko asuakkaan.
Tulonsiirto maaseudulle kohdistuu poliittisten päätösten mukaan usein muihin kohteisiin, kuin tie-, viemäröinti- ja palvelurakentamisen kustantamiseen kaikkien saataville.
"maalla" ei haluta muuttajia? Ihan vain muuten kiinnostaa kun itsekin hommasin tontin "maalta" haja-asutusalueelta. Kunnasta vakuutettiin ettei rakennusluvan kanssa tule minkäänlaisia vaikeuksia vaikka puhuin piruuttani 18 kulmaisesta sipokikkareesta :D
Tietooni tulleet tapaukset lähinnä pirkanmaalla. Yleensä lupa on kiinni ko. virkamiehen mielialasta, tai jos sen kaverilla on jotain intressiä naapuritonttia kohtaan, ja talon rakentaminen ei suunnitelmiin sovi. Vaikka Suomea pidetään korruption suhteen oikeen mallimaana, niin rakennusasioissa pinnan alta löytyy aikas uskomattomia asioita...
Meidän tapauksessa homma oli kiinni jätevesien käsittelystä. Lupa tuli heti kun tuli vesiosuuskuntakin.
Siis, ettäkö teillä menee jätevedet kunnan puhdistamolle paineviemäriä pitkin? Paljonko tulee matkaa?
Osuuskuntaa ollaan kanssa perustamassa ja "virallisissa" laskelmissa oli optiona paineviemärin rakentaminen samaan kaivantoon tulovesiputken kanssa. Laskelmissa saatiin hommalle sellainen hinta, että tuli ruksit koko savotalle. Aikamme tuota kunnan virkamiehen laskemaa hintaa ihmettelimme, ja paikallisten urakoitsijoiden kanssa laskimme itse mitä työt itse tehtynä maksaisivat. Putken asennuksen laski myös paikallinen alan yrittäjä. Missään hinnassa ei fuskattu, vaan paremminkin vedettiin yläkanttiin. Ja kas, itse laskettu hinta oli alle kuudesosa siitä, mitä "virallinen" hinta...
Jätevesiviemäristä luovuttiin heti alkuunsa, koska sen toimintavarmuus on koettu heikoksi jopa normaaliolosuhteissa saatikka sitten esim. sähkökatkon aikana. Pienpuhdistamon hinta ja käyttökulut ovat kiinteään paineviemäriin verrattuna alhaiset ja toimintavarmuus poikkeusolosuhteissakin parempi. Erityisesti kun kylä rajoittuu vesialueeseen.
Toteutukseen ei vielä ole ryhdytty, koska kylälle on koko ajan tulossa lisää taloja, joiden tarpeet tulee myös huomioida.
Aika yllättävältä kuulostaa tuo kuudesosa. Oletteko varmasti huomioineet kaikki rakennus-, perustus- ja ylläpitokustannukset?
Pienpuhdistamon voi tehdä monella tavalla. Onko harkitsemassanne vaihtoehdossa tarpeeksi korkea puhdasvesisuhde? Eli tuleeko sieltä putkesta oikeasti puhdasta vettä ulos, vai pelkkää p:tä?
Mitä tarkoitat sillä, että jätevesiviemärillä on huono toimintavarmuus?
Kaikki kustannukset on huomioitu ja moneen kertaan tarkistettu. Huomiota kinnitti erityisesti suunnittelukustannus, joka oli aivan järjetön. Itse en valitettavasti päässyt tuossa "virallisessa" alustavassa suunnittelussa vaikuttamaan, vaan sain paperit vasta jälkikäteen haltuuni. Näyttää siltä, että kaikki tahot, jotka vain voivat, pyrkivät ottamaan mahdollisimman suuren hyödyn näistä virallisista projekteista. Eli aina kun kunta on takaamassa rahoitusta tai jotain avustusta on osk saamassa, niin tarjoukseen laitetaan hinnat arskan korjauskertoimella lisättynä alv, tietysti...
Kylällä kun sattuu tosiaan vaikuttamaan useampi maarakentaja, LVI-urakoitsija ja jopa pätevä suunnittelija, niin reaalihinnat on helpohko laskea.
Pienpuhdistamo on tässä tapauksessa kiinteistökohtainen panospuhdistamo, joita on tarjolla usealla valmistajalla, kuten Labko ja Uponor. Puhdistustulokset ovat hyvällä tasolla ja käyttökustannukset kohtuulliset.
Tässä tapauksessa viemäröinti olisi ollut kiinteistöiltä 160mm:n putkella kokoojaan, jossa repijäpumppaamo. Sieltä edelleen 40mm:n paineviemärillä puhdistamolle. Lähistöllä sijaitsevan laitoksen viemäröinti on hoidettu em. tavalla ja paineviemäri on tukossa vähän väliä. pumppaamot vaatisivat myös varmennetun sähkönsyötön, mikä on kustannuksiltaan korkea.
Hajallaan olevien kiinteistöjen ja pumppaamon välinen viettoviemäri on rakennuskustannuksiltaan kohtuuton verrattuna kiinteistökohtaiseen panospuhdistamoon. Kuriositeettina vielä; suunnitelmissa oli laitettu muutama viettoviemäri laskemaan ylämäkeen...
liian ahtaalta, repijäpumpun läpi pääsee tavaraa ja tukokset johtuu siitä.
Suurempi putki taas selvästi kalliimpi. Laitokset voi tarvita sähkön varasyöttöjä, ei muutama omakotitalo.
Pieniähän ne silakat joulukaloiksi ja 40mm rööri viemäriin. yleisesti tuo koko kuitenkin on käytössä. Pieni putkihan yleensä valitaan, koska siinä pumpulla "homogenisoitu" massa saadaan liikkumaan suurella nopeudella ja kovalla paineella, mikä estää tukkeumien syntyä.
Tottahan se on, että suurempi putki olisi parempi, mutta paineputkissa isommat koot tosiaankin ovat erittäin kalliita.
Varmennetun sähkänsyötön vaihtoehtona olisi tietysti suuremmat kokoojat, mutta tämäkin on riski vesialueen läheisyydessä varsinkin.