Kesä aamun lämmin tuuli hyväilee
hellästi naiseni vartaloa,
kumpa voisinpa olla tuo tuuli.
Ilmassa on tuomentuoksua ja linnunlaulu
tuudittaa korvia.
On kaupungin melu vaihtunut rauhaan.
Minä ja rakkaani kaksin järven rannalla aamuauringon ensi säteissä.
Toistemme syleilyssä.
hellästi naiseni vartaloa,
kumpa voisinpa olla tuo tuuli.
Ilmassa on tuomentuoksua ja linnunlaulu
tuudittaa korvia.
On kaupungin melu vaihtunut rauhaan.
Minä ja rakkaani kaksin järven rannalla aamuauringon ensi säteissä.
Toistemme syleilyssä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kalliolla vartoo..kesätuuli viilentää polttavaa oloa..kuumaa ja kosteaa. Ei tullut mies. Tokko milloinkaan. Ja aika on nyt toinen ja nainen on muuttunut. Hän on vanhentunut. Mutta vielä hän muistaa sen kesän muiston ja palon. Silloin kaikki oli vielä mahdollista.
Kerätä kamppeensa.Poistua yksin.Kuivattuaan.
kesäinen..ihana