Viimeisenä illalla mielessä aamulla
Sinä,
jota elämän vartalon harteilta kurkotan
kauneutta auringon ja maani jumalan,
sekä tiedän, tunnen sinun tuoksusi
ja vihdoin mielesi yhtenevän minuun
niin sinuun rakastun,
ja katson peilistä yhteneviä meitä
Uskon siihen hetkeen, elämiemme retkeen
katoavat tunteemme eivät enää katoa,
vaan täyteläistä satoa kasvamme
ja unissakin huokaamme
toinen toisensa korvaan
"olemme ilma ja vesi sateenkaarenmaan"
Nyt verhojen pimeiden huomaan
valo tuodaan,
kun riisumme toinen toiseltamme
ajatusten peitteet,
sekä vaatteiden siteet
alastomuus on kaunista
kuin vain voit olla
Sinä,
jota elämän vartalon harteilta kurkotan
kauneutta auringon ja maani jumalan,
sekä tiedän, tunnen sinun tuoksusi
ja vihdoin mielesi yhtenevän minuun
niin sinuun rakastun,
ja katson peilistä yhteneviä meitä
Uskon siihen hetkeen, elämiemme retkeen
katoavat tunteemme eivät enää katoa,
vaan täyteläistä satoa kasvamme
ja unissakin huokaamme
toinen toisensa korvaan
"olemme ilma ja vesi sateenkaarenmaan"
Nyt verhojen pimeiden huomaan
valo tuodaan,
kun riisumme toinen toiseltamme
ajatusten peitteet,
sekä vaatteiden siteet
alastomuus on kaunista
kuin vain voit olla
Vastaukset 1
Vanhimmat
runoja!!!
Nautinto lukea.
Yllätät joka kerta!