voisko joku tyhjentävästi kertoo minkä tyyppisistä liikennerikkomuksista voi joutua vankilaan? punasia päin, ratti? muita?
liikennerikkomuksista vankeutta
wank
10804
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vastaus olisi kasuistisesti annettuna (eli tapauksittain) liian pitkä, joten parhaan ja tyhjentävimmän vastauksen saat, kun katsot RL 23 luvun. Rikoslain kokonaisuudistuksen jälkeen kaikki vankeusuhkaiset deliktit koottiin rikoslakiin. Sakkorangaistuksia voi saada vielä RL:n ulkopuolella olevista sääntelyistä.
Sääntely on ns blankosääntelyä tieliikenteen osalta. Eli tieliikennelaissa säädetään, että A lainkohtaa rikkoen rangaistaan RL B kohdan mukaisesti (eli yleensä joku RL 23 luvun delikteistä).
Tyhjentävän vastauksen antaminen on sikäli vaikeaa, että esim RL 23:1:n sääntelyn mukaisesti voidaan vankeutta tuomita, sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo TieL:a tavalla joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle (lyhennetty lainaus). Pelkästään jo "on omiaan" -edellytys on abstraktin vaaran ilmauksena paljon oikeustieteellisessä keskustelussa päänvaivaa herättänyt tunnusmerkki. Mutta tosiaan - vastausta lähelle pääsee vertaamalla TieL:n sääntelyä ja viittauksia RL 23 lukuun.
Ehkä yleisimmät liikennerikkeet, mistä häkki heilahtaa ovat törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja kortitta-ajo eli virallisesti ajo-oikeudetta ajo.
Kortitta-ajostakin häkitetään yleensä vasta, kun ajokertojen määrä lähentelee kymmentä.
Tuo "on omiaan" tarkoittanee että teosta olisi voinut aiheutua vaaraa sivullisille, eli hyvin abstrakti ja tulkinnanvarainen juttu?
Vaarat jaetaan pääsääntöisesti kolmeen: konkreettinen, abstrakti ja presumoitu.
1. tarkoittaa, että tilanteessa on tosiasiassa syntynyt vaaraa. Eli seuraamus on ollut vähintään todennäköinen siinä tilanteessa.
2. tarkoittaa, että tilanteessa, josta puhutaan olisi voinut syntyä vaaraa. Eli riippumatta siitä, mitä tosiasiassa on tapahtunut, olisi siinä tilanteessa voinut syntyä vaaraa. Esim jos ohitat ennen mäkeä, on kysymys siitä,e ttä vaaraa olisi voinut syntyä, jos sieltä mäen takaa olisi tullut ajoneuvo (riippumatta siitä, että tuliko sieltä tosiasiassa). (Jos sieltä sen lisäksi tosiasiassa tuli auto, on kysymys konkreettisesta vaarasta).
3. tarkoittaa, että lainsäätäjä on (etukäteen) arvioinut tilanteen sellaiseksi, että siitä syntyy vaaraa (siis riippumatta siitä, syntyykö sitä tosiasiallisesti). Esimerkiksi rattijuopumuksen kohdalla on kysymys presumoidusta vaarasta, eli lainsäätäjä on katsonut, että yli 0,5 prom. ylityksestä on aiheutuva vaaraa (tämä on yksi lainkohdan kriminalisointisyistä).
varmimmin seuraavista rikoksista; törkeä rattijuopumus ja kortitta-ajo (jos kortitta-ajoja ollut vuoden aikana esim. 5 kpl). Tavallisesta liikenneturv. vaarant. ei käytännössä saa koskaan vankeutta, mutta törkeästä liikenneturvall. vaarantamisesta joissakin tapauksessa kyllä. Lyhyesti sanottuna lähes 100 %:nen keino saada vankeutta on syyllistyä törkeään rattijuopumukseen. Se, onko rangaistus ehdoton vai ehdollinen riippuu täysin entisyydestä. Jos muutaman vuoden sisällä jo tuomittu ehdotonta tai jos syyllistyy ko rikokseen koetusaikana, on uusikin kakku ehdoton. Ehdoton rang. muunnetaan useimmiten yhdyskuntapalveluksi, jos tekijä siihen soveltuu.
Törkeä rattijuopumus on jo rikoslakirikos, kun käsitin alkuperäisen kysymyksen käsittävän vain tieliikennelain alaisia.
Eihän tieliikennelaissa säädetä muusta kuin liikennerikkomuksesta (103 §). Kaikki muut on siirretty rikoslakiin.
Sorry vaan, näinhän se oli !
ei tosta kortitta ajosta taida mitään vankeutta koskaan saada, kaveri on jääny kymmeniä kertoja kiinni, korttia ei o ollu vuosiin.
Jos on aiempia ehdollisia tuomioita niin kokonaisuus huomioiden häkkiin voi joutua pienestäkin rikkeestä.