ihana koirani

Tuo mainitsemasi hellä kasvatus tahtoo niin usein unohtua, kun kuvitellaan että käsissä on räjähdysaltis tappokone. Ajatellaan, että dobberin kolutus on hyvin hankalaa ja että koirasta on otettava "luulot pois". Tämä tas johtaa väistämättä ongelmatilanteisiin. Uskotaan, että koira pitää selättää useasti pentuna ja aikuisenakin jottei se ala isotella.

Itselleni ei tulisi mieleenkään alkaa selättää aikuista dobermannia. Ihmisen on kyettävä hallitsemaan koira HENKISESTI, eli oltava riittävän voimakas ja lujatahtoinen luonne. Fyysisesti ei suurta koiraa pystykään hallitsemaan millään, se on fakta. Jos kouluttamatonta dobermannia lähtee selättämään, niin siinä vain purettaa itsensä.

Minulle on tulossa pieni pentu joulun paikkeilla. Se pentu kasvatetaan hellyydellä ja kunnioitukella, mutta tiukoin rajoin ja suurin odotuksin. Toisaalta jos ne odotukset eivät täytykään niin se ei haittaa.

Huono dobermanni on joka tapauksessa parempi kuin hyvä koira.

Mulla oli uros dobberi 9 vuotta. Koskaan ei tullut sitä tilannetta, että koira olisi kokeillut kumpi on pomo. Meillä oli selvää alusta asti, että minä määrään.

Koskaan ei myöskään tarvinnut erikseen ottaa luuloja pois väkivalloin. Tietysti joskus joutui niskavilloista pöläyttää, mutta yleensä riitti äänen korotus.

Koirakin osaa kunnioittaa oikeudenmukaista pomoa, niskuroinnista seuraa rangaistus ja tottelemisesta kehu. Eikä surkeampaa näkyä ole, kuin piloille alistettu koira (nämä yleensä niitä arvaamattomia). Vaikka minä olin pomo, me oltiin silti parhaat kaverit toisillemme.

Olen kyllä n. kertaa joutunut kertomaan mun toopelle kuka on pomo ja niskasta ensin otettu kiinni ja jos ei ole mennyt perille niin seljälleen sitten. Silti katson meidän koulutuksen olevan ns. hellää, tällä seljättämisellä otetaan vain ne pahimmat ylilyönnit hallintaan.

Voimakas ja lujaluonteinen koira olettaa isäntänsäkin samanlaiseksi eikä todellakaan pidä kurinpalautusta pahana. Siis silloin kun palautus oli tarpeen, ei koskaan turhaan. Joo mä tiedän että nyt saan kimppuuni monta ihmistä mutta ekaa toopea tässä kasvatetaan ja nyt menee jo paljon paremmin kun ollaan kumpikin yhtä kovia. Toope oli kova heti alusta asti ja olen tässä itseäni kovettanut hiljakseen että pääsen samalle tasolle.