olen seurannut palstan juttuja ja kaikki melkein ovat samanlaisia, 12-15-vuotiaat kyselevät "olenko rakastunut poikaan ku se pussas mua?" :D
Rakkaus on vahva sana, ja harva oikeasti sitä tuntee, luulee vain. Itse en käytä rakastan-sanaa ellen sitä oikeasti tarkoita.
Harva 12-15-vuotias tietää, mitä rakkaus oikeasti on. Suurin osa ihmisistä, vanhemmatkin ihastuvat ihastumisen ja rakastumisen tunteeseen, ei siihen poikaan tai tyttöön.
Kihloihin menostakin on tullut teini-ilmiö. Jopa 12-14-vuotiaat nuoret menevät nykyään kihloihin, kai ihmisillä on halu rengastaa ja näyttää että tämä on minun. Miksi ihmiset ei voi seurustella ilman rengasta pari ensimmäistä kuukautta tai vuotta, vaan heti kun toinen on tullut kuvioon, se pitää rengastaa.
Kukaan tuskin edes muistaa mitä se ihmisille merkitsi 5-15-vuotta sitten. Itse olen kihloissa, ollut jo vuoden ja seurustellut pian 2vuotta ja kihloihin meneminen tarkoitti minulle ja pojalleni lupausta, naimisiin menosta. Häät ovat suunniteltukin jo parin vuoden päähän, kunhan koulut ja armeijat on saatu pois alta.
Sitten, jos ihmiset eivät tällä palstalla olisi kovin laiskoja, he saisivat vastauksensa muiden keskusteluista, kuten jo siis mainitsin, kaikki keskustelut ovat samantyyppiä "onko poika kiinnostunut musta kun se kattoo mua ja hymyilee?"
Missä on ihmisten oma tahto ja omat aivot, miks pitää tänne asti tulla miettimään selvää asiaa. Tuskin täältä kenellekkää hyötyä sellai on, koska asia on pelkästään itsestään kiinni. Jos vaivaa, että on poika kiinnostunut, miks pitää tänne kirjoittaa, miksei voi mennä suoraan vaan kysymään pojalta, vaikka jossai irc-galleriassa tai sellaisissa, jos se asia kerta vaivaa.
Tosin, on kiva lukea näitä juttuja täällä, jotkut ovat jopa niin hauskoja että oikein maha kippurassa saa nauraa tai sit on tyypillistä teinimeininkiä, onhan tämä sentään nuorten-palsta.
Tämänkin viestin tarkoituksena pidin sitä, että ihmiset rupevat itse ajattelemaan, älkää antako toisten tehdä sitä teidän puolesta.
Kiitos jos jaksoitte lukea :D
Rakkaus on vahva sana, ja harva oikeasti sitä tuntee, luulee vain. Itse en käytä rakastan-sanaa ellen sitä oikeasti tarkoita.
Harva 12-15-vuotias tietää, mitä rakkaus oikeasti on. Suurin osa ihmisistä, vanhemmatkin ihastuvat ihastumisen ja rakastumisen tunteeseen, ei siihen poikaan tai tyttöön.
Kihloihin menostakin on tullut teini-ilmiö. Jopa 12-14-vuotiaat nuoret menevät nykyään kihloihin, kai ihmisillä on halu rengastaa ja näyttää että tämä on minun. Miksi ihmiset ei voi seurustella ilman rengasta pari ensimmäistä kuukautta tai vuotta, vaan heti kun toinen on tullut kuvioon, se pitää rengastaa.
Kukaan tuskin edes muistaa mitä se ihmisille merkitsi 5-15-vuotta sitten. Itse olen kihloissa, ollut jo vuoden ja seurustellut pian 2vuotta ja kihloihin meneminen tarkoitti minulle ja pojalleni lupausta, naimisiin menosta. Häät ovat suunniteltukin jo parin vuoden päähän, kunhan koulut ja armeijat on saatu pois alta.
Sitten, jos ihmiset eivät tällä palstalla olisi kovin laiskoja, he saisivat vastauksensa muiden keskusteluista, kuten jo siis mainitsin, kaikki keskustelut ovat samantyyppiä "onko poika kiinnostunut musta kun se kattoo mua ja hymyilee?"
Missä on ihmisten oma tahto ja omat aivot, miks pitää tänne asti tulla miettimään selvää asiaa. Tuskin täältä kenellekkää hyötyä sellai on, koska asia on pelkästään itsestään kiinni. Jos vaivaa, että on poika kiinnostunut, miks pitää tänne kirjoittaa, miksei voi mennä suoraan vaan kysymään pojalta, vaikka jossai irc-galleriassa tai sellaisissa, jos se asia kerta vaivaa.
Tosin, on kiva lukea näitä juttuja täällä, jotkut ovat jopa niin hauskoja että oikein maha kippurassa saa nauraa tai sit on tyypillistä teinimeininkiä, onhan tämä sentään nuorten-palsta.
Tämänkin viestin tarkoituksena pidin sitä, että ihmiset rupevat itse ajattelemaan, älkää antako toisten tehdä sitä teidän puolesta.
Kiitos jos jaksoitte lukea :D
Vastaukset 5
Vanhimmat
mistä sinä sen tiiät voiko vaikka 15 vuotias rakastua..et oo varmaa ite sitä siihen aikaa kokenu nii päättelet siitä et kukaan muukaan ei voi..
en tietenkää voi tietää, että rakastaako kuka ja ketä, mutta mitä nyt olen seuraillut täällä keskusteluja ja kuunnellut kavereideni keskusteluja, mielestäni sellainen ei ole rakkautta, että kysytään "alaX olee?" ja sit päivän päästä vannotaan rakkautta ja erotaan viikon päästä.
Tosin, on niitäkin, jotka oikeasti rakastuvat ja löytävät elämänsä kumppanin jo nuorena, moni sukulaisistani on mennyt naimisiin jopa ala-ikäisenä.
Mutta mikä ihmeen kiire meillä on, miksi ei voi vaa elää päiväkerrallaa ja katsoa mitä tapahtuu, pitää heti rynnätä kihloihin ja hankkia lapsia.
Metsään menee, niin että rytinä käy. Rakastuminen ja rakastaminen ovat kaksi eri asiaa. Ensimmäinen on suurimmaksi osaksi aivojen kemiallinen ilmiö, jota keho voi ylläpitää maksimissaan keskimäärin kaksi vuotta. Rakastaminen sen sijaan on taito, ja rakastamaan oppiminen vie aikaa. Silti edellytykset tähän taitoon on jo vaippaiästä lähtien; voihan lapsi rakastaa äitiään, isäänsä, sisartaan jne.
Rakastuminen aivoissa mahdollistuu samalla kun muutkin murrosiän muutokset ilmestyvät. Samoihin aikoihin mahdollistuu "seksuaalinen rakastaminen", mutta mahdollistumisesta riippumatta monet onneksi antavat sen odotella sitä edes osittain oikeaa kumppania. Mutta mahdollista se siis on.
Lopuksi lisään, että toki rakastuminen on muutakin kuin kemiaa, mutta se kaikki määrittelemätön mitä se sitten onkaan, on kyllä mahdollista sillä 12-vuotiaallakin.
Itse rakastuin 14-vuotiaana. Rakastuin oikein kunnolla. Rakastamaan opin siinä ajan myötä, rakastaminen on jotain kestävämpää ja omasta tahdosta riippuvaisempaa. En osaa sanoa mistä päivästä lähtien rakastin, mutta rakastan edelleen.
Vittu sä kans näy tietävän mistään mitään... rakkaus ny ei ikää kysele ja olen peahoillani jos et ole nuorena rakastunu
se on hyvä, jos muut tietää mun asiat paremmin ku mä ite.
En tietenkään väitä, että kukaan 14-15 vuotias ei voi rakastua, tottakai voi! itsekin rakastuin 15-vuotiaana, ja seurustelen edelleen saman pojan kanssa.
Mutta tarkoitin tällä "ei 12-15-vuotiaat voi rakastua" niitä tyttöjä, jotka etsivät ja etsivät väkisin poikaa itselleen ja väittävät rakastavansa tätä jo 2päivän seurustelun jälkeen. "Kaveripiirissäni" suurin osa on tälläisiä.
Itse myös joskus 12-14-vuotiaana olin tommoinen, mutta vasta kun tapasin nykyisen, ymmärsin mitä rakkaus oikeasti on.
En siis ilmaissut asiaani oikein, joten älkää ihmiset suuttuko.