Tarjosin tuossa metsäsuunnitelmaa eräälle metsänomistajalle ja huh huh mitä ryöpytystä.
30 ha 50-vuotiasta hoitamatonta kasvatusmetsää.
Veroja on kuulemma saanut vaan maksaa ja 20 vuotta sitten joku tarjosi jotain suunnitelmaa ja ei kuulemma silloin ollut tukkipuuta joten ei siellä ole nytkään mitään hakattavaa.Ja kunnallisveroakin joutuu maksamaa ja edes vesijohtoa ei heille ole syrjäkulmille vedetty..
No muuttui se ääni kun sanoin että pitäkää metsänne ei tartte tehdä mitään eikä mulla ole mitään henkilökohtaista interssiä teitä paapoa.Alkoi neuvontakäyntikin heti jostain syystä kiinnostamaan.Kaikenlaisia ihmisiä..
30 ha 50-vuotiasta hoitamatonta kasvatusmetsää.
Veroja on kuulemma saanut vaan maksaa ja 20 vuotta sitten joku tarjosi jotain suunnitelmaa ja ei kuulemma silloin ollut tukkipuuta joten ei siellä ole nytkään mitään hakattavaa.Ja kunnallisveroakin joutuu maksamaa ja edes vesijohtoa ei heille ole syrjäkulmille vedetty..
No muuttui se ääni kun sanoin että pitäkää metsänne ei tartte tehdä mitään eikä mulla ole mitään henkilökohtaista interssiä teitä paapoa.Alkoi neuvontakäyntikin heti jostain syystä kiinnostamaan.Kaikenlaisia ihmisiä..
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tuon henkilökohtaisen intressin esiintuonti oli hyvä.
Jos olisi vielä natissut, olisit sanonut, että "myy sitten se mettäs mulle" :)
Kyllä se tosin on siitä metsästä metsästä jo saanut riittävästi veroa maksaa, kunhan vain ei vielä olisi pinta-alaverotustakin valinnut:D
Meinasitkos ukon metsän myllätä kuin muutkin metsät nykymenolla "hoidetaan" eli jälki on kuin kannaksella 50v sitten.
Minun metsään ei tulla kuin hevosella puita kiskomaan!
Lahokoot pystyyn puolestani mutta niillä pirun mylläiomillä ei tulla sileäksi hakkaamisen jälkeen mylläämään.
Johan se metlan proffakin sanoi että on huomattu vanhalla systeemillä metsän kasvavan loppujen lopuksi enemmän ja parempaa puuta kuin kaikki viemällä.
eipä kannata valittaa, hyvä kun joku jättää mettänsä luonnonvaraseksi... mitäpä sitä pakottamaan hakkaamaan/perkaamaantaimikoitaan, antaa pusikoituavaan. siinähän sitä tulee luonnonsuojelualuetta ihan luonnostaan. Sama pätee kaupunkilaismetsän omistajiin, turha niille on väkisintuputtaa metsänhoitoasioita. Antaa palstojen olla omanonnensa nojassa, siellähän ne möttiäiset ja siipioravatkin saavat lenneskellä ihan onnessaan.
summasumaarum... en ymmärrä että kaupunkimetsänomistajia tuputetaan metsänhoitoon -ja maalais metsänomistajia metsän luonnonmukaistamiseen...
totuuden nimessä on sanottava että kyllä se 50 vuotias luonnonmetsä on fiksumpaa katsella kuin nuo saatanalliset hakkuuaukt jotka sitten vielä auraamalla on raiskattu,katselkaapa oikein tarkasti ja ajan kanssa mitä niillä kasvaa ja koska niilträ seuraavan kerran savotataan.hieno perintö jälkeläisille kun pitää koneistaa tilaa yli varojensa ja tuhota alkupääoma.
sitä oikeaa nuorta tai edes 50-vuotiasta luonnonmetsää ei enää ole missään. Vanhoja esi-isien aikaisia viimeisiä luomumetsiä nyt kiivaasti pannaan aukoksi.
Jos näitä nykyisiä talousmetsiä käsiteltäisiin kevyemmin menetelmin, voisimme saada luonnon metsien jäljitelmiä, kumminkin metsässä liikkujan kannalta parempia kuin nämä nykyiset kynnösryteikkö-risukot.
Tehometsätalouden näkökulmasta monimuotoisuus toteutuu, kun metsässä on vierekkäin eri-ikäisiä kuvioita, joilla kullakin kasvaa yksitotisen samanikäistä ja vähänkään vanhemmassa metsässä vielä samaa puulajia. Puupeltohan sellainen metsä on. Ei sillä ole mitään tekemistä aidon monipuolisen metsän kanssa.
Tämä puupeltokasvatus olisi hyväksyttävää, mikäli voitaisiin todistaa, että sillä tavoin voidaan puuta tuottaa halvemmalla ja puu olisi yhtä hyvälaatuista kuin esi-isien menetelmin tuotettu puu. Toinen seikka joka ärsyttää tässä mylläys-istutus-heinäys-moninkertainen perkaus-menetelmässä on se vaihtoehdottomuus, mitä vieläkin esimerkiksi metsäkeskusten metsäsuunnitelmissa tarjotaan. Jatkuva kasvatus on edelleen jonkinlainen marginaali-ilmiö, johon tietämättömät viherpipertäjäkaupunkilaiset sortuvat uskomaan. Ei uskalleta tuoda julkisuuteen vertailevia tutkimustuloksia.
Kysyn tehometsänkasvattajilta, milloin saa merkittäviä tuloja metsästään omistaja, joka on hakannut 100 hehtaarin metsänsä aukoiksi 10 viime vuoden aikana? Esimerkki on elävästä elämästä. Jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ei koskaan päästä yhtä tuottamattomaan tilanteeseen noin suurilla alueilla.
eikös sitä pääse taimikonhoitoa tekemään jo melkeen 10vuoden päästä istutuksesta.. on helppoa ja kevyttä hommaa kaupunkilaisellekkin ja maksetaan vielä kohtuu hyvin jos vertaa kuntosali kortiin. (taimikon hoito 2vyöhyke. 101e/ha * 100ha = 10100e ) ja ei vaadi kun raivaus-sahan
Niin ja se raivaussaha ei maksa kuin 500-600€
Kun auratun maan tuska tuntuu noin kamalalta, niin käypä katsomassa Lapissa, niitä alkuperäisiä oikeita Osaran aukeita, jotka aikanaan aurattiin. Puskee puuta enemmän kuin koskaan ennen.
Auraus kehitettiin aikanaan nimenomaan paksukunttaisille turvemaille, jossa perinteisellä äestyksellä ei muutoin olisi saatu kunnollista taimikkoa aikaan. Menetelmän vika oli sen halpuus. Se oli niin halpa, että sitä käytettiin sellaisissakin paikoissa, joissa olisi selvitty kevyemmillä (mutta kalliiimmilla) menetelmillä.
Onhan sen 50-vuotiaan metsän katselu aina mukavampaa kuin hakkuuaukon, mutta pelkästä katselusta ei saa tuloja.Oma silmä kyllä lepää ihan yhtä paljon nuoressa hyvin hoidetussa taimikossakin. Omalla palstalla on aikanaan edellisen omistajan aika rajulla maamuokkauksella perustama taimikko. Puskee muuten kuusta n.50-70 cm vuodessa lisää. Ensiharvennukseen tulee 30 vuotiaana sankkana kuusikkona. Entinen metsä oli harva kuusikko.
Ja raivausveitsi ei maksa kuin 30 euroo, eikä ole suuria käyttökustannuksia.
ostin kuluneenasuvena moisen kapistuksen, ja kävin hiukan kokeilemassa. parihehtaaria 10vuotiasta taimikkoa menin sillee läpi että poistin taimien vierestä huonot haittaavat kilpailijat. Eli ns. reikäperkausta.
joskus 3-5 vuodenpäästä on helpompi kierrellä sit rauvaus-sahalla ja laittaa taimikko kemera kelpoiseksi. Uskon että työ helpottuu ja saa peremman lopputuloksen.
Olet oikeassa!
Mitä tyrkyttämään (tyrkyttäjällä on tietysti rahastus mielessä), kun ilman toimenpiteitä olisi örkeille ihan luontaisia paikkoja elellä, eikä tarvitsisi sellaiseten metsiä laittaa örkinsuojelualueiksi, jotka tekee siellä jotain muuta.
Kaupunkilaismetsänomistaja katsotaan vaan hyväksi kupattavaksi, kun se ei ymmärrä höikäsen pölähtävää, mitä ne "juipit" tekee siellä metsässä pelehtii?
Metsänomistaja vastaa kyllä niidenkin töppäykset.
Kyseessä ei ollut mikään kaupunkilaismetsänomistaja vaan tilallaan asuva hevostilallinen.Ja pointti oli se, että hän ei ole kokenut saavansa metsästään mitään taloudellista hyötyä.No nyt kun näyttäisi että jonkun verran hakkuutuloja tulisi.Noin 15t euroa niin silti ollaan vaan möttöksellään.Selvisi kyllä syykin vihamielisyyteen.kallioaluiden reunalla oleva pienisuo oli kartoitettu metsälakikohteeksi.Sinällään täysin taloudellisesti arvoton rutakko,mutta nyt oli yht äkkiä kiire sitä ojittamaan kun ei puut siellä kasva.Ja kyllä näitä suunnitelmia kaupataan tasapuolisesti kaikille.Sellaisen havainnon olen tehnyt että karkeasti jaotellen metsäsuunnitelman ottavat sellaiset henkilöt jotka 1. eivät metsänhoidosta paljon tiedä mutta haluavat metsiään hyödyntää. 2. Sellaiset jotka hoitavat metsiään hyvin.Useimmiten kieltäytyjä on n.50-60v mieshenkilö,joka omasta mielestä on metsänhoidon asiantuntija mutta metsät näyttävät toista.
Voi jospa kaikessa omaisuudenhoidossa olisi yhtä järjestelmällistä ja lainsäädännöllä ohjattua paapomista kuin metsäalalla. Nykypäivänä alkaa olla metsänomistajan metsissä kaikenlaista kuhinaa ja projektia käynnissä.
Yhteistä kaikille hankkeille tuntuu olevan se, että ne ovat metsäkeskuksen tai ympäristökeskuksen virityksiä ja lopullisen kustannuksen maksaa metsänomistaja hakkuumahdollisuuksien menetyksinä.
Minusta koko metsänhoitopuolta pitäisi ravistella ihan uusiin puihin. Metsäkeskuksista pitäisi tulla puhdas viranomaistaho, joka valvoo, muttei itse tuota eikä toteuta palveluita. Metsänhoitomaksut pois ja kaikki palvelut sitten rehelliseen kilpailuun. Metsänomistaja sitten maksaisi niistä palveluista, jotka itselleen tarpeelliseksi katsoisi.
ei muuta kun yhtiön moto mettänlaitaan ja anti mennä. Siinä sitä suunnitelmaa seuraavaksi sadaksi vuodeksi! Suunnitelmat tehdään tietokoneella toimistossa metsässä käymättä,voi helvetti. Jokainen täysjärkinen osaa hoitaa metsiään,kirves on paras lääke!
tarjota metsätaloussuunnitelmiaan joista ei ole kuin haittaa perintöverotuksessa. Jos suunnitelman mukaan on puita enemmän kuin keskimäärin niin kauheat verot.