Onko suomalainen metsänhoito kestävää oikeasti missään mielessä?
Taloudellisesti?
-teollisuus auringon laskussa?
-mekaaninen jalostus ei hanskassa?
-kiina ilmiö?
-kivi ym. vs. puu?
Ekologisesti?
-luonnon metsiä ei enää ole eikä tule?
-talousmetsä on pelto eikä metsä?
-raha "haisee" ja örkit ja ötökät HAISEE?
Sosiaalisesti?
-metsä ei tuo työtä enää?
-virkistys metsiä on riittävästi?
-jokamiehen oikeudet OK?
-metsälle, kalaan, marjaan pääsee?
-vanha kulttuuri on kuollut rahan ja edistyksen alle?
Taloudellisesti?
-teollisuus auringon laskussa?
-mekaaninen jalostus ei hanskassa?
-kiina ilmiö?
-kivi ym. vs. puu?
Ekologisesti?
-luonnon metsiä ei enää ole eikä tule?
-talousmetsä on pelto eikä metsä?
-raha "haisee" ja örkit ja ötökät HAISEE?
Sosiaalisesti?
-metsä ei tuo työtä enää?
-virkistys metsiä on riittävästi?
-jokamiehen oikeudet OK?
-metsälle, kalaan, marjaan pääsee?
-vanha kulttuuri on kuollut rahan ja edistyksen alle?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olemme käännepisteessä. Paluuta vanhaan ei ole ja asiat tulevat muuttumaan varsin monessa suhteessa.
Totta on että paperiteollisuus siirtyy etelään ja itään. Investoinnit kotimaassa keskittyvät korjausinvestointeihin ja tuotantokapasiteettia ajetaan vanhemmasta päästä alas.
Taloudellisesti ajatellen positiivisia signaaleja ovat mm. merkit puun energiakäytön lisääntymisestä, sekä mekaanisen puuteollisuuden kehittymisestä ja kasvamisesta. Molemmat vaativat edelleen merkittäviä ponnisteluja, jotta niistä olisi paperiteollisuuden jättämän aukon paikkaajaksi. Alan murrosvaihe voi silti olla metsänomistajan kannalta erittäin hedellmällistä aikaa...
jälkeen suomalaiset oppivat taas tekemän talonsa ja energiansa puusta?
Kvartaalipeli ei ole kestävää?
on muotisana maailmalta liittyen ympäristöön ja kehitykseen mutta toisaalta se on myös vanha metsätalouden saksalainen perusperiaate.
Ei se ole ollenkaan tyhmä muotisana verraten kvartaalitalouteen tai ideologioihin.
Se mikä on aivan totaalisen naurettavaa on se että jos tilanne on Suomessa se, että:
HOMMA EI KANNATA TALOUDELLISESTI EIKÄ EKOLOGISESTI EIKÄ SOSIAALISESTI...niin missä ihmeessä nyt mennään?
Kyllä aurausalueen istutettu männikkökin näyttää 200 vuoden päästä täydelliseltä luonnonmetsältä vaikka hulluimman reenperseen hihhulinkin silmissä, jos jätetään vaan silleen ja hoitamatta.
näyttää oppimattoman silmään vaan ei sitä ole.
Onhan se Ridge varmaan kaunis emännänkin mielestä vaan onko se sydän kultaa?
voisi kertoa missä on päässyt katsomaan 200v.sitten kynnettyä metsänuudistusalaa.Haluaisin tulla katsomaan sitä.
se että luonnonmetsä on palanut ja maatunut ja siihen tulee aukkoja uutta sukupolvea varten.................eli............kynnetty ei ole luontoa sitten 200v. jälkeenkään....ei lajistoltaan ei rakenteeltaan.
Jotain ajatuksia tästä tulee mieleen. Ensinnäkin tuo luonnonmetsä tai vanhaa metsää kait tarkoitit. MItä se oikein on? Milloin sellaisia koskemattomia metsiä viimeksi on ollut? Jos lukee vaikka Suomen historiaa, niin jo höyrysahojen tuloa Suomeen vastustettiin sillä, että ne tuhoavat metsät. Jo ensimmäisissä metsäinventoinneissa aikoinaan valitettiin Ruotsin kuninkaalle asti kuinka huonoja Suomen metsät ovat, koska maalaiset käyttävät kaiken puun tarkasti hyväkseen. Viimoiset koskemattomat metsät lienevät siis hakattu viimeistään 1800-luvun alkupuolella? Veikkaan että on todella vähissä ne metsät, joita ihmisen toimet eivät ole koskaan muuttaneet.
Metsien hoitamattomuus on nykyään niin yleistä, että "luonnonmetsiä" kyllä syntyy ihan huomaamatta lisää. Kestävyydestä voisi todeta, että laki vaatii perustamaan uuden metsän hakatun tilalle. Eniten kestävyyden rajoja nykyään koputellaan tuolla talouden puolella.
Suomeenkin on syntynyt sellainen Afrikka-meininki, jossa alkutuotannon (maa- ja metsä)tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman halvalla raaka-ainetta mahdollisimman paljon. Yleensä leikkaukset alkavat aina raaka-aineen hinnasta, vaikka tuottajan kustannukset pomppisivat kuinka ylös.
Tämä ohjaa myös metsänomistajaa. Mieli pitää touhu kannattavana on oltava tehokas myös metsässä. Se taas ei aina natsaa vihertävien ajatusten kanssa yhteen. Parhaan vastauksen saat, kun menet kysymystesi kanssa vaikka Indonesialaiselle selluplantaasille tai Venäjän Karjalaan katsomaan. Sitten tiedät...
jokainen puu viherrä ja siis sen "omistajaltakin" vaaditaan sen viherryksen ymmärrystä?
Eikai juntti voi omistaa puuta?
Eikai laskutaidoton insinöörikään voi laskea betonin lujuutta?
Olet oikeassa, Suomessa ei ole enää luonnon metsää vaan kaikki on talousmetsää eli puupeltoa.
Sekin on totta, että kruunua ja sivistyneistöä usein huudetaan apuun kun maalaiset temmeltävät.
Ihminen on sorkkinut kaikkea todellakin ja ahneudella ei ole rajoja. Sudet pitäisi tappaa sukupuuttoon ja öljyt imeä sekä saada asfalttia pihaan tai golf-kenttää.
Metsänhoidon laiminlyönti syö taloutta muttei aukko taimikosta mitään luontoa synny.
Laki vaatii (ML ja LSL) aika paljon enemmän kuin uuden skutsin perustamisen mutta se tosiaan peruspointti.
Kestävyyttä kopuutellaan joka saralla, talous, luonto ja ihmiset.
Vapaa maailmankauppa ja kvareelitallous eivät katso maata, sama pätee Suomessa ja ambomaassa.
Taloudellista kestävyyttä ei ole näillä pelisäännöillä ja hengellä piste
Onko homma muka kannattavaa ihmiselle, metsäliitosta, SE ja UPM puhumattakaan?
Indonesian ja Karjalan pelisääntöjä ja etenkin markkinoita kehitetään meidän verovaroilla että silleen.
Miltäs tuntuu patriootti metsänomistajana sinivalkoisin ajatuksin kilpailla mafioita vastaan markkinoilla?
Metsätilallinen patrioottina tekee myös omia ratkaisuja. Perämetsissä on paikkoja, joissa ei moton käpälä ole kahminut puita, vaan siellä petäjät saavat humista rauhassa, kuten viimeiset 150 v ovat tehneet. Monella muullakin lienee sellaisia omia "aarteita", joista ei hihkuta poppanalaukku porukoille, vaan niistä pidetään visusti huoli ja kerrotaan vielä lapsillekin, että näistä pidä huoli, äläkä haaskaa.
Tuo ongelma, josta kruunulle muutoin valitettiin oli se, että maataloudessa oli valtava paine metsien käyttöön. Kaskiviljely, laiduntaminen ja kaiken tekeminen puusta tarkoitti sitä, että asutusten ympärillä ei juuri kasvanut metsiä, vaan kaikki käytettiin hyväksi. Näin siksi, että oli pakko, koska muutoin olisi tullut viikatemies kylään. Ja se valitus tuli juuri sivistyneistöltä, jotka eivät voineet rakentaa sahojaan, joilla sitten rikastua paikallisten kustannuksella. Samoin on helppo arvostella menneiden aikojen (1940-1970 l) suuria hakkuita. Niillä rahoillahan pitkälti tämäkin maa saatiin hyvinvointivaltioksi. Olisiko pitänyt jättää hakkaamatta?
Lopulta toteaisin vain, että päätän itse mihin ja miten metsiäni käytän. Puuta menee moneen muuhunkin paikkaan kuin sellupajan kitaan. Myyn sinne, mistä saa parhaan tuoton. Eikä ostaja ole aina iso ja ylikansallinen, vaan voi olla pieni ja paikallinen, joka ostaa "reilunkaupan" puuta.