Useita ranskalaisia muurausvaiheessa olevia ok-talo ja pienrakennus-tyomaita lahemmin katsottuani olen ollut yllattynyt muuraustavasta.
Lienee Suomen lekaharkkoa vastaavia harkkoja: Muuratessa ei tehda saumojen umpeenmuurausta, vaan paiva paista seinan lavitse lukemattomista sauman pysty- kuin vaakakohdista joihin laastia ei ole "osunut". Muurassauma on myos yleensa vajaa, eli ei ulotu systemaattisesti koko harkon leveydelle.
Etela-Ranskassa nakemissani kohteissa harkko on aina ollut ilman sisaista eristetta. Ulkopintaan rappaus ja vari tai varirappaus. Eristys-kyproc-levy "kombinaatio" asennetaan seinan sisapuolelle usein liimaamalla suoraan harkon pintaan, jolloin saadaan aikaan valmis pintakasittelya vailla oleva pinta. Tahan tarkoitukseen joitakin "metalli-koolaus" vaihtoehtoja olen tavannut, joskaan niiden yleisyytta kaytossa en tunne.
Millaisia ajatuksia herattaa tallainen "muuraustekniikka" pohjolan ammaattilaisissa.
Lienee Suomen lekaharkkoa vastaavia harkkoja: Muuratessa ei tehda saumojen umpeenmuurausta, vaan paiva paista seinan lavitse lukemattomista sauman pysty- kuin vaakakohdista joihin laastia ei ole "osunut". Muurassauma on myos yleensa vajaa, eli ei ulotu systemaattisesti koko harkon leveydelle.
Etela-Ranskassa nakemissani kohteissa harkko on aina ollut ilman sisaista eristetta. Ulkopintaan rappaus ja vari tai varirappaus. Eristys-kyproc-levy "kombinaatio" asennetaan seinan sisapuolelle usein liimaamalla suoraan harkon pintaan, jolloin saadaan aikaan valmis pintakasittelya vailla oleva pinta. Tahan tarkoitukseen joitakin "metalli-koolaus" vaihtoehtoja olen tavannut, joskaan niiden yleisyytta kaytossa en tunne.
Millaisia ajatuksia herattaa tallainen "muuraustekniikka" pohjolan ammaattilaisissa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
sitä pakkastakin olla siellä Ranskassa vähän vähemmän, eli haitanneeko tuo jos seinät vähän on harvempia. Kyllähän ne pintakäsittelyt tuulen pysäyttää, eikä muuta tarvita?????
Kyse oli lahinna siita onko seinan rakenne mainitulla tavalla toteutettuna "rakennusteknisesti" oikeaoppisesti toteutettu.
Ps. Sattaa kuullostaa hyvinkin yllattavalta, mutta vietappa yksi talvi Etela-Euroopassa jossakin vanhahkossa (1960-lukuinenkin riittaa) huonosti eristetyssa asunnossa / kiinteistossa, niin saatat jopa kaivata Suomen pakkasia, mutta hyvin eristettyja rakennuksia...
Ei voi vaatia kauhalla jos on annettu lusikalla.Juottaahan Ranskalaiset jätevettä eläimille ja sitten tänne tuodaan edullista lihaa.Entä Englantilaiset,Teurasjätteet takaisin lehmille ja mikä tulos:hullunlehmäntauti.Ja kolmas kumppani kehitti tehokkaan kaasutuslaitoksen ja kymmeniä miljoonia juutalaisia kuoli.Nyt nämä ovat meillä jumalan asemessa.
Ranskalaiset ovat parempia makuuhuoneessa kuin muurauksessa.
Mahtaakohan palstalaisten joukossa olla lainkaan oikeita alan ammattimiehia asiallisien kommenttien kera...
Lukijoita 450, vaan ei ainoatakaan asiallista kommennttia...taitaa oikeat alan ammattilaiset paiskia hommia ihan muualla...
Tutustumalla vanhoihin rakennuksiin Suomessa on samanlainen seinärakenne ollut käytössä.
Ei tuossa ole mitään erikoista, jos Suomessa muurataan harkoista seinä niin siinä ei tarvii lämmöneristyksen takia laastisaumaa, vaan ainoastaan kuormituskestävyyttä parantamaan.
Parempi lämmöneristyskyky saavutetaan ilmalla, jos rappaus tiivistää ulkoapäin sauman. Ranskalaisten kannattaisi rapata molemmin puolin harkkoseinä niin rakenteen lamda-arvo alentuisi paljon.
-70 luvulla muurasin Suomessa harkkotaloja joissa ei ollut eristekerrosta mutta nyt on vaatimustaso noussut eikä sellaisia ole näkynyt.
Vaadittu eristearvo talossa vaatii selektiivi ikkunoita ja paksuja eristekerroksia mutta sitten saa hirsitalon tehdä määräyksissä olevan poikkeuslausuman vuoksi. Hirsitalon hirren paksuus pitäisi olla n. 50-60 cm:ä, jos saavutettaisiin pientalolta vaadittu lamda-arvo.
Huomaan, etta Vanha Muurari onkin herrasmies-muurari ja tallaiselle miehelle varmasti keikkaa piisaa ; )
Eli, suositeltavaa rapata (tasoite?) myoskin seinan sisapinta k-arvon parantamiseksi, ennen sisapuolisten eristeiden asennusta. Raudoitusta koskien olettaisin standardien olevan liki identtiset.
Ranskalaiset kayttavat jonkin verran myos ns. kennotiilta. Noin perinteisten harkkojen kokoinen , ehka hieman korkeampi(?) ja kapeampi, jossa paljon tiilen lapi menevia pystysuuntaisia kennoja ja materiaalina "tiili-tiili". Myyvat sita harkkoa paremmin eristavana(?) vaihtoehtona. Muutoin toteutus kuten harkoilla.
Eraassa alan aapisessa oli kiinnostava esimerkkiseina, jonka k-arvo sai olla enintaan 0,28W/Km2. Jotta tahan paasisi massiivisella tiiliseinalla, tulisi sen paksuus olla noin kaksi metria. Samaan tulokseen paasee seinarakentaalla jossa kahden 85mm tiilimuurauksen valissa on 125mm:n mineraalivillaeristys ja jonka paksuudeksi muodostuu 320mm.
Hyvin toteutettu hirsirakennus on kieltamatta esteettisesti ihan komea suurella tontilla, jotkut valitsevat sellaisen.