Vanha niity on nyt traktorilla kynnetty.
Älyttömästi niittykasvien juuria.
Näytin talikolleni kynnöstä,eikä se hirveesti innostunut siitä.(Nuoleskeli piikkejään ja palasi nojaamaan tallin seinään.)
Miten pitäs menetellä että sais sen talikon innostuu asiasta?
Neuvoista kiittäen:kotitarve puutarhuri(ehkä).
Älyttömästi niittykasvien juuria.
Näytin talikolleni kynnöstä,eikä se hirveesti innostunut siitä.(Nuoleskeli piikkejään ja palasi nojaamaan tallin seinään.)
Miten pitäs menetellä että sais sen talikon innostuu asiasta?
Neuvoista kiittäen:kotitarve puutarhuri(ehkä).
Vastaukset 7
Vanhimmat
tuntuu,että nyt pitää tilata traktori äestämään sitä sinun peltoa,jos tarkoituksesi on hävittää ne niittykasvit.Kesannointi taitaa olla toimivin keino saada kasvusto tuhottua.
Eiku jyrsintä se kaipaas.Jos iso ala niin traktorivetoista jyrsintä ja pienemmästä vois selvitä puutarhajyrsimellä.Se samalla myöhentäis maan helpommin muokattavaksi jatkossa eli "fiskarssin" viispiikkiselläkin sais jotain aikaan.
Ja jyrsin katkoisi samalla juuria, no juolavehnä ei kyllä lannistu siitäkään mutta muut ottaa jo tuntuvammin nenäänsä.
Ensinnäkin odottele rauhassa talven ylitse, jota routa saapi tehdä tehtävänsä. Keväällä kun maa on kuivahtanut niin ryhdyt muokkamaan maata. Jos palstasi on iso niin sitten traktorilla ja jos pieni, niin sitten vaikka tavallisella puutarhan jyrsijällä.
Kesällä tasaisin välein muokkaamalla ja juuren pätkiä keräillen voisi päästä helpoimmalla se talikko poloinen. Jos edessä on loputon suo, niin ryhdy kasvimaailman mengeleksi. Odotat ilman muokkauksia keskikesää, jolloin rikkakasveja on eniten ja sitten rounduppia tms. ja parin viikon jälkeen kyntö kun maa on keltaisena. Tämä on tietysti vähän raaka keino.
Näillä konstein ehken jäisi talikon ja emännän (tai isännän) varsi nitkahtamatta.
sehän olis tarvinnu myrkyttää jo loppukesällä ennen kyntöä. Muuten siitä tulee hyvä juolavehnäpelto, jos sitä vaan on niitylläs esiintynyt.
Ja jos löydät traktorimiehen, joka äestäis sen plantaasin sitten keväällä. Niin sillä olis hyvä olla esim hankmo tai vastaava pyörivä äes. Millään joustopiikkihässäkällä siitä ei hyvää saa.
Ja perunaahan siihen ei sitten ekanasuvena kannata istuttaa, tulee huono sato ja juurimatoja. Juolavehnä saattaa kasvattaa juurensa perunoista läpi. Nurmenjälkeen ensin vilja ja vasta senjälkeen perunaa jos perunaa tykkää kasvattaa.
Kiitos paljon kaikille hyvistä neuvoista!
Tästä viimesestä opastuksesta haluaisin vähän täsmennystä terminologiaan.
En tiedä mitä tarkoittaa -äestys,hankmo ja joustopiikki.
Saisko vähän kaupunkilaisittain selitettynä?-Sorry-.
Okei,kun henkilökohtaista opastusta termeille ei löytynyt,yritän etsiä googlesta.
Kiitos vielä hyvistä neuvoista.
Puhuivat eri äestyypeistä. Äes taas on sellainen maanmuokkauskone, jolla pelto muokataan (=äestetään) kynnön (joka tehdään kyntöauralla, yleensä syksyllä) jälkeen (yleensä keväällä ennen kylvöä).
Joustopiikkiäkeessä on kymmeniä (äkeen koosta riippuen) HIEMAN S-kirjaista muistuttavia (siis mutkalla olevia) n. 40 cm korkeita, 3-5 cm leveitä ja reilun cm:n paksuisia joustavia piikkejä. Tällaista äestä siis tapauksessasi ei kannata käyttää.
"Pyörivät" äkeet eivät itsessään pyöri. Niissä on joko isoja (halk. 40-70 cm) lautasia 2-4:llä akselilla n. 20-30 cm:n välein. Tämä on ns. lautasäes.
Tai sitten tämä perinteinen Hankmo, eli lapiorullaäes. Siinä isoja, tylppäpäisiä puukkoja muistuttavat terät ovat kiinni akselissa, jonka varassa äes kulkee pellolla. Akselin pyöriessä terät vuorollaan iskeytyvät maahan leikaten ja hienontaen sitä.
Mutta jos/kun otat yhteyttä paikalliseen maajussiin ja kerrot ongelmasi, kyllä hän tietää millä vehkeellä pellolle kannattaa mennä.