Isänpäivä ilman omaa lasta....

Liputuksineen...ilman onnittelijoita!

Aikaisemmin en voinut sietää parkuvia kakaroita, edes nuoria ihmisiä,
elleivät he käyttäytyneet asiallisesti.

Olen toisaalta onnellinen syntymättömistä lapsistani: Olisin ehkä tuhonnut heidät!

44

2329

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Malviina

      Oot sie kova ja liia vaativaine, vai onks siul huonot geenit, mitkä oisit sit jättänt lapsilleis ja heije lapsille?

      Miu mielest isänpäivä, niiko äitiepäiväkii ovat kauppiaitte keksintöö. Saap lahjatavaroita kaupaks ja kukkakauppiaille se vast bisnes on.

      Kaikkei kornii on "ansioituneihe" äitilöihe palkitsemine.Tullooha niitä lestaadiolaisille ko turki hihast kersoi, niiko hyö sannoot. Eikä se "uhrautuva" äiti niitä hoija - vanhemmat hoitaat nuorempii.Henkilöpalvonta on miu mielest syvält sielt mihi ei aurinko paista.
      Herrajumala , sehä on niiko tääl joku tahtos, et nimettäs joku suositummaks toista.
      Semmosii ketjui on näkynt, niiko viimeekskii tuo Ann- Sofian alottama ketju.
      Oikeestaa ei hää tarkottant ainakaa mittää pahhaa, muuta ko oltas tultu tutuimmiks ja vastattu edustettaaks myö sitä mielikuvvaa, minkä joku on meist muodostant.Jotkut vaa eivät tykänneet - en miekää.

      • Niin huono,eetä torjuin kaikki vakavampaan tähtäävät yhteydenotot.

        Näiden takana syvimmällä ajatus, ettei geenit olis ihan ok.
        Myöhemmät dg.t ovat tukeneet tätä olettamusta.
        Olisin pilannut lapseni yliodotuksilla ja oman epäonnistumisen tunteen täyttäjinä.

        (vastaukseni on Malviinalle)


    • Hintriika

      Minä jätän isänpäivän viettämisen väliin ilman yhtään isää. Ei ole enää omaa, ei lasteni eikä heidän isänsä isää. Yhä vieläkin minusta koko isänpäivä tuntuu jotenkin teennäiseltä. Sitä alettiin viettää Suomessa 1970 ja liputuspäiväksi se nimettiin 1979.

      Kai se ihan hyvä on olla isilläkin oma päivä. Mutta kun sitä ei meidän lapsuudessamme vietetty, niin se jäi vieraaksi. Kyllä minä silti omalle isälleni kortin aina laitoin. Olisiko niitä kymmenkunta ehtinyt kertyä ennen hänen kuolemaansa. Ja omat lapset tietenkin jotenkin muistivat isäänsä.

      • Tämä isänpäivän järkkääminen. No, pitäähän isälläkin olla päivänsä, turhempiakin lie.


    • mummo olenkin

      En ole lapsirakas, minulla on kaksi lasta ja yksi lapsenlapsi.
      Hoidin lapset hyvin ja rakastin heitä
      Mutta olen helpottunut kun ovat aikuisia.
      En ole oikein hyvä mummo.
      En oikein jaksa enää lasten kanssa.
      En ymmärrä mitä mitalin arvoista siinä on jos tekee lapsia kuin liukuhihnalta.

      • samaa lajia

        ...että joku voi myöntää, että voi hyvin ilman jatkuvaa kontaktia lapsenlapsiinsa.
        Minua on aina ärsyttänyt isovanhemmat, jotka sanovat, että lapsenlapset ovat vielä rakkaammat kuin omat oli.
        Olen aina loukkaantunut sanojan lasten puolesta.


      • mummo olenkin
        samaa lajia kirjoitti:

        ...että joku voi myöntää, että voi hyvin ilman jatkuvaa kontaktia lapsenlapsiinsa.
        Minua on aina ärsyttänyt isovanhemmat, jotka sanovat, että lapsenlapset ovat vielä rakkaammat kuin omat oli.
        Olen aina loukkaantunut sanojan lasten puolesta.

        Minulle ovat omat lapset tälläkin hetkellä rakkaampia kun lapsenlapset.
        Mitenkä se rakkauden määrä oikein mitataan.
        Eikö äidin ja lapsen välinen rakkaus ole aidointa.
        Mummin ja lapsenlapsen välit ovat jo etäisemmät.
        Voin joskus hoitaa lapsenlapsiani, mutta en kyllä vapaaehtoisesti tuppaudu.
        Minä väsyn nykyisin helposti lapsiin vaikka en huonokuntoinen olekaan.
        Ihme ja kumma omiini en väsynyt sillä tavalla, toivoin tietenkin joskus omaa aikaa kun minulla ei ollut ketään kenelle viedä lapset kun he olivat pieniä.
        Mieskin oli menevää sorttia, ei ollut paljon kotona.
        Nyt nautin täysin siemauksin vapaudestani, vailla huonoa omaatuntoa.


      • sinä olet

        Minut lähetettiin linja-autolla mummolaan heti kun koulu loppui. Ei minun mummollani ollut aikaa askarrella minun kanssa tai kertoa satuja.
        Töitä siellä tehtiin, kanoille kauroja, heinäpellolle kahvia viemään, marjoja noukkimaan.
        Mutta siellä oli järvi ja naapurissa leikkikavereita. Koko olo oli turvallista ja minusta minulla on ollut maailman paras mummu.
        Minullakin meni pari vuotta, jotta hyväksyin itseni mummuna, en ole mitään konttaavaa tyyppiä, enkä näyttele torilla lapsenlapsien kuvia. Ensin yritin olla "hyvä". Se oli niin raskasta, että pakko oli miettiä asiat. Minusta tuli vain läsnäoleva ja ainoastaan satuja lukeva mummu, niin ja keittiössä hääräillään myös yhdessä. Nyt nämä jo ala-asteikäisiä ja soittelevat tänne, että saako tulla, kun siellä saa olla rauhassa.
        Eli hyvä mummu tai paappa voi olla, vaikka ei hössötäkään ja pyöritä elämäänsä vain lastenlasten kanssa.


      • mirjamarja

        Palstoilla puhutaan usein rakkaiden lastenlasten hoitamisesta. Ihmeissäni olen lukenut kiinteästä yhteydenpidosta, yökylässä olosta, jokaviikkoisesta vierailusta. Moni mummu on surrut sitä, että lapset eivät ole kyllin usein hänellä, vain pari kertaa kuussa.

        Kun aikanaan siirryin isovanhemmuuteen, ei mieleeni edes juolahtanut, että se olisi tuonut minulle näin suuren osallistumisoikeuden lapsenlapseen.
        Omat vanhempani olivat poissa maisemista kun lapseni olivat pieniä. Vuosiin en voinut mennä mihinkään ilman lapsia. Ei maalta kaupunkiin muuttaneilla perheillä ollut sellaista tukiverkostoa kuin nykyisin tuntuu jokaisella olevan. Ei se tuntunut mitenkään vaikealta kuitenkaan. Itsehän olin lapset halunnut ja saanut.

        Olen varmaankin ollut pettymys tietämättäni, kun olen pysynyt kaukaisempana mummuna. Toki lapset ovat aina tervetulleita, mutta eihän minun asiani ole puuttua heidän kasvatukseensa. Kun he ovat luonani, kohtelen heitä kuin muitakin vieraitani: tarjoan sitä, minkä tiedän maistuvan, järjestän tekemistä, käyn jossakin mieleisessä paikassa heidän kanssaan jne.
        En edes yritä olla joku toinen äiti. Se ei ole minun tehtäväni.

        Tuntuu hyvältä huomata, että joku muukin tuntee samoin. Olen tähän asti ajatellut olevani tunteeton ja outo, kun en voi liittyä lastenlapsiaan kaipaavien joukkoon.


    • ~olennainen~

      tajunnastasi, aivan liian paljon maailmassa on isiä jotka eivät olisi ansainneet olla isiä!
      Minulla on maailman paras isä, en voi tässä onnitella häntä, kun hänellä ei ole nettiä, mutta ajatuksissani suljen hänet nyt syliini, olet ollut ihana isä, olen saanut kasvaa rakkauden ympäristössä ja olet antanut meille mahdollisuuden kehittyä jokainen omina yksilöinään. Olet kunnioittanut meidän valintoja, et koskaan lyönyt meitä sanoilla etkä fyysisesti.
      Olet ylpeä meistä, niin mekin olemme sinusta isä, rollaattorilla kulkeva 90 vuotias vanhus, joka parhaimpina nuoruusvuosinasi taistelit isänmaan itsenäisyyden puolesta, kiitos sinulle isä.

      • Ylpeä sinusta "olennainen"! Kirjoituksesi perusteella sinulla on HIENO isä.


      • ~olennainen~
        capt.cöpenick kirjoitti:

        Ylpeä sinusta "olennainen"! Kirjoituksesi perusteella sinulla on HIENO isä.

        etten omille lapsilleni löytänyt isää joka olisi heistä ylpeä ja jotka olisivat isästään ylpeitä.
        Äiti ei oikein pojille riitä ja isä "vajaanakin" on tyttärelle isä.


      • ~olennainen~ kirjoitti:

        etten omille lapsilleni löytänyt isää joka olisi heistä ylpeä ja jotka olisivat isästään ylpeitä.
        Äiti ei oikein pojille riitä ja isä "vajaanakin" on tyttärelle isä.

        Ei kuitenkaan niitä pahimpia, joita ihmisille kaikkina aikoina tulee sattumaan.

        Kuten Valtari sanoi: Niin on ollut aina, niin aina tulee olemaan!
        Kikkea haluamaansa ei voi saada.


      • seurasi
        capt.cöpenick kirjoitti:

        Ei kuitenkaan niitä pahimpia, joita ihmisille kaikkina aikoina tulee sattumaan.

        Kuten Valtari sanoi: Niin on ollut aina, niin aina tulee olemaan!
        Kikkea haluamaansa ei voi saada.

        lapsettomuutesi?
        Nykyisin monilla parikymppisillä tytöillä on jo klamydia, joka aiheuttaa lapsettomuutta ja syöpää.


      • seurasi kirjoitti:

        lapsettomuutesi?
        Nykyisin monilla parikymppisillä tytöillä on jo klamydia, joka aiheuttaa lapsettomuutta ja syöpää.

        Sukupuolitauti tai fyysinen kyvyttömyys ei syynä lapsettomuuteen.


      • joku...
        capt.cöpenick kirjoitti:

        Sukupuolitauti tai fyysinen kyvyttömyys ei syynä lapsettomuuteen.

        Olle Karlsson, joka kertoi sukupuolitaudistaan, kävin nyt tarkistamassa. Pyydän anteeksi, pitäisi aina muistaa tarkistaa.

        Nuorista opiskelijatytöistä olin huolissani, kun Hesarissa luki, että kolmasosalla heistä on jo tuo klamydia.


      • 70+palstalla
        joku... kirjoitti:

        Olle Karlsson, joka kertoi sukupuolitaudistaan, kävin nyt tarkistamassa. Pyydän anteeksi, pitäisi aina muistaa tarkistaa.

        Nuorista opiskelijatytöistä olin huolissani, kun Hesarissa luki, että kolmasosalla heistä on jo tuo klamydia.

        "Mikä on ollut elämäsi suurin munaus? Kadutko?"-ketjussa,kirjoittanut Olle Karlsson, hän kertoi siitä saamastaan sukupuolitaudista.


    • Malviina

      epäoikeuvemukaselt ja väärält.
      Sillo ko on fyysisest parraas kunnos saamaa lapsii ja hoitamaa niitä, ni henkisest on iha pentu itekkii.
      Vanhempan ko ossais ja ymmärtäs peremmi, ei taas oo fyysisii edellytyksii tulla äidiks, tai isäks.
      Mie kadun monta asiaa mitä löin laimin ja mitä nuoren äitin tein, tai jätin tekemättä.
      Mut sen ymmärrykse mukkaa tarkotin penskoi parasta. Sillee meinaan puolustaa ihtiäin jos siel viimosil käräjil vaajitaa tilile huonost äitin olost.

      • ~olennainen~

        paras äiti omille lapsillesi.
        Tämä on tosi.


      • Malviina
        ~olennainen~ kirjoitti:

        paras äiti omille lapsillesi.
        Tämä on tosi.

        oon aatelt, et ko sen sillose ymmärryksei mukkaa koitin parastain, ni hyvähä mie olin.
        Sitä kavun ja vielkii männööt kylmät värreet selkäpiitä pitki ko anoppi neuvo, et syllii ei "kiukkuuvaa" pentuu saa ottaa.
        Sehä laps tarvis sillo jottai, vaik ei osant sannoo. Äitin lähheisyyttättä, tai sil ol nälkä. Meitä sen aja nuorii ko neuvottii, et ruoka-ajat pittää olla lapsil säännölliset. Muistan ko monta kertaa kahoin kelloo ja itkin yhes lapse kans - ei olt viel ruoka -aika.


      • Mitään "viimeistä tuomiota" ei ole olemassakaan!


      • Malviina
        capt.cöpenick kirjoitti:

        Mitään "viimeistä tuomiota" ei ole olemassakaan!

        Oisko siukaa mielestäis oikei, et kaik maailma julmimmat ihmiset pääsisiit ko koira veräjäst?


      • capt.cöpenick kirjoitti:

        Mitään "viimeistä tuomiota" ei ole olemassakaan!

        Just illan myöhäisleffassa Rachel Griffisths lauloi hyvin kauniin aarian.
        Musiikin ystävät tunnistivat kappaleen. Kaunis oli.


      • ~olennainen~
        Malviina kirjoitti:

        oon aatelt, et ko sen sillose ymmärryksei mukkaa koitin parastain, ni hyvähä mie olin.
        Sitä kavun ja vielkii männööt kylmät värreet selkäpiitä pitki ko anoppi neuvo, et syllii ei "kiukkuuvaa" pentuu saa ottaa.
        Sehä laps tarvis sillo jottai, vaik ei osant sannoo. Äitin lähheisyyttättä, tai sil ol nälkä. Meitä sen aja nuorii ko neuvottii, et ruoka-ajat pittää olla lapsil säännölliset. Muistan ko monta kertaa kahoin kelloo ja itkin yhes lapse kans - ei olt viel ruoka -aika.

        vanhimman ja nuorimman ikäero 20 vuotta ja siihen mahtuu monta eri ravinto- ja kasvatusteoriaa :-).
        Viimeisen kohdalla neuvola-tädit sanoi että nyt on kaikki metodit heittäny häränpyllyä, sä et enää osaa hoitaa, katotaan saatko pysymään vauvas hengissä ;-))
        No, mä annoin sille viimeisellekkin rintaa kaksvuotiaaksi, ensimmäisen kohdalla lääkäri jo teki varman diagnoosin mun aivoni "välkkeestä".


      • Helena04 ejk.
        capt.cöpenick kirjoitti:

        Just illan myöhäisleffassa Rachel Griffisths lauloi hyvin kauniin aarian.
        Musiikin ystävät tunnistivat kappaleen. Kaunis oli.

        Vedet silmissä vieläkin. Hyvin erikoinen filmi.
        Niin kaunis tuo aaria...


      • Helena04 ejk.
        Helena04 ejk. kirjoitti:

        Vedet silmissä vieläkin. Hyvin erikoinen filmi.
        Niin kaunis tuo aaria...

        Miten minusta tuntuu isänä olemisestasi... että kenties vain nyt ajattelet noin. Jälkikäteen.
        Uskoisin, että vaikka et aikanaan lapsista ehkä liiemmälti välittänytkään, niin kun se OMA olisi ollut sylissäsi, parkuvanakin... kyllä se herättää karkeimmankin (mitä en usko sinusta) miehen tunteet aikaansaannostaan rakastamaan. Joskin pinnaakin välillä koittaa.


      • poika
        Helena04 ejk. kirjoitti:

        Miten minusta tuntuu isänä olemisestasi... että kenties vain nyt ajattelet noin. Jälkikäteen.
        Uskoisin, että vaikka et aikanaan lapsista ehkä liiemmälti välittänytkään, niin kun se OMA olisi ollut sylissäsi, parkuvanakin... kyllä se herättää karkeimmankin (mitä en usko sinusta) miehen tunteet aikaansaannostaan rakastamaan. Joskin pinnaakin välillä koittaa.

        ei koskaan tykanny lapsista,eika halunuut lasta liioin, sanoi ettei hanesta tule niin hyvaa isaa kuin omastaan ja lapsia on liikaa jo maailmassa,vaan sitten syntyi halle tuo pikku neiti,ja on kiva katella miten hyva isa han on,mutta poika sanoi, ei tuu toista,en jaksaa antaa samanlaista aikaa toiselle,no katsotaan,taalla rekkaamaton uzma


      • Helena04 ejk. kirjoitti:

        Miten minusta tuntuu isänä olemisestasi... että kenties vain nyt ajattelet noin. Jälkikäteen.
        Uskoisin, että vaikka et aikanaan lapsista ehkä liiemmälti välittänytkään, niin kun se OMA olisi ollut sylissäsi, parkuvanakin... kyllä se herättää karkeimmankin (mitä en usko sinusta) miehen tunteet aikaansaannostaan rakastamaan. Joskin pinnaakin välillä koittaa.

        Rakkaus muiden lapsiin ja nuoriin syttyi kerran jo yli 60v.
        Oltiin koiran kaa aamulenkillä. Koululaiset koulutiellä.
        Kaikki oli hiljaista kuin unitilanteessa.

        Sit vaa naksahti päässä. Näin että nuo koululaisethan ovat helkkarin fiksuja.

        Missä vaan näänkin tv:ssä tai luonnossa nuoria tai lapsia, joskus rakastan heitä.

        On kai viimeiset viikot, kun tälläista julkimediaan voi kirjoittaa,
        mutta vanhan itsesuojelu jo pettää. Ei kai sii mitään häviä.


      • Malviina
        capt.cöpenick kirjoitti:

        Rakkaus muiden lapsiin ja nuoriin syttyi kerran jo yli 60v.
        Oltiin koiran kaa aamulenkillä. Koululaiset koulutiellä.
        Kaikki oli hiljaista kuin unitilanteessa.

        Sit vaa naksahti päässä. Näin että nuo koululaisethan ovat helkkarin fiksuja.

        Missä vaan näänkin tv:ssä tai luonnossa nuoria tai lapsia, joskus rakastan heitä.

        On kai viimeiset viikot, kun tälläista julkimediaan voi kirjoittaa,
        mutta vanhan itsesuojelu jo pettää. Ei kai sii mitään häviä.

        ikäne sie oot.
        Enkä kysykkää, mut ko tälle palstalle kirjottelet ni vissii kuuvekymmene paikkeil.
        Jos siule ois olt lapsii tullaksee, ni kyl niitä ois tult.
        Älä nyt sitä sure ko et saant heitä.
        Kaikkii ihmisii ei oo vanhemmiks tarkotettu, vaik mie en ymmärrä miks.
        Semmosille tulloo, joile miu mielestäi ei sais tulla.Mitä nuo huostaa ototkaa on muuta ko osotus siint, et vanhemmat ei pysty, tai taho välittää maalimaa saattamistaa penskoist.
        Oot kirjottant nii vaikijaselkosest osattomuuvestais issyytee, et karjalaisen en malta olla kysymättä, kavuttaaks sinnuu nyt vanhempan miehen ko siul ei oo lapsii?


      • tukkusutija
        capt.cöpenick kirjoitti:

        Rakkaus muiden lapsiin ja nuoriin syttyi kerran jo yli 60v.
        Oltiin koiran kaa aamulenkillä. Koululaiset koulutiellä.
        Kaikki oli hiljaista kuin unitilanteessa.

        Sit vaa naksahti päässä. Näin että nuo koululaisethan ovat helkkarin fiksuja.

        Missä vaan näänkin tv:ssä tai luonnossa nuoria tai lapsia, joskus rakastan heitä.

        On kai viimeiset viikot, kun tälläista julkimediaan voi kirjoittaa,
        mutta vanhan itsesuojelu jo pettää. Ei kai sii mitään häviä.

        oli pakko palata ruotuun. moi.

        oli viikot miten monennet, niin rakkaus on aina yhtä hyvä. ja suojaus jos pettää näissä asioissa, ovat tappiot kohtuullisia.


      • ~olennainen~
        capt.cöpenick kirjoitti:

        Rakkaus muiden lapsiin ja nuoriin syttyi kerran jo yli 60v.
        Oltiin koiran kaa aamulenkillä. Koululaiset koulutiellä.
        Kaikki oli hiljaista kuin unitilanteessa.

        Sit vaa naksahti päässä. Näin että nuo koululaisethan ovat helkkarin fiksuja.

        Missä vaan näänkin tv:ssä tai luonnossa nuoria tai lapsia, joskus rakastan heitä.

        On kai viimeiset viikot, kun tälläista julkimediaan voi kirjoittaa,
        mutta vanhan itsesuojelu jo pettää. Ei kai sii mitään häviä.

        Tämän päivän nuoret on todella fiksuja!
        Ja kyllä vanhana militarina hillittee ittensä että pärijää.


      • Malviina kirjoitti:

        ikäne sie oot.
        Enkä kysykkää, mut ko tälle palstalle kirjottelet ni vissii kuuvekymmene paikkeil.
        Jos siule ois olt lapsii tullaksee, ni kyl niitä ois tult.
        Älä nyt sitä sure ko et saant heitä.
        Kaikkii ihmisii ei oo vanhemmiks tarkotettu, vaik mie en ymmärrä miks.
        Semmosille tulloo, joile miu mielestäi ei sais tulla.Mitä nuo huostaa ototkaa on muuta ko osotus siint, et vanhemmat ei pysty, tai taho välittää maalimaa saattamistaa penskoist.
        Oot kirjottant nii vaikijaselkosest osattomuuvestais issyytee, et karjalaisen en malta olla kysymättä, kavuttaaks sinnuu nyt vanhempan miehen ko siul ei oo lapsii?

        Rekatun nimen kohalta niin näät kirjottajan nimen tai viestin(hyvässä tapauksessa)

        Vaikiaselkoinen kirjuttaa vaikiaselkosest.
        En mie ossaa katua. Tai katuuhan sitä,
        jos totta puhun...


      • Suvi2
        Malviina kirjoitti:

        ikäne sie oot.
        Enkä kysykkää, mut ko tälle palstalle kirjottelet ni vissii kuuvekymmene paikkeil.
        Jos siule ois olt lapsii tullaksee, ni kyl niitä ois tult.
        Älä nyt sitä sure ko et saant heitä.
        Kaikkii ihmisii ei oo vanhemmiks tarkotettu, vaik mie en ymmärrä miks.
        Semmosille tulloo, joile miu mielestäi ei sais tulla.Mitä nuo huostaa ototkaa on muuta ko osotus siint, et vanhemmat ei pysty, tai taho välittää maalimaa saattamistaa penskoist.
        Oot kirjottant nii vaikijaselkosest osattomuuvestais issyytee, et karjalaisen en malta olla kysymättä, kavuttaaks sinnuu nyt vanhempan miehen ko siul ei oo lapsii?

        Iha pittää haastaa millast se ol ku ei ollu ommaa issää.
        Mie olin vajjaa neljä ku issäin kuol ja äiti sit vähä yl vuoje pääst. Mie jouvuin het sijotuskottii Helsinkii. Kaupunkii maalaislaps. Se harmi siin muihe rinnal. Mie olen luont mielessäin isästäin jonkiilaise ihannekuva. Ei varmast semmost ole olemassakaa. Issää mie kaipaan enemmä ko äitii, vaik eihä se vissii näi pitäs olla.

        Miul sanottii, jot pijä siekii isännäis tätä uutta issää, mut en mie ikinä. Eihä se olt oikee.
        Voi ku miul ol kaik asjat sekas, niiko varmaankii tiijät piene penska ymmärrykse.

        Onneks niil ol mummola maal. Siel ol vaarikii ja niitä mie kussuin mummoksein ja vaariksein. Niitäkää ommii miul ei olt. Voi ko mie vielkii kaipajan sitä vaarii. Mie roikui ain sen jalas män hää mihi hyvvää.
        Kaikelaiset asjat sitä tullookii näi vanhan mielee.
        Jot tästkii syys miu karjalamurre ei ole ennää oikei sitä issijää.


      • Malviina
        Suvi2 kirjoitti:

        Iha pittää haastaa millast se ol ku ei ollu ommaa issää.
        Mie olin vajjaa neljä ku issäin kuol ja äiti sit vähä yl vuoje pääst. Mie jouvuin het sijotuskottii Helsinkii. Kaupunkii maalaislaps. Se harmi siin muihe rinnal. Mie olen luont mielessäin isästäin jonkiilaise ihannekuva. Ei varmast semmost ole olemassakaa. Issää mie kaipaan enemmä ko äitii, vaik eihä se vissii näi pitäs olla.

        Miul sanottii, jot pijä siekii isännäis tätä uutta issää, mut en mie ikinä. Eihä se olt oikee.
        Voi ku miul ol kaik asjat sekas, niiko varmaankii tiijät piene penska ymmärrykse.

        Onneks niil ol mummola maal. Siel ol vaarikii ja niitä mie kussuin mummoksein ja vaariksein. Niitäkää ommii miul ei olt. Voi ko mie vielkii kaipajan sitä vaarii. Mie roikui ain sen jalas män hää mihi hyvvää.
        Kaikelaiset asjat sitä tullookii näi vanhan mielee.
        Jot tästkii syys miu karjalamurre ei ole ennää oikei sitä issijää.

        vanhemmistais orvoks jo alle kouluikäsen?
        Sillee mie olin ymmärtävinnäi.
        Miu isä kuol vast muutama vuos sitte, mut aiti ellää vieläkii ja on melkei 90 vuotine.

        Sie kaipasit issää ja maal avuva vaari sai olla niiko isä korvike. Hyvähä siul kuitekii ol ja vaikutat tasapainoselt ihmiselt.

        Miu on tunnustettava, et mie en surt issäi kuolemaa, enkä oikei tykänt hänes häne elläissääkää. Ei hää minnuu kurittant ja miule huutant,eikä siskoilekkaa mut veli ol aina ottamas selkäsaunaa ja iha turhastkii asiast. Velje puolest mie melkei vihasin isäjäi.

        Vai kokiks tuo velimies sit pentun et se komento ol ansaittuu? Ainakii hää piti isä siunaustilaisuuves erittäi kaunii puhhee.
        Mie kysyin jälkee päi, et mite sie noi kiittäväst haastoit, eihä se millokaa olt siule ees ystävälline, ni veli vastas, et ukko nyt ol mikä ol, eikä sitä vainajast millokaa pahhaa haastetakkaa.

        Näist murteis sen verra, et tää meije "karjalamurre" vaihteloo tääl päi. Rautjärveläiset haastaat eri taval ko lappeerantalaiset. Imatra/Ruokolahti seuvul on taas omalaistaa puhetta ja raja takasest karjalast muuttaneil on hyvikii erilaisii sannoi.
        Yks ainakii on yhteistä Myö ollaa :Mie, sie, hää, myö, työ, hyö.
        Kuulostakkoo milt tahtojaa, mut nii myö ollaa.


      • Suvi2
        Malviina kirjoitti:

        vanhemmistais orvoks jo alle kouluikäsen?
        Sillee mie olin ymmärtävinnäi.
        Miu isä kuol vast muutama vuos sitte, mut aiti ellää vieläkii ja on melkei 90 vuotine.

        Sie kaipasit issää ja maal avuva vaari sai olla niiko isä korvike. Hyvähä siul kuitekii ol ja vaikutat tasapainoselt ihmiselt.

        Miu on tunnustettava, et mie en surt issäi kuolemaa, enkä oikei tykänt hänes häne elläissääkää. Ei hää minnuu kurittant ja miule huutant,eikä siskoilekkaa mut veli ol aina ottamas selkäsaunaa ja iha turhastkii asiast. Velje puolest mie melkei vihasin isäjäi.

        Vai kokiks tuo velimies sit pentun et se komento ol ansaittuu? Ainakii hää piti isä siunaustilaisuuves erittäi kaunii puhhee.
        Mie kysyin jälkee päi, et mite sie noi kiittäväst haastoit, eihä se millokaa olt siule ees ystävälline, ni veli vastas, et ukko nyt ol mikä ol, eikä sitä vainajast millokaa pahhaa haastetakkaa.

        Näist murteis sen verra, et tää meije "karjalamurre" vaihteloo tääl päi. Rautjärveläiset haastaat eri taval ko lappeerantalaiset. Imatra/Ruokolahti seuvul on taas omalaistaa puhetta ja raja takasest karjalast muuttaneil on hyvikii erilaisii sannoi.
        Yks ainakii on yhteistä Myö ollaa :Mie, sie, hää, myö, työ, hyö.
        Kuulostakkoo milt tahtojaa, mut nii myö ollaa.

        Kylhä se heijä vaari kummast tasapainotti miu myllerrettyy maalimaa, mut lapse mieles kuiteskii koko aja pyöri, jot ei tää ole miun ikioma vaari. Viel sen sijotuskoi lapset vihottelliit miul harva se päivä ja muistuttiit, jot ei se sun vaaris ole, miks sä sitä vaarittelet.

        Usjast mie aattelen, jot ei se lapse luonne muutu vaik maalima mite pyörittäs. Miustkii tul iha tavalline ja niiko sie kohteliaast sanot jot "vaikutat tasapainoselt ihmiselt". Voipiha joku asja joskus männä päin honkaa vaik ois mite ehjä kot. Nykyää jos on oikein kieroo kasvant penska, surkutellaa jot voi voi ku hää on rikkinäisest kojist. Ei oo perrää sanon mie. Luonteest se riippuu.
        Mie ainaskii olen nyt iha tyytyväine ja hyvä elämähä miul on olt, vai se alkuu takeltelkii.

        Vissii miul on alitajunnas kui avuton mie sillo olin ja siks haalin autettavii, niiko sekkii koira kans terapiakäymine lapsii ja vanhuksii luon, Intialaine kummityttö ja Asema lapset ja muut.

        Se on mukava asja, jot siul on viel äitiis. Sie taijat olla pitkäikästä sukkuu. Myö karjalaisetha ollaa semmosii "kärvitsöitä".


      • Helena04 ejk.
        Suvi2 kirjoitti:

        Kylhä se heijä vaari kummast tasapainotti miu myllerrettyy maalimaa, mut lapse mieles kuiteskii koko aja pyöri, jot ei tää ole miun ikioma vaari. Viel sen sijotuskoi lapset vihottelliit miul harva se päivä ja muistuttiit, jot ei se sun vaaris ole, miks sä sitä vaarittelet.

        Usjast mie aattelen, jot ei se lapse luonne muutu vaik maalima mite pyörittäs. Miustkii tul iha tavalline ja niiko sie kohteliaast sanot jot "vaikutat tasapainoselt ihmiselt". Voipiha joku asja joskus männä päin honkaa vaik ois mite ehjä kot. Nykyää jos on oikein kieroo kasvant penska, surkutellaa jot voi voi ku hää on rikkinäisest kojist. Ei oo perrää sanon mie. Luonteest se riippuu.
        Mie ainaskii olen nyt iha tyytyväine ja hyvä elämähä miul on olt, vai se alkuu takeltelkii.

        Vissii miul on alitajunnas kui avuton mie sillo olin ja siks haalin autettavii, niiko sekkii koira kans terapiakäymine lapsii ja vanhuksii luon, Intialaine kummityttö ja Asema lapset ja muut.

        Se on mukava asja, jot siul on viel äitiis. Sie taijat olla pitkäikästä sukkuu. Myö karjalaisetha ollaa semmosii "kärvitsöitä".

        ... mitäs ne "kärvitsöijät" ovat, enpä ole ikinä vielä kuullut? Paalaako niillä päreet herkästi, vai? - Ei suinkaan!


      • Suvi2
        Helena04 ejk. kirjoitti:

        ... mitäs ne "kärvitsöijät" ovat, enpä ole ikinä vielä kuullut? Paalaako niillä päreet herkästi, vai? - Ei suinkaan!

        Karjalaiset vanhat ihmiset nimittivät kärvitsäksi sellaista ihmistä, joka oli kuin kataja, kuiva, sitkeä, eli karussakin ympäristössä, kesti melkein mitä vaan, eikä antanut missään periksi.

        Joskus eräs vanha ihminen sanoi, että hänen kukkaruukussaan kasvaa kärvitsä vai mikä lie, mutta ei se ainakaan henkeään heitä (oli kyse kaktuksesta).
        Tiedä häntä sitten mikä se loppujen lopuksi on:-DD


      • Helena04 ejk.
        Suvi2 kirjoitti:

        Karjalaiset vanhat ihmiset nimittivät kärvitsäksi sellaista ihmistä, joka oli kuin kataja, kuiva, sitkeä, eli karussakin ympäristössä, kesti melkein mitä vaan, eikä antanut missään periksi.

        Joskus eräs vanha ihminen sanoi, että hänen kukkaruukussaan kasvaa kärvitsä vai mikä lie, mutta ei se ainakaan henkeään heitä (oli kyse kaktuksesta).
        Tiedä häntä sitten mikä se loppujen lopuksi on:-DD

        Nyt kun selitit, niin hahmottelen... sitkeä siis. Kyllä äitini saattoi sanoa juuri esim. että "häähä o varsinaine kärvitsä". :))


      • soilike
        capt.cöpenick kirjoitti:

        Rakkaus muiden lapsiin ja nuoriin syttyi kerran jo yli 60v.
        Oltiin koiran kaa aamulenkillä. Koululaiset koulutiellä.
        Kaikki oli hiljaista kuin unitilanteessa.

        Sit vaa naksahti päässä. Näin että nuo koululaisethan ovat helkkarin fiksuja.

        Missä vaan näänkin tv:ssä tai luonnossa nuoria tai lapsia, joskus rakastan heitä.

        On kai viimeiset viikot, kun tälläista julkimediaan voi kirjoittaa,
        mutta vanhan itsesuojelu jo pettää. Ei kai sii mitään häviä.

        Ensin siskon kiva tytön tyllerö. sitten veljen mukavat mukulat ja nyt siskontytön pojankoltiaiset aivan pienestä pitäen.
        Elämä ilman lapsia olisi tosi kolkkoa, vaik´ei ihan omia olis onnistunutkaan saamaan


    • Harmittaa

      Tuo sopii lapsettomien ajattelutapaan,"elleivät käyttäydy asianmukaisesti".
      Omilta lapsiltaan(kin) voi odottaa ihan mitävain,,Kärsi, kestä ,unhoita, periaatteella.
      Lasten hankkiminen/omistaminen on aina myös riski,
      jota elämä odottaa ihmislapselta,jota ilman elämä on tyhjä ,vailla tarkoitusta.(??
      Tälläista syntyi tekstiä, aamuyön tunneilla.

    • olisi saanut miettiä tänä päivänä,haluavatko lapsia,pystyvätkö huoltamaan,luomaan turvallisen kodin,antamaan rakkautta.
      Itselläni on kaksi lasta, sitä miten mieheni koki isyytensä,,,hän huolsi perheensä, kaikkea oli kohtuudella,,,rakastiko hän heitä, siihen pystyvät ehkä lapseni vastaamaan.
      Kyllä meillä isän,niinkuin äitien päivätkin kahviteltiin ja hyväksyinkin tapana.
      Äitien päivän olen aina kokenut kiusallisena, minusta liian paljon kaunista julistusta, en koskaan kokenut olevani "sellainen" äiti, vaikka lapseni olivat elämäni tärkein asia,siinä elämän tilanteessa.

      Lapsenlapsista jo huomasin mieheni pitävän,häiritsevänä seikkana siinäkin, että jotkut olivat "suosituimpia" kuin toiset.
      Ehkä herkällä silmällä/korvalla kuulin, näin tämän,tuskin toiset sitä havaitsivat.

      Viimeiset vuodet yhdessä oloamme huomasin, että mieheni elämässä minä sain suurimman huomion ja lapset perheineen jäivät vähemmälle.
      ´
      Lapset ja heidän jälkeläiset olivat miehelleni perhe ja se oli tärkeä, sellaisella arkisella tasolla, kai hän halulla perheensä hankki, näin uskon ja toivon myös onnea asiasta tunteneen.

      • mieleeni

        mieheni sanat: "Nyt vasta tunnen olevani vaari."
        Tämä tapahtui tyttäremme saatua ensimmäisensä. Ja huomasinhan sen minäkin, hiipatti tyttöä jalkansa päällä, luki hälle, kaulailivat avoimesti, tyttö juoksi hänen luokseen pikku-pulmissaan...

        Pojan pojat sitten? Päättelin mielessäni, että etääntymisen syynä oli miniäni vanhemmat, jotka joka välissä omivat isovanhemmuuden keskinäisissä tilaisuuksissamme, yksinkertaisuudessaan. Vai kasvoiko hän vaariuteen sairastellessaan. Vai viehättyikö hän vain herttaiseen kultakutriinsa.
        Pääasia, että sai kokea näitä onnen hetkiä.


    • Pääsky64

      jos vielä ei ole sellaista lasta ollut luojan kirjoissa. Hän antaa ja hän ottaa ,ptää vain nähdä siitä ne hyvät puolet.Nyt ei ole huolia lapsista eikä koko elämässä.Ei sinulla kovin huonosti ole.

      Kummatkin kysyy hermoja sekä nuoret että lapset.
      Jos on vanhoilla päivillä lastenhoito haluja niin lasten hoito paikkoihin saa mennä vapaaehtoiseksi.

      Sinäkin olisit varmaan hyvä näky siellä. Toisten lapset ovat yhtä ihania ja kiintyvät setään joka on heidän kanssaan.Moni murkkuikäinen tarvitsee isähahmon siinä sinulle lapsia ja tuovat kukat ja liput isänpäivänä.

    • Ei voi mitään.
      Isä tulee muistoihin, elää mukanani, vaikka on levännyt haudassa jo vuosikymmenet.
      Hänen merkityksensä elämässäni oli todella merkittävä. Hän opetti omalla esimerkillään, hän opetti kädestä pitäen, hän opetti puheillansa ja ohjasi tekemään oikeita valintoja, harkitsemaan valintojen edessä.

      Hän antoi yrittää uudelleen jos epäonnistuin, hän tuki ja opasti kun muut neuvot tuntuivat olevan hukassa. En koskaan osannut kiittää tarpeeksi, mutta tiedän, että sydämessään isä tiesi kuinka kiitollinen olin, vaikka en osannut aina kiitostani sanoiksi pukea.
      Hänen muistonsa ei kuole, tänäänkin, tunnustan että itken.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Raimo laamanen

      Onko Raimo siirtynyt yläkerran orkesteriin ? Jos on niin jaksamista Seijalle.
      Puolanka
      20
      2772
    2. Ulosotossa olevan tulisi saada itse päättää

      Maksetaanko hänen ulosotossa olevia velkoja takaisin yksi kerrallaan vai ripotellen pikku summia sinne tänne, kuten ulos
      184
      2553
    3. Sanna Marin veti posket lommolla röökiä Ruisrockissa

      Tai ainakin röökin näköistä, liekö itse käärittyä 🫢
      Kotimaiset julkkisjuorut
      139
      1464
    4. Antin piti riuhtoa Sofia irti pojankIopista

      Oli festivaaleilla Iiimautunut johonkin jätkään, niin Antin piti käydä irroittamassa täti ja pelastamassa poikanen. Pah
      Maailman menoa
      245
      1271
    5. Aloitko pelätä siis

      Että otan suhun oikeasti yhteyttä
      Ikävä
      105
      1147
    6. Nainen rakkaus sinua kohtaan ei kuole koskaan

      Ihastunut olen moniin vuosien varrella mutta vain sinä jäit sydämeen enkä vaan osaa unohtaa. Olit silloin parasta elämäs
      Ikävä
      37
      970
    7. Olet ollut aika törkeä minua kohtaan

      Sillä tavalla ovelasti, ettei mitään "todisteita" ole mistään. Eli niin kuin, että mitään et ole tehnyt, mutta toisaalta
      Ikävä
      46
      957
    8. Saisipa sitä palata ajassa taaksepäin

      maailmaan jossa oli vielä edes joku järki tallella ja ajatus takana. Sain myös suunnatonta iloa erään henkilön näkemises
      Ikävä
      32
      874
    9. Maskuliininen herrasmies

      Tekee aloitteen. 🌸
      Ikävä
      132
      840
    10. Voi ei kuvitteletkohan sä

      Nyt etten ookaan susta kiinnostunut 😿😿 ethän ajattele niin 🥺
      Ikävä
      43
      764
    Aihe