Hei vaan! Tällaista oon alkanut miettiä että miten se vauvakuume oikein iskee ja mistä se johtuu? Itelläni on ihan hirmuisa vauvakuume, vaikka en vuosi sitten olisi vielä voinut kuvitellakkaan "hankkivani" lapsia. En itsekkään ole ihan varma että milloin tämä kuume on alkanut, joskus kesällä kai... Voiko se johtua siitä että on hedelmällisimmässä iässä?? Miksi kaikilla muilla 20-25-vuotiailla sitten ei ole kuumetta? Tai siitä että on löytänyt ihmisen jonka kanssa haluaa viettää loppuelämänsä? Onhan niitä pareja jotka ei halua lapsia... Jos joku tietää niin kertokaa ihmeessä tietämättömälle :)
Mistä kuumeilu johtuu?
vadelma
4645
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hormooneista se varmaan johtuu. Toisaalta joissain tapauksissa myös siitä, että ei huvittais työnteko/ opiskelu, joten vauvan kanssa kotiin jääminen tuntuu loistoidealta.
Mä oon kans ihmettelyt saamaa, että mistä johtuu tää kuumeilu. Varsinkin kun se on niin satunnaista. Välillä on kuume ja sit taas välillä ei oo mitään vauvahimoja.
Viime viikko meni oikein superkuumeen kourissa. Kun ois pitäny lukee kirjoja, mä selailin raskaus- ja synnytyskirjoja kirjastossa, ja lainasin synnytysvideon, jonka halusin kattoo yhdessä avomiehen kanssa. Että näin. Nyt kun mensut alkaa olla ohi myös vauvakuume hiipuu pois..
Mun vauvakuume saatta johtua siitä, että oon seurustellu jo 4,5 vuotta ja parisuhde on hyvä. Tiedän että haluan perustaa perheen mieheni kanssa. Hän olis tosi hyvä isähahmo ja omaa mun mielestä täydelliset geenit.. Molemmat lisäks halutaan lapsia! Tosin mies jaksaa aina muistuttaa siitä, kuinka opiskelut on kesken ja pitää ennen lasten hankintaa saada paperit käteen... Mutta mun kuumeiluun ei järkipuhe auta. Vauvakuumeeseen mun kohalla voi olla myös muita syitä. Oon aina ollut paljon lasten - myös vauvojen- kanssa tekemisissä, ja omasta mielestän "hanskaan" homman hyvin. Oon ns. koti-ihminen, enkä enää jaksa bilettää niin paljon kuin ennen. Lisäks musta tuntuu, et saamalla lapsen mun elämälle tulis tarkoitus; en eläisi enää itselleni vaan lapselleni. Uskon myös, että vaikka meistä kumpikaan ei ole vielä valmistunut (molemmilla noin vuosi opiskelua jäljellä), me tarjottaisiin lapselle hyvä kasvatus ja turvallinen koti... Toisaalta tiedän, että haluan saada ensin päättötyön valmiiksi, ja ainakin toisella meistä on oltava työpaikka. Joten on vaan odotettava!! Mutta koitetaan kestää.
Mulla voi olla juuri toi ettei huvita opiskella. Oon aivan täysin väärällä alalla (pyrin kyllä ens keväänä bilsalle, ainakin olis yliopistolla niin siellähän voi lukea sitten melkeen mitä lystää...) eikä motivaatiota löydy ei sitten tippaakaan. Tuntuu siltä että se vauva toisi tarkoitusta elämään. Ja aina olen tiennyt että haluan lapsia nuorena!! Miehellä on opiskeluista gradu enää jälellä ja hänen pitäisi valmistua ensi kesäksi tai viimeistään ensi syksynä. Siitä sitten vaan hyväpalkkaiseen työhön (korkeasti koulutettu kun on!) ja avokki paksuks :) Sopis mulle aivan loistavasti! Mulla ei ole nimittäin mitään kiirettä opiskelun kanssa. Oon aina ollu paljon enemmän perhe- kuin työkeskeinen vaikka oon koulussa ja töissä aina loistavasti pärjännykkin. Ainiin se piti vielä sanoa että mun vauvakuume on kyllä ihan jatkuvaa. Menkat tuli ja meni ja masensi tänään aloittaa uutta pilleriläpyskää :( Huh, aina mä innostun kirjottamaan ihan hirveesti. Nyt vaan tutimaan...