Hirsitalo valskaa niin paljon energiaa että on järjen vastaista rakentaa niitä. Antaa vaan sähkön ja öljyn hinnan nousta, hirsiasujan perstaskussa se tuntuu eniten!
Hirsitalon suuri lämmitysenergian kulutus
Ei hirrestä
127704
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Nykyisessä hirsitalossani ei takan teho riitä kun tuuli menee seinien läpi, uudessa laajennusosassa tulee sisäpuolinen eristys joka pudottaa tehontarpeen ehkä kolmasosaan tai neljäsosaan. U-arvot tulee olemaan ympärivuotisen rakennuksen tasoon, eikä lämpö lopu aamuyön tunteina kuten nykyisessä. Takkojen lämmönluovutustehot on 1-3kW luokkaa ei sillä pidetä isoa harakanpesää lämpimänä.
Hirsitalo on lämmin, kun se vuorataan ulkoa tai sisältä tai mieluiten molemmilta puolilta, niin kuin ennen aina tehtiin - heti kun varaa oli. Nykyiset hirsitalot ovat myös liitosrakenteiltaan sellaisia, etteivät ne tiivisty painumisen myötä. Hirren alapuolen varaus oli ennen kolmionmuotoinen. Lisäksi asiaan kuului tilkitseminen tarpeen mukaan. Minkäs sille voi, kun ei enää osata tehdä hyviä hirsitaloja. Satojen vuosien aikana yksityiskohdat olivat kehittyneet viisaiksi. Tietysti ihmisetkin olivat tottuneempia viileään, ei kaivattu 25 astetta sisällä.
Meillä on seinät metrin paksuista extramammuttihirttä, pinta-ala 120 neliöä ja sähköä menee 40000kWh vuodessa. Pitää vissiin laittaa puoli metriä villaa ulkoseinille, niin alkaa lämpö pysymään...
Paras lämpötila mielestäni makuuhuoneessa 17, muissa huoneissa 18-20C, ei vetoa. Tämä on mahdollista omistamassani ja asuttamassani täysin lisäeristämättömässä runs 100v vanhassa hirsitalossa, jonka rakenne ulkoa sisälle: ponttilauta ilman koolausta, tervapahvi, hirsi pellavariveet, pinkopahvi. Alkuperäiset pääosin restauroimattomat ikkunat ja ovet. Alapohja ja välipohjakin alkuperäisfylleissään. Välipohjalle fyllien päälle ajattelin lisäeristystä selluvillasta, jos joskus kokee tarpeen. Alapohjaan en ajatellut koskea.
Veto on myrkkyä lämmitykselle ja sen voi aina, paikassa kuin paikassa estää tilkitsemällä. Ja kerran kun tilkitsee vetokohdat (esim. taloon muuttaessa), ei niillä päätään tai lämmityslaskua tarvi vaivata sen enempiä. Edelleenkin ihmettelen puheita 'sukkien pyörimisestä jaloissa' tai nurkkien kuuraisuudesta perinteisessä hirsitalossa. Tai ainakaan omalle kohdalle ei ole osunut vastaan tällaista esimerkkiä, ei koettuna eikä nähtynä.
Joillakin tuntuu olevan se käsitys, että hirsitalon (kaikkien talojen) seinistä pitääkin tuulla läpi. Ehkä kysymys on "hengittävä rakenne" termin väärin ymmärtämisestä?
Olikohan se P. Kailan kirjassa kun mainittiin että ensimmäiset kirjalliset ohjeet talojen vedon torjumiseksi ovat 1700-luvulta. Ei siis ihan uusi asia. :)
rakentaa. Ihmetyttää, miten sitten nykyään hirsitaloissa päästään jo alle 1 ilmavuotoluvussa... Siinä on monella muulla tekniikalla tekemistä. Oletko perehtynyt lamellihirsivalmistajiin, onko kommentteja uutta rakentavalle?
En ole todellakaan perehtynyt lamelli- tai muihinkaan uusiin hirsitaloratkaisuihin ja niiden ongelmiin. Koko viestiekjun ensimmäisessä viestissä ei yksilöity hirsirakennuksen ikää. Totesin oman kokemukseni pohjalta, joka perustuu vain ns. perinteiseen hirsitaloon ilman tietämistä mistään ilmanvuotoluvuista, u-arvoista sun muusta metakielisistä ilmaisuista = evvk. Muut kommentoikoon uutta ja teknisiä arvoja.
antaisitko linkin noihin vuotolukutietoihin, kuulostaa nimittäin todella mielenkiintoiselta
en muista numeroa(voin tarkastaa) oli juttua erään rallimiehen valmistuneesta hirsitalosta. Vuotoluvuksi oli mitattu 0,55.
Sorry. Muistin väärin. Otsikon lehdessä se oli. Vuotoluvuksi mitattiin siis 0,55.
löytyy www.honkarakenne.fi
1930 valmistunut hirsitalo jossa neliöitä 650. Mahtaakohan olla sitten vaan niin pirskatin hyvin tehty, ettei ole kyllä sukat jaloissa pyörineet. ainoan myönnytyksen tein vaihtamalla ikkunat uusiin ja hyvin tarkenee. Öljykeskuslämmityskattilan uusimisen yhteydessä uusittiin kaikki termostaatit ja nyt syksyllä tuli lisäksi kaksi varaavaa takkaa. niiden tuomaa hyötyä en voi vielä kommentoida kun en ole niitä varsinaisesti käyttänyt osana lämmitystä, mutta pikkuhiljaa. Iso osa seinistä on sisäpuolelta riisuttu pinkopahveista pois ja hirsi on näkyvissä. Komiat ovat.Eniten ihmettelen asiantuntijoita jotka ovat hirveästi jotain vastaan ja kehuvat muita.En itse lähtisi haukkumaan esimerkiksi jukka-taloja sen enempää kuin kivitalojakaan kun en sellaisessa ole koskaan asunut. Eiköhän kaikilla materiaaleilla saa tehtyä sutta ja sekundaa kuin myös laatua.Mutta jos joku saa hepistään tipan pusertumaan sillä että on tietävinään jotain vaikkapa hirsitalossa asumisesta niin sen kyllä hänelle suon,ihmettelen toki.