PESEMINEN

...meillä nyt niin kovin vaikeaa ole, kissa kyllä hyppää syliin ja miukuu surkeasti kun istun kyykyssä, mutta pesu onnistuu kuin onnistuukin!

Lyhytkarvaiselle eurooppalaiselle kissalle, jota tyyppiä useimmat kotikissamme ovat, riittää normaalisti pesuksi kostealla säämiskällä pyyhkiminen. Todella likaantuneet kissat tietenkin vaativat vesipesun kädenlämpimällä vedellä ja kissashampoolla. (Ihmisten shampoon usein sisältämä silikoni ei ole hyväksi kissan turkille.)

Näyttelykissat totutetaan pesuihin ja ihmisten käsittelyyn jo pienestä pennusta lähtien. Puolipitkäkarvaiset ja pitkäkarvaiset kissat pestään aina ennen näyttyelyä, eli noin kerran kuukaudessa vähintään. Ne jopa nauttivat pesusta, föönauksesta ja kampaamisesta puhumattakaan näyttelymatkoista ja esillä olosta.

Itse olen pessyt kissani lasten ammeessa, johon aluksi kädenlämmin tiskivesi perinteisestä (ei mitään sitrustuoksua jota kissat inhoavat) fairysta. Kissa ammeeseen kaulaa myöten nauttimaan kylvystä. Huolellisen turkin kostuttelun jälkeen vielä kunnon hieronta pesuaineella etenkin rasvottuvaan hännän tyveen ja lopuksi huuhtelut puhtaalla kädenlämpimällä vedellä. Kissan päätä ja korvia ei saa kastella.

Pesun jälkeen pyyhkiminen paksuilla froteepyyhkeillä ja kuivaus föönillä samalla metallikammalla kammaten. Etenkin kainaloihin on kiinnitettävä huomiota etteivät jää kosteiksi ja takkuunnu. Jos peset kissan fairylla tee se päivää ennen näyttelyä, että turkki saa takaisin hieman luontaista rasvoitustaan.