Minulla OLI maailman ihanin, kaunein ja fiksuin nainen.Hän tapasi hyvin erikoisen naisen, joka räjäytti tajunnan ja avasi ovet uuteen maailmaan....
Enää minulla ei ole tätä naista, vaikka asunkin hänen kanssaan. Nykyään ymmärrän häntä hyvin, koska tiedän hyvin miltä/mitä se oikea NAINEN saa tuntemaan ja kokemaan.Rakastan häntä edelleen....
Aluksi olin masentunut, katkera ja säälittävä paskiainen koska olin mielestäni saanut "käännytettyä" omalla käytökselläni ja huonoudellani hänet. Olen sitä edelleen...Vain eri syistä. Ymmärrän nyt hyvin että suurin vikani ei ollut karvaisuuteni, kusipäisyyteni, junttimaisuuteni tai älykkyyteni, vaan yksinkertaisesti sukupuoleni. En todellakaan ollut paras mahdollinen seksikumppani, mutta kääntyminen tapahtui ensisijaisesti yläosastossa, joka johti sitten aivan uusiin ulottuvuuksiin.
Minulla olisi ehkä ollut mahdollisuuksia saada uusia naisia, mutta vain yksi oli se ainoa oikea. Muut eivät yksinkertaisesti kiinnostaneet. Loppuelämän selibaatti ja ikuinen katkeruus ovat lähellä toteutumistaan...
Älkää vain kaikki naiset kääntykö..........tai kääntykää vain .....Se on teille vain hyväksi eikä se minuun enää vaikuta...Olen jo hävinnyt.
Kommentteja? Onko elämää ilman oikeaa rakkautta, vai riittääkö tyytyminen johonkin huomattavasti vähempään?
Häviäjä mies... eikö totta?
Enää minulla ei ole tätä naista, vaikka asunkin hänen kanssaan. Nykyään ymmärrän häntä hyvin, koska tiedän hyvin miltä/mitä se oikea NAINEN saa tuntemaan ja kokemaan.Rakastan häntä edelleen....
Aluksi olin masentunut, katkera ja säälittävä paskiainen koska olin mielestäni saanut "käännytettyä" omalla käytökselläni ja huonoudellani hänet. Olen sitä edelleen...Vain eri syistä. Ymmärrän nyt hyvin että suurin vikani ei ollut karvaisuuteni, kusipäisyyteni, junttimaisuuteni tai älykkyyteni, vaan yksinkertaisesti sukupuoleni. En todellakaan ollut paras mahdollinen seksikumppani, mutta kääntyminen tapahtui ensisijaisesti yläosastossa, joka johti sitten aivan uusiin ulottuvuuksiin.
Minulla olisi ehkä ollut mahdollisuuksia saada uusia naisia, mutta vain yksi oli se ainoa oikea. Muut eivät yksinkertaisesti kiinnostaneet. Loppuelämän selibaatti ja ikuinen katkeruus ovat lähellä toteutumistaan...
Älkää vain kaikki naiset kääntykö..........tai kääntykää vain .....Se on teille vain hyväksi eikä se minuun enää vaikuta...Olen jo hävinnyt.
Kommentteja? Onko elämää ilman oikeaa rakkautta, vai riittääkö tyytyminen johonkin huomattavasti vähempään?
Häviäjä mies... eikö totta?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kukaan ei voi itseään muuttaa. Olen nuorempana seurustellut miehen kanssa joka palvoi maata jalkojeni alla. Nykyään hän on onnellisesti homo.
Sitä voi vakuuttella itselleen vaikka mitä että pysyisi heterona ja saisi kaiken sen mitä "kuuluukin". Hänkin olisi ollut valmis uhraamaan loppuelämänsä minun kanssa viettämiseen, mutta epäilen että se olisi onnistunut kuitenkaan. Olin tietämättäni se viimeinen oljenkorsi heteroon suhteeseen, mutta hänen onnekseen suhteesta ei minun takiani tullut sitten mitään.
Olisiko naisesi pitänyt tyytyä vähempään ja kieltää oma seksuaalisuutensa? Hän ei todellakaan ollut sinulle se oikea.
Kyllä sinä pärjäät :)