nykyään nuoret menee kihloihin teineinä. kyselisin ihan että kuinka vanhoina olette menneet kihloihin ja kauanko ehditte seurustella ennne kihloja ja asuitteko yhdessä, kun kihlauduitte? entä sovitteko kihloje yhteydessä hääpäivästä?
kihlat
nainen - 75
7516
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
niinpä..munki suurin osa kamuista on kihlois ja ne on nuoria!ite oon 17 ja kaks ja puoli vuotta ollu.ei oo wiel kiire;)
20 kun menin kihloihin...Olimme seurustelleet 3 vuotta ennen kihloihin menoa (nyt ollaan oltu 4 vuotta yhdessä). Emme asuneet yhdessä kihloihin mennessämme mutta muutimme melkein heti yhteen.
Ja kyllä hääpäiväkin sovittiin, se on ensi kesänä, heinäkuun 19 päivä....
niinpä..munki suurin osa kamuista on kihlois ja ne on nuoria!ite oon 17 ja kaks ja puoli vuotta seurustellu.ei oo wiel kiire;)
Heya!! Joo eli siis me ollaan poikaystäväni kanssa menossa kihloihin jouluna...ja kesällä muutetaan yhteen...oon vast 16 ja poikaystäväni 18...tiedän et oo viel aika nuori mut tiedän mihin oon ryhtymässä ja mä todella haluan sitä...mä rakastan poikaystävääni koko mun sydämmestäni ja tuun aina rakastamaan, hänkin rakastaa mua todella paljon...ollaan kummatkin valmiita siihen...! Tää on niin ihanaa!!!!
"tiedän et oo viel aika nuori mut tiedän mihin oon ryhtymässä ja mä todella haluan sitä"
Tiedätkö? Epäilemättä todella haluat sitä mutta osaatko todellakin kuvitella minkälaista on asua parisuhteessa? Minkälaista elämä parisuhteessa on sitten kun kuumin rakkauden liekki jo hieman sammahtaa?
"tuun aina rakastamaan"
Äh, mä inhoan itseäni ollessani tällainen, mutta mun oli vaan pakko kommentoida sun viestiäsi. Rakkauden ensihuuma ei ikävä kyllä kestä loppuelämän ajan. Jossain vaiheessa rakkaus varmasti viilenee (ja tämä on fakta), suhteen eteen on tehtävä töitä. Pyyteetön rakkaus ei kestä.
No joo, en mä halua sulle ehdoin tahdoin tuottaa pahaa mieltä. On tosi mukava kuulla sun ja poikaystäväs suunnitelmista. Ajattelin vain että ei kannata liitää aivan liian korkealla pilvissä, tulevaisuuteen kannattaa silti suhtautua realistisesti, eikä olettaa rakkauden kestävän ainiaan. Tästä hetkestä pitää nauttia, eikä sitä kumppania saa ottaa itsestäänselvyytenä.
Semmoista.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikös kihlat ole ns. "lupaus avioliitosta"?
Tuntuu että nykyään kihlat ovat vain muodikasta "pikku leikkiä", sormukset vaihdetaan vaikka tunteet eivät olisi vielä niin syviä. Onhan sitten niin fantsua näyttää kaikille sitä kiiltelevää sormusta...
No toisaalta, avioliittokin nykyään aikamoinen vitsi kun katselee avioero-tilastoja. Naimisiin paukataan ennen kuin tunnetaan tarpeeksi hyvin, ja sitten ensimmäisen isomman riidan koittaessa erotaan, kun ei osata hoitaa tilannetta.
Tässä meidän tarinamme:
Tapasimme 15 vuotiaina ja ihastuttiin. Aloimme heti seurustelemaan ja rakkaus syveni sitä mukaa.
16 vuotiaina vuoden seurustelun jälkeen kihlauduimme. Ei ollut mikään muotijuttu tai vastaava, vaan halusimme naimisiin, perheen, lapsia.
Nyt 4 vuotta olemme olleet yhdessä, puolitoista vuotta vasta asuttu yhteisessä kodissa. Avo lähti nyt inttiin ja häät olisi tarkoitus pitää kesällä 2004 (päätimme tämän jo silloin aikaisemmin).
Kaikki aina pilkkaavat meitä, kun olemme vasta 19 vuotiaita ja olemme tehneet tämän päätöksen. Olemme kuulemma tyhmiä teinejä ja eikä kuulemma tulla olemaan aina yhdessä. Mutta me emme välitä muiden ilkeistä puheista, koska vain me kaksi tiedämme, mitä meidän suhde on. Kukaan ulkopuoleinen ei siitä mitään tiedä eikä ymmärrä.
Suhdetta täytyy vaalia ja hoitaa. Muistakaa tämä. Niin moni suhde maailmassa on kaatunut alkuhuuman jälkeen.
Onnea kaikille, jotka ovat löytäneet rakkaan, ystävän, sielunkumppanin, elämäntoverinsa...