Valmet 700/702

Jotkut suosittelevat Valmet seitsemänsatasta sen takia, että siinä on turbo ja enemmän tehoa...

Onko 702/700 kovin syöppö imemään polttoainetta? Tämäkin olisi hyvä tietää.

goa_1000 kirjoitti:

Jotkut suosittelevat Valmet seitsemänsatasta sen takia, että siinä on turbo ja enemmän tehoa...

Onko 702/700 kovin syöppö imemään polttoainetta? Tämäkin olisi hyvä tietää.

Lue lisää

702S-mallissa on turbo ja muistaakseni joissain malleissa polleja on silloin yli sata.Yksi hyvin harvinainen muunnos on ns. remmiturbomalli, jossa oli sveitsiläinen ahdin, jossa pakokaasupuoli antoi suoraan paineiskun imupuolelle, jolloin oli melko korkea ahtopaine ja ahdin toimi jo tyhjäkäynniltä lähtien.Tuosta koneesta otettiin tehoa todella paljon ja vääntö oli omaa luokkaansa, surku vaan, että Valmetin perä ei sitä oikein kestänyt, olisi tarvinnut olla hiukan enemmän peräöljyä ja lisäksi öljynlauhdutin.Tuota saman periaatteen turboa on autopuolella käyttänyt ainakin mazda dieselmoottorissa.Polttoainekulutukseltaan Valmet lienee ihna normaali, ei syöppö eikä erityisen taloudellinen.

... kirjoitti:

702S-mallissa on turbo ja muistaakseni joissain malleissa polleja on silloin yli sata.Yksi hyvin harvinainen muunnos on ns. remmiturbomalli, jossa oli sveitsiläinen ahdin, jossa pakokaasupuoli antoi suoraan paineiskun imupuolelle, jolloin oli melko korkea ahtopaine ja ahdin toimi jo tyhjäkäynniltä lähtien.Tuosta koneesta otettiin tehoa todella paljon ja vääntö oli omaa luokkaansa, surku vaan, että Valmetin perä ei sitä oikein kestänyt, olisi tarvinnut olla hiukan enemmän peräöljyä ja lisäksi öljynlauhdutin.Tuota saman periaatteen turboa on autopuolella käyttänyt ainakin mazda dieselmoottorissa.Polttoainekulutukseltaan Valmet lienee ihna normaali, ei syöppö eikä erityisen taloudellinen.

Lue lisää

Tarkoittanet Comprex-ahdinta joka oli mallissa 1203. Ahdinhan ei ole mikään varsinainen remmiahdin kuten kerroitkin, sillä remmi pyörittää ainoastaan roottoria jonka aukot ohjailevat paineen kulkua. Varsinainen ahtaminen tapahtuu pakokaasujen paineiskulla. Moottori tarjosi varsin jykevän vääntömomentin 424 Nm /1350 rpm. Tehoa otettiin 102 hv. Ihan kunnioitettava lukema 4,4 litran koneelle. Suurin syy ahtimen poisjääntiin lienee kuitenkin ollut sen poikkeuksellisen kallis hinta kuin perien hajoaminen.

702S on turboahdettu ja mallin teho on 91 hv ja vääntö 309 Nm / 1500 rpm.

Mutta jos pitäisi valita 700 ja 702:n välillä, niin ilman muuta 02-sarjalainen jo pelkästään ohjaamonkin takia.

Meillä oli 903 Valmetti. Saihan siitä jonkunverran voimaa mutta vaihreloota ei kestänyt käyttää sitä. Ja nythän niihin ei saa kunnolla osiakaan.

Minulla ainakin vieläkin puistattaa koko Valmet 700 traktori, kun sellaisen kanssa jouduin nuoruudessani töitä tekemään. Vikaa vian perään, olihan siinä edistyksellistä tekniikkaa siihen aikaan, mutta ei se toiminut!
Ohessa kuvakin, kun tehtiin nostolaiteremppaa siihen Valmet 700 traktoriin melko tarkkaan 40 vuotta sitten http://aijaa.com/Rf0ju9

foortintallissa kirjoitti:

Minulla ainakin vieläkin puistattaa koko Valmet 700 traktori, kun sellaisen kanssa jouduin nuoruudessani töitä tekemään. Vikaa vian perään, olihan siinä edistyksellistä tekniikkaa siihen aikaan, mutta ei se toiminut!
Ohessa kuvakin, kun tehtiin nostolaiteremppaa siihen Valmet 700 traktoriin melko tarkkaan 40 vuotta sitten http://aijaa.com/Rf0ju9

Lue lisää

HEI OLISKO TIETOO JARRU PAISUTTAJAN KULANKOKO 22,2 MM OLI LIIKA ISO EI MENE KIINNI KOPPA ...

Elkääs nyt pojat kotimaista huipputuotetta haukkuko!! Eikös nämä ole niitä traktorimaailman suunnan-näyttäjiä joista muut ottivat sitten mallia? Enpä ole koskaan kuullutkaan että olisivat hajonneet. Kymmeniätuhansia tunteja turvesuolla 24h/7 eikä mitään remonttia. Eipä kestä ulkomaalaiset kikottimet ollenkaan ja kertoohan noi suomen myyntiluvutkin mikä on paras edelleen:)

Ei oikein riitä että on kotimaisista huipputuote, kun muualla ollaan edellä. Valitettavasti.

920 kirjoitti:

Ei oikein riitä että on kotimaisista huipputuote, kun muualla ollaan edellä. Valitettavasti.

Sanavalinnastasi päätellen vertaat 702:sta tämänpäivän ulkomaisiin vehkeisiin. Kyllä 702:nen oli aikanaan hyvä vehje, kun vertasi muihin aikalaisiinsa. Mallina kyllä kelpaa yhdeksi kehitysasteeksi hyvinkin. Kun ottaa huomioon sen , että Valmetin historia traktorina on paljon lyhyempi kuin muiden merkkien. Mutta kateus pitää ansaita, näin se on mennyt Valmetinkin kohdalla. Heti piikkilangankiristäjän ilmestyttyä markkinoille alkoi kateellinen "källääminen" omalaatuisuudestaan. Kateiden puhetta edelleen kun Vallua mollataan, sen hyvistä ominaisuuksista. Nevalla on hyvää areenaa kokeilla eri merkkien kestävyyttä ja varaosapalvelun nopeutta haaverin sattuessa.

tankorunkki kirjoitti:

Elkääs nyt pojat kotimaista huipputuotetta haukkuko!! Eikös nämä ole niitä traktorimaailman suunnan-näyttäjiä joista muut ottivat sitten mallia? Enpä ole koskaan kuullutkaan että olisivat hajonneet. Kymmeniätuhansia tunteja turvesuolla 24h/7 eikä mitään remonttia. Eipä kestä ulkomaalaiset kikottimet ollenkaan ja kertoohan noi suomen myyntiluvutkin mikä on paras edelleen:)

Lue lisää

Meidän vieressämme sattui olemaan Vapon turvesuo ja toinen hieman kauempana 20km päässä. Yhtään Valmet 700 traktoria en koskaan nähnyt niillä työmailla käytettävän. Suurin osa koneista oli kyllä itäisen naapurimme telakoneita DT-75 ja urakoitsijoilla oli Belaruksia aika pitkälti, toisella suolla oli jopa Same traktori, joka on edelleen paljon ajettuna toimintakuntoisena alkuperäisellä omistajalla käytössään.
Aika paljon oli turvesoilla Fiat merkkisiä traktoreita ja olipa meikäläiselläkin sellainen, tosin pääsi hieman palamaan jossain vaiheessa... Tuossa kuvakin, kun on olen asentanut uudet renkaat alle ja maalattu uudelleen http://aijaa.com/1NEkZz

Vallu_pihalla kirjoitti:

Sanavalinnastasi päätellen vertaat 702:sta tämänpäivän ulkomaisiin vehkeisiin. Kyllä 702:nen oli aikanaan hyvä vehje, kun vertasi muihin aikalaisiinsa. Mallina kyllä kelpaa yhdeksi kehitysasteeksi hyvinkin. Kun ottaa huomioon sen , että Valmetin historia traktorina on paljon lyhyempi kuin muiden merkkien. Mutta kateus pitää ansaita, näin se on mennyt Valmetinkin kohdalla. Heti piikkilangankiristäjän ilmestyttyä markkinoille alkoi kateellinen "källääminen" omalaatuisuudestaan. Kateiden puhetta edelleen kun Vallua mollataan, sen hyvistä ominaisuuksista. Nevalla on hyvää areenaa kokeilla eri merkkien kestävyyttä ja varaosapalvelun nopeutta haaverin sattuessa.

Lue lisää

Oon ostanut ja ajanut parilla Valmetilla, jotakin tietoa on.
Nykyvehkeistä en osaa sanoa mitään.....uudempi omista on syksyllä,parikymppinen.

foortintallissa kirjoitti:

Meidän vieressämme sattui olemaan Vapon turvesuo ja toinen hieman kauempana 20km päässä. Yhtään Valmet 700 traktoria en koskaan nähnyt niillä työmailla käytettävän. Suurin osa koneista oli kyllä itäisen naapurimme telakoneita DT-75 ja urakoitsijoilla oli Belaruksia aika pitkälti, toisella suolla oli jopa Same traktori, joka on edelleen paljon ajettuna toimintakuntoisena alkuperäisellä omistajalla käytössään.
Aika paljon oli turvesoilla Fiat merkkisiä traktoreita ja olipa meikäläiselläkin sellainen, tosin pääsi hieman palamaan jossain vaiheessa... Tuossa kuvakin, kun on olen asentanut uudet renkaat alle ja maalattu uudelleen http://aijaa.com/1NEkZz

Lue lisää

No en ole minäkään nähnyt yhtään valmet 700 traktoria suolla. Piti vain kirjoittaa tyypillinen valmet miesten vastaus ihan kettuillakseni:) kyseinen merkki ei kiinnosta meikäläistä pätkänvertaa, tosin ei sen olemassaolo kyllä häiritsekkään. Valumöteillä on tullut ajeltua niin vanhemmilla kuin uudemmillakin, enkä niistä mitään sen ihmeelisempää kokemusta ole saanut. No nykyään kun ovat amerikkalais omistuksessa, eivät enää hiihtele 10vuotta teknisesti jälkijunassa. Toiset tykkää toiset vihaa ja joillakin ei aiheuta mitään tunteita. Sama juttu kaikilla vehkeillä. Raktoreita nää vaan on.

foortintallissa kirjoitti:

Meidän vieressämme sattui olemaan Vapon turvesuo ja toinen hieman kauempana 20km päässä. Yhtään Valmet 700 traktoria en koskaan nähnyt niillä työmailla käytettävän. Suurin osa koneista oli kyllä itäisen naapurimme telakoneita DT-75 ja urakoitsijoilla oli Belaruksia aika pitkälti, toisella suolla oli jopa Same traktori, joka on edelleen paljon ajettuna toimintakuntoisena alkuperäisellä omistajalla käytössään.
Aika paljon oli turvesoilla Fiat merkkisiä traktoreita ja olipa meikäläiselläkin sellainen, tosin pääsi hieman palamaan jossain vaiheessa... Tuossa kuvakin, kun on olen asentanut uudet renkaat alle ja maalattu uudelleen http://aijaa.com/1NEkZz

Lue lisää

Kaverini on sattunut olemaan Vapolla töissä -70 luvun puolivälistä asti. Eli täälläpäin näitä nevoja Vapo osti ja aloitti turvekenttien kunnostuksen ja noston. Siihenaikaan siellä oli käytössä Vapon omia vehkeitä: Juuri näitä ryssäläisiä pillareita pääasiassa, ei juurikaan urakoitsijoita traktoreineen. Sen ajan urakoitsijat olivat omilla nevoillaan nostamassa tavaraa aumoihinsa. Sitten homma muuttui, kaverikin sai Vapolta kenkää ja urakoitsijat alkoi nostaa palaa ja jyrsinturvetta näiltä Vapon nevoilta omilla koneillaan. Eli Vapo alkoi maksaa vain valmiiksi aumatusta tavarasta, ja ylimääräiset työmiehet sai lähteä kilometritehtaalle. Tuossa lähes vieressä on ollut iät ja ajat Vapon neva. Sotien jälkeen sieltä nostettiin ensiksi rapaa lapiopelissä, jota sanottiin "plariravaksi". Nevalla oli kevyt rataverkko, jota myöten valmiiksi kuivanut tavara siirrettiin vaunuissa aumapaikalle. Sitten homma loppui kun kevytpolttoöljy/lämmitys oli halpaa, eli tultaessa reilusti -60 luvun puolelle. Tämä neva oli ehkä parivuosikymmentä ja risat omanonnensa nojassa ja vesoittuikin aika mukavasti. Sitten se taas kunnostettiin ja niin alkoi palan ja jyrsinturpeen nosto uudelleen urakoitsija vetoisena. Mutta tuosta lapionoston aikakaudesta on itsellä muistona tuota kevytkiskoa markilla vieläkin samaten rapakuljetin ketjua. Ja aika monen itseäni vanhemman miehen värikkäät muistot tuolta käsipeli aikakaudelta. Ja tuota rataverkkoa hyväksi käyttivät kylän "kossit" sunnuntaisin ajelemalla sitä pitkin huviajelua luvatta ympäri nevaa aina naapurikunnan puolella asti.

Vallu_pihalla kirjoitti:

Kaverini on sattunut olemaan Vapolla töissä -70 luvun puolivälistä asti. Eli täälläpäin näitä nevoja Vapo osti ja aloitti turvekenttien kunnostuksen ja noston. Siihenaikaan siellä oli käytössä Vapon omia vehkeitä: Juuri näitä ryssäläisiä pillareita pääasiassa, ei juurikaan urakoitsijoita traktoreineen. Sen ajan urakoitsijat olivat omilla nevoillaan nostamassa tavaraa aumoihinsa. Sitten homma muuttui, kaverikin sai Vapolta kenkää ja urakoitsijat alkoi nostaa palaa ja jyrsinturvetta näiltä Vapon nevoilta omilla koneillaan. Eli Vapo alkoi maksaa vain valmiiksi aumatusta tavarasta, ja ylimääräiset työmiehet sai lähteä kilometritehtaalle. Tuossa lähes vieressä on ollut iät ja ajat Vapon neva. Sotien jälkeen sieltä nostettiin ensiksi rapaa lapiopelissä, jota sanottiin "plariravaksi". Nevalla oli kevyt rataverkko, jota myöten valmiiksi kuivanut tavara siirrettiin vaunuissa aumapaikalle. Sitten homma loppui kun kevytpolttoöljy/lämmitys oli halpaa, eli tultaessa reilusti -60 luvun puolelle. Tämä neva oli ehkä parivuosikymmentä ja risat omanonnensa nojassa ja vesoittuikin aika mukavasti. Sitten se taas kunnostettiin ja niin alkoi palan ja jyrsinturpeen nosto uudelleen urakoitsija vetoisena. Mutta tuosta lapionoston aikakaudesta on itsellä muistona tuota kevytkiskoa markilla vieläkin samaten rapakuljetin ketjua. Ja aika monen itseäni vanhemman miehen värikkäät muistot tuolta käsipeli aikakaudelta. Ja tuota rataverkkoa hyväksi käyttivät kylän "kossit" sunnuntaisin ajelemalla sitä pitkin huviajelua luvatta ympäri nevaa aina naapurikunnan puolella asti.

Lue lisää

Meillä oli täällä kylällä pylväskyllästämö ja siellä oli tuollainen kevyt rata, millä siirrettiin pylväitä kuivumaan varastoon. Niillä vaunuilla täälläkin kylän kakrut ajeli sunnuntaisin, lauantaihan oli siihen aikaan vielä työpäivä. Lähitalojen mimmit oli ahkerimpia vaunuilla ajajia, vaikka ei olis uskonu. Kyllästämö loppui aikanaan ja ne kiskot purettiin pois sieltä alueelta.
Meilläkin oli ennen sitä Vapon turvesuota siellä suolla lapiopelissä isännillä turpeennostoa, siellä oli monella tilalla omat turvepalstat ja jonkunmoisia latojakin niiden turpeiden kuivatukseen. Vapo vuokrasi sen koko alueen maanomistajilta turvetuotantoon 30 vuodeksi, sitten katseltiin niitä made in USSR DT-75 telakoneita ja ihmeteltiin penikkakäynnistyksiä.

foortintallissa kirjoitti:

Meillä oli täällä kylällä pylväskyllästämö ja siellä oli tuollainen kevyt rata, millä siirrettiin pylväitä kuivumaan varastoon. Niillä vaunuilla täälläkin kylän kakrut ajeli sunnuntaisin, lauantaihan oli siihen aikaan vielä työpäivä. Lähitalojen mimmit oli ahkerimpia vaunuilla ajajia, vaikka ei olis uskonu. Kyllästämö loppui aikanaan ja ne kiskot purettiin pois sieltä alueelta.
Meilläkin oli ennen sitä Vapon turvesuota siellä suolla lapiopelissä isännillä turpeennostoa, siellä oli monella tilalla omat turvepalstat ja jonkunmoisia latojakin niiden turpeiden kuivatukseen. Vapo vuokrasi sen koko alueen maanomistajilta turvetuotantoon 30 vuodeksi, sitten katseltiin niitä made in USSR DT-75 telakoneita ja ihmeteltiin penikkakäynnistyksiä.

Lue lisää

Näinhän se meni Vapon touhu käsipelistä koneelliseen touhuun ja lopulta urakoitsija vetoiseksi. Lapionosto aikana kertoivat miehet, että jos homma meni liian hikiseksi kesäkuumalla, niin pökkäsivät kannon kappaleen tai kuivaneen palaravan kappaleen kuljettimen ketjun ja rattaan väliin. Sillä sai sopivasti hengähdystaukoa, kun korjattiin ketjua kuntoon. Menipä siellä joltain sormikin, kun toheloi sitä hengähdystaukoa. Mutta kaikkiaan se nevatouhu siihen aikaan, siis 50-60 lukujen välissä piti monta kyläkauppaa pystyssä siinä ympärillä. Työmiehet haki tupakkia, pilsneriä,nisupossuja ja lenkkimakkaraa nälän torjuntaan. Ja menihän sitä 2-tahti bensaa työmiesten mopoihin. Siinä kukoisti komeasti 4-5 kyläkauppaa, eikä ollut heikkoakaan. Samaten pari raamisahaa höyläämöineen naapurikylissä työllisti vanhempaa ja nuorempaa miestä. Joten voi sanoa että ,kyllä monen pojan työura urkeni joko nevalta tai raamisahalta kesätöitä tehden ja jopa oikein vakinaisenakin työpaikkana. Siihen vielä paikallinen tiilitehdas antoi omat työpaikkansa. Nyt ei ole enää kyläkauppoja, tiilitehdasta eikä raamisahojakaan. Nevalla sentään pyörii traktoriralli kesällä ja talvella rekkaralli. -70 luvun puolivälin jälkeen, kun vapo käynnisteli näitä turvehommia omilla vehkeillään. Muutamat rohkeimmat isännät ostelivat kunnostaakseen nevoja turpeen nostoon. Näillä isännillä oli aika useasti 4-veto Fiiattia käytössään. No aika pieniä ne oli, eli kokoluokkaa 640DT. Myös Zetkaa alkoi olla näissä nevahommissa. Kun sitten sattui huonoja nostokesiä, niin kyllä siinä käytiin niin, että vekseli pyöri nopeammin kuin Fiiun akselit. Seurauksena oli sitten näitä konkursseja, kun pankki alkoi vaatia lyhennyksiä näiltä "turvesheikeiltä".

Vallu_pihalla kirjoitti:

Näinhän se meni Vapon touhu käsipelistä koneelliseen touhuun ja lopulta urakoitsija vetoiseksi. Lapionosto aikana kertoivat miehet, että jos homma meni liian hikiseksi kesäkuumalla, niin pökkäsivät kannon kappaleen tai kuivaneen palaravan kappaleen kuljettimen ketjun ja rattaan väliin. Sillä sai sopivasti hengähdystaukoa, kun korjattiin ketjua kuntoon. Menipä siellä joltain sormikin, kun toheloi sitä hengähdystaukoa. Mutta kaikkiaan se nevatouhu siihen aikaan, siis 50-60 lukujen välissä piti monta kyläkauppaa pystyssä siinä ympärillä. Työmiehet haki tupakkia, pilsneriä,nisupossuja ja lenkkimakkaraa nälän torjuntaan. Ja menihän sitä 2-tahti bensaa työmiesten mopoihin. Siinä kukoisti komeasti 4-5 kyläkauppaa, eikä ollut heikkoakaan. Samaten pari raamisahaa höyläämöineen naapurikylissä työllisti vanhempaa ja nuorempaa miestä. Joten voi sanoa että ,kyllä monen pojan työura urkeni joko nevalta tai raamisahalta kesätöitä tehden ja jopa oikein vakinaisenakin työpaikkana. Siihen vielä paikallinen tiilitehdas antoi omat työpaikkansa. Nyt ei ole enää kyläkauppoja, tiilitehdasta eikä raamisahojakaan. Nevalla sentään pyörii traktoriralli kesällä ja talvella rekkaralli. -70 luvun puolivälin jälkeen, kun vapo käynnisteli näitä turvehommia omilla vehkeillään. Muutamat rohkeimmat isännät ostelivat kunnostaakseen nevoja turpeen nostoon. Näillä isännillä oli aika useasti 4-veto Fiiattia käytössään. No aika pieniä ne oli, eli kokoluokkaa 640DT. Myös Zetkaa alkoi olla näissä nevahommissa. Kun sitten sattui huonoja nostokesiä, niin kyllä siinä käytiin niin, että vekseli pyöri nopeammin kuin Fiiun akselit. Seurauksena oli sitten näitä konkursseja, kun pankki alkoi vaatia lyhennyksiä näiltä "turvesheikeiltä".

Lue lisää

Olihan sitä maaseudulla ennen monenlaista työtä ja sen myötä kauppoja. Pieniä tiilitehtaita oli täälläkin kolme, tosin hyvin alkeellisella tekniikalla poltettuja savitiiliä tehtiin, lisäksi oli ainakin yksi "tiilitehdas" jossa tehtiin sementtitiiliä Nopsa-tiilikoneella kylän navetoiden muurauksiin, ohessa kuva koneesta http://aijaa.com/Aeg0gz ja ohessa tiilien tekoakin http://aijaa.com/IZp4ge naapurin poika kesätöissä meidän "tiilitehtaalla".
Raami- ja sirkkelisahoja oli monella kylällä, joilla sahattiin puutavaraa. Olipa huonekalutehdaskin tässä lähellä, jossa tehtiin pinnatuoleja ja uistintehdas jokusen vuoden, kunnes Rapala vei voiton markkinoista. Nyt kaikki on vain muistoissa!

Paljon mahdollista ainakin että joka ikinen stefa vuotaa mitä traktorista löytyy, kytkin on tosi kallis ja muuten osien saanti taitaa olla aika heikkoa jos ei sitten esim purkaamolta saa ehjiä osia.

Kun oot niin varma, niin miksi et sitten perustaisi sitä Valmet-sulattoa. Puheistas päätellen vois olla hyvä bisnes. Haet jotain yhteiskunnan tukea ja pistät sulaton pystyyn ja rupeet tiristeleen valmettia harkoiksi tai rautanauloiksi. Saatat huomata pian että joudut maksamaan reippaan kilohinnan sulatettavasta materiaalista.