Oletteko huomanneet, että Kajaanissa on aika paljon paskanpuhujia? olen itse n. 6 vuotta sitten kajaaniin muuttanut ja huomasin jo heti silloin tämän asian. Kyllä tietysti joka paikkakunnalla niitä on, mutta ainakin "maalla" mistä itse olen kotoisin niin en siihen törmännyt ikinä tai sitten olin vain niin nuori ja sinisilmäinen.
Täällä asuessani olen joutunut tekemisiin vaikka minkälaisten suurentelijoiden ja valehtelijoiden kanssa. Itseasiassa yksi parhaista kavereistani on kaikista pahin.. Se kertoo kaiken mitä hänen eräs ystävänsä (jonka minäkin tunnen) tai hänen lapsensa on tehnyt. Kaikki yksityisasiatkin jotka oli varmaan alunperin tarkoitettu vain hänen tietoonsa, mutta loppujen lopuksi siitä tietää varmaan puoli kajaania. Ja mikä pahinta niin olen huomannut, että niihin juttuihin laitetaan aika paljon "omaa lisää" mukaan että saadaan oikein mehevä juoru.
Kun tutustuin tähän ihmiseen uskoin melkein kaiken mitä hän sanoi ja ihmettelin vaan tyhmänä maalaisena niitä asioita. Mutta nykyään menee kaikki toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Minuahan ei periaatteessa haittaa se paskanjauhanta, mutta jos hän puhuu minusta ja lapsistani muille samalla tavalla, joka on hyvin todennäköistä, niin eihän se kiva ole. Onko kellään kokemusta tälläisistä ihmisistä ja kun niihin on jo sotkeutunut niin kannattaako/auttaako välien poikki laitto vai pahentaako sillä vain tilannetta? Onko kukaan antanut maistaa omaa lääkettään?
Tämä esimerkki ei sitten ollut ainoa, nimittäin suurinpiirtein kaikki täällä tuntemani henkilöt enemmän tai vähemmän tekevät sitä. Jos ei muuten niin ainakin liioitellaan asioista kuin asioista. Miehenikin suurentelee...tai tarvittaessa pienentelee asioita. Siksi tuntuu välillä että tässä kaupungissa ei voi luottaa kehenkään täysin.
Täällä asuessani olen joutunut tekemisiin vaikka minkälaisten suurentelijoiden ja valehtelijoiden kanssa. Itseasiassa yksi parhaista kavereistani on kaikista pahin.. Se kertoo kaiken mitä hänen eräs ystävänsä (jonka minäkin tunnen) tai hänen lapsensa on tehnyt. Kaikki yksityisasiatkin jotka oli varmaan alunperin tarkoitettu vain hänen tietoonsa, mutta loppujen lopuksi siitä tietää varmaan puoli kajaania. Ja mikä pahinta niin olen huomannut, että niihin juttuihin laitetaan aika paljon "omaa lisää" mukaan että saadaan oikein mehevä juoru.
Kun tutustuin tähän ihmiseen uskoin melkein kaiken mitä hän sanoi ja ihmettelin vaan tyhmänä maalaisena niitä asioita. Mutta nykyään menee kaikki toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Minuahan ei periaatteessa haittaa se paskanjauhanta, mutta jos hän puhuu minusta ja lapsistani muille samalla tavalla, joka on hyvin todennäköistä, niin eihän se kiva ole. Onko kellään kokemusta tälläisistä ihmisistä ja kun niihin on jo sotkeutunut niin kannattaako/auttaako välien poikki laitto vai pahentaako sillä vain tilannetta? Onko kukaan antanut maistaa omaa lääkettään?
Tämä esimerkki ei sitten ollut ainoa, nimittäin suurinpiirtein kaikki täällä tuntemani henkilöt enemmän tai vähemmän tekevät sitä. Jos ei muuten niin ainakin liioitellaan asioista kuin asioista. Miehenikin suurentelee...tai tarvittaessa pienentelee asioita. Siksi tuntuu välillä että tässä kaupungissa ei voi luottaa kehenkään täysin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
se on kumma tapa. Näitä esimerkkejä löytyy minunkin läheisistä.
Yksi sanoo aina, että hän on saanut vaikka mitä aikaiseksi. Hän on keksinyt pyörän, hän on ruudin keksijä, hän on sanonut niin ja näin ja yhtäkkiä se on jokaisen suulla sama slogan... minä annan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja nauran hänelle päin naamaa, et just joo..
toinen on pahempi. Jauhaa paskaa minä kerkeää, on olevinaan niin ystävää ja seuraavalla kerralla *naps* sitten tuleekin sellaista soopaa. Asioita saan kuulla joko häneltä suoraan, tai kuten yleensä jotakin toista kautta, mutta fakta on se, että saan kuulla ne aina ja suurin piirtein joka ikisen. Ja sitten jurst tämä, että enin tapahtuu yhtä ja seuraavan kerran kun keskustelen, homma on karannut täysin käsistä ja kuuluu sellista legendaa, että huh huh. Itse käännän vain toisen posken, että antaa tulla sitten jos on tullakseen. Yleensä en viiti edes rueta inttämään vastaan, koska siitä hän vain innostuisi lisää. Saatan joskus suutuspäissäni tehdä sen, että jos kuulen jonkun oikein syvältä satuttavan asian, saatan kertoa kostoksi mitä hän on tehnyt tai mitä tekstiviestejä hän on laittanut minulle.
Emme me mitään todella hyviä kavereita olla, mutta hyvänpäivän kavereita ja olosuhteiden pakosta paljon läheisissä tekemisissä, mutta ei todellakaan kuulu minun "sisäpiiriini".
on yleensä kaikki. Tähän tulokseen olen tullut. Minulla oli Sotkamolainen kaveri, jonka kanssa oli suuret suunnitelmat. Hän heitti ne hukkaan miehen takia ja panetteli vielä takanapäin... onneksi pilkka osui lopussa omaan nilkkaan
Kajaanissa juorutaan todella paljon ja se on etenkin kateellisten ihmisten "harrastus". Jokainen ystävistäni juoruaa asioita minulle, joten eivätköhän juoruaisi minunkin asioita muille. Sen takia en kerro mitään salaisuuksia kenellekään. Jopa asiat -"älä kerro kenellekään" siirtyvät eteenpäin juoruna johon lisätään "älä kerro kenellekään" On huomattu!